perjantai 2. maaliskuuta 2012

Ostosmatka Mikkeliin

Mikkeli ei ehkä äkkiseltään kuulosta kaikkein hohdokkaimmalta ostosmatkailukohteelta, vai mitä?

Veimme pienen hiihtolomalaisen eilen Mikkeliin, josta hän jatkoi matkaansa bussilla kotiin Orivedelle. Samalla minä ja Sulo pääsimme tuulettumaan kirpputorille. Täällä Imatralla on nimittäin kaikkein surkeimmat kirpputorit ja siksi käymme niillä harvoin. Paskat kirppislöydöt -blogi tukkeutuisi, jos joku kirjoittaisi sinne täkäläisestä tarjonnasta. Kirppareita on meillä paljon, mutta ne ovat täynnä ylihinnoiteltua jätettä ja tyhjiä pöytiä.


Siksi olin aivan taivaassa, kun astuimme sisään mikkeliläisen kirpparin tavarapaljouteen. Olin oikeasti unohtanut, että kirpputoreilla voi viihtyä ja jopa tehdä ostoksia!

Keltaiset retroverhot lähtivät mukaan kahdella eurolla. Nehän ovat juuri nappihankinta uudistuvaan toimistooni! Samoin keltaiset, söpöt tuikkukynttiläpidikkeet. Kun toimiston seinät muuttuvat violeteiksi, tuovat nämä kallisarvoiset löydöt sinne auringon.

Ostin myös pää suhisten kolme vanhaa vetolaatikkoa, 2 euroa kappale. Mies kassalla vaikutti hieman hämmentyneeltä, mutta kyllähän noista on paljon iloa ja hyötyä. Ihan varmasti on.

Ostimme myös Fiskarsin kuuden hengen aterinsetin käyttämättömänä, avaamattomassa laatikossa. Meistä ne olivat kauniit ruokailuvälineet, vaikka kyseinen Verve Deco onkin meille tuntematon tuotenimike, emmekä tienneet oliko hinta edullinen vai ei.

Fiskarsin kuvioleikkurin nappasin mukaan jossakin hetkellisessä mielenhäiriössä ja Sulo ilahtui lapsuutensa Avista-pelikorteista. Mutta minun mielestäni paras kaikista hankinnoistamme oli...

...tiilirakennussarja! Mikä mahtava löytö! Kolmella eurolla iso, avaamaton pakkaus. Katsoin kotona netistä, minkä hintaisia tällaiset paketit ovat. Tästä nimenomaisesta paketista pitäisikin uutena maksaa kuusikymppiä.

Muuraaminen oli hauskaa, vaikkakin yllättävän vaikeaa. Olin jälleen kerran onnellinen siitä, että meillä ei ole lapsia - olisi ollut varsin ikävää joutua luovuttamaan mahtava löytöni lasten pieniin rähmäkäpäliin.

Muurasin Playmobil-keräilyhahmojeni linnaan alakerran: vankilan, hevostallit ja keittiön. Minullahan on ollut ongelmana se, missä ja miten näitä keräilylelujani säilyttäisin ja tässä tuli nyt ratkaisu. Koko porukka linnoineen sai ikioman kaapin työhuoneestani. Palaan asiaan myöhemmin tarkemmin, kunhan saan linnan valmiiksi.

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Muurausharjoitusten jälkeen aseman kesäkyökki valmistuu tuosta vaan, jo ennen lumien sulamista ;D

Heather

Raportti kirjoitti...

Tiilirakennussarja näyttää mahtavalta keksinnöltä! Voisin kyllä mielelläni katsoa, mitä meidän lasten pienet rähmäkäpälät niillä loihtisivat. Meidän kirpparilta ei vaan tuollaisia tule ikinä löytymään kolmella eurolla.

Saila kirjoitti...

Voi mahtavuus mikä tiiliholvikellari linnassa nyt on! Ihan selvästi linna kaipasi sitä, vaikka ei osannut puhua ja niin sanoa.
Hienoja löytöjä! Minäkin ostin viimeksi kirpparilta keltaisen kankaan, oikein vanhan tiuhaan kudotun retrokuvioisen, jotain 60-luvun psykedeliaa kai. Mulla on silmissä tulevan makkarini (siinä hirsitalossa, missä ei ole vielä edes lattioita ja ikkunoita) keltainen värimaailma. Onhan se hyvä, että on kangasta niinku valmiina, onhan.

Peppi kirjoitti...

Mukavia löytöjä Mikkelistä! Hiihtolomalla ollaan suuntaamassa Imatralle ja haaveilin kirppiskierroksesta.. Hmm. Tämän mainospuheen jälkeen ei paljoa tarvitse odottaa. Joskus olen kyllä jotain pientä Imatraltakin löytänyt. Mutta muutamaan supertörkyiseen paikkaan olen myös eksynyt.

Laurakaisa kirjoitti...

Imatran kirppareista se Rajapatsaalla oleva on tuonut joskus luoksemme muun muassa älyttömän hienon ja käytännössä tosi hyvin toimivan vanhan, emaloidun mehumaijan. Lastenvaatteita sieltä myös mummo ja isotäti ovat kiitettävällä antaumuksella meille ostaneet. Mutta hirmu iso osa myyjistä tuntuu tosiaan kauppaavan käsittämätöntä rojua, joka on vielä hankittu joko Kiinasta tai Viipurin torilta... Täällä Mikkelissä taas on kyllä hyviä kirppareita, sekä Fidan että nuo muut.

Mutta Imatralla on yksi asia, jota meillä ei täällä ole - nimittäin mahtava osto- ja myyntiliike. Se on nimeltään Kierrätyskumppanit ja siinä Rajapatsaan kirppiksen melkein vastapäätä. Ainakin rintamamiestalolaisille siellä on juuri oikean ikäistä ja tyylistä tavaraa, ja hinnoista ollaan myös päästy aina hyvin yhteisymmärrykseen.

Katja kirjoitti...

Eipä ole kokemusta kummankaan kaupungin kirppareista, mutta kyllä sitä käsittämätöntä roinaa löytyy Lahdestakin.
Mikkelistä teit kyllä hyvät löydöt, kellari hahmojen linnalle on ihan huippu!

Jaana/Hattaralandia kirjoitti...

Hienoja löytöjä!
Välillä saa ihan kadehtien katsella muiden blogeja, miten ihanaa tavaraa ihmiset löytävät kirppareilta muutamalla eurolla. Täällä omalla paikkakunnallani kun tuntuu, että kaikki on ihan ylihinnoiteltua ja harvoin tulee mitään aarteita vastaan. Olisin ikionnellinen jos vaikka löytäisin tuollaiset laatikot (enkä tiedä, mihin sellaisia edes tarvitsisin).

Anonyymi kirjoitti...

ihania löytöjä <3

T: melkein asemanaapuri Heidi

Anonyymi kirjoitti...

Minulla on aina autossa prinattuna lista Suomen kirpputoreista, etei vaan joku lipsahda ohi Mikkelissö olen käynyt nyt 3 kertaa kahden vuoden sisällä. Vaan yhdessä kirpputorissa - vielä. Uusien tuotteiden kaupoista on pakko suositella kenkakauppa Antilooppi torin toisessa päädyssä. Uskomaton palvelu, laaja hintahaitari.

Susanna kirjoitti...

Heather, tuskin sujuu ainakaan minulta. Minimuuraaminenkin oli sen verran vaikeaa, että jätän muuraushommat Sulon hoidettaviksi. Katso nyt, miten rumaa jälkeä sain aikaan!

Saila, tottakai on hyvä! Minullakin oli vaikka kuinka paljopn tavaroita odottamassa jo silloin, kun ei ollut minkäänlaista kotia.

Laurakaisa, se Kierrätykumppanit on kyllä täynnä ihania aarteita. Olen pari kertaa käynyt, mutta kun hintoja ei ole merkitty, niin en ole niitä huvikseen viitsinyt ruvetautelemaan.

Titte, tuohan on tosi hyvä vinkki, että pitää autossa mukana kirpparilistaa!

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Siis sinäkö ne laatikot veit tuolta mun vakikirppikseltä? No, itsepähän jäin miettimään, enkä heti niitä napannut :-)
Hauska huomata kuinka samanlaisia asioita metsästän kirppiksiltä tuntemattomien ihmisten kanssa. Tai tavallaan tuttujen, kun blogiasi ja siinä sivussa osin elämääsi tykkään seurata. Juuri noita keltaisia verhoja varmaan ihastelin ja ajattelin, että siinäpä löytö jollekin jolle väri sopii.
Mukavaa keväänalkua!
(Tiskirättisi piristävät muuten joka kerta siivoushetkiä)
Ystävällisin terveisin lukijasi Pauliina Mikkelistä

Susanna kirjoitti...

Heh, hauskaa! Minä ne sitten taisin viedä!

Anonyymi kirjoitti...

Heippa, saanko udella mistä kirppareilta teit noin hienoja löytöjä?


T. Mikkeliläinen

Susanna kirjoitti...

Saat, mutta en osaa vastata. Se oli muistaakseni Yrityskatu tai Yrittäjänkatu tai jotain sellaista se osoite. Iso kirppari jossain hallissa, aika syrjäinen paikka.

Unknown kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.