sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Positiivisuuskummajainen


Meillä on oikeastaan paistanut aurinko vapusta saakka. Eilen kaiketi satoi koko päivän, mutta minä olinkin sen ajan Helsingin hellässä lämmössä. Sade tekee hyvää luonnolle, ja olen iloinen siitä, että se osui juuri Kamppi-päivääni. Eiköhän se ole juuri tämä ihana keli, joka on pitänyt minun päästäni nyt tosi hyvää huolta. Olen ollut mahdottoman hyväntuulinen ja positiivinen, vaikka yritystoimintani on huonommassa jamassa kuin koskaan.


Jouduin luopumaan verkkokaupastani ja siirtymään takaisin ilmaisversioon. Vanha osoite puoti.susannantyohuone.net ohjautuu uuteen karsittuun kauppaan, jonka osoite on susannantyohuone.mycashflow.fi. Muutoksen myötä minulla voi olla kerrallaan myynnissä vain 10 tuotetta ja Matkahuollon pakettisovellus poistui käytöstä. Samoin Tompan verkkokauppa katosi kokonaan. Muuten muutos ei teille päin näy. Minulle se näkyy ensinnäkin sillä, että säästän 50 euroa kuukaudessa, joka juuri nyt on aika hurja summa. Toiseksi se tuntuu siinä, että paluu takaisin sinne ihan alkuun, kuuden-seitsemän vuoden taakse voisi olla henkisesti vähän masentava ajatus. Jos en siis olisi nyt näin positiivisuuspuuskainen!



Kampin Käsityökorttelissa oli kerrankin täydellinen sää! Me olemme olleet siellä 30 asteen helteessä ja jatkuvassa kaatosateessa, joten oli aika hulvatonta kerrankin lähteä kokeilemaan myyntiä optimaalisella ilmalla. Tämäpä todisti kuitenkin sen, että kelillä ei ole juurikaan merkitystä myyntiin. Minun myyntini jäi turhan kauas Narinkkatorin minimitavoitteesta ja sadekorttelissakin myin reippaasti paremmin kuin nyt. Enkä ollut yksin tämän kokemukseni kanssa, sillä tosi moni muukin teki pohjat tällä kertaa. Siitä huolimatta olen todella tyytyväinen tähänkin tulokseen, sillä nyt tililläni on taas rahaa. Iso pinkka laskuja tässä tietokoneen vieressä odottaa maksamista.

Onhan se huolestuttavaa, että kauppa ei käy. Viime viikonlopun Toivolan korttelissakin oli kuulemma ollut epätavallisen hiljaista. Se heittää vähän varjoa tämän kesän päälle, koska olen ladannut paljon odotuksia tuleville myyntitapahtumille. Aivan tuntuu siltä, kuin ihmiset olisivat kokonaan lakanneet ostamasta. En minä sitä ihmettele oikeastaan, sillä ihmisillä on niin paljon kaikkea ja ajattelutapa on varmaan aika yleisestikin muuttunut tavaran vähentämisen suuntaan. En minäkään enää shoppaile muilta korttelilaisilta niinkuin ennen. Kun ei vaan enää ole varaa. Takana ovat ne päivät, kun olen tullut kortteleista kotiin uusi matto kainalossani tai pussillinen pieniä mielitekoja mukanani. Ostamattomuuden kierre siirtyy eteenpäin ja kyllä se tottakai harmittaa, koska niin monen elanto on kaupankäynnistä kiinni. Lopettamispäätöksiä tulee nyt sieltä täältä, ja myös käsityöläisten porukasta.


Itse huomaan palaavani yhä uudelleen työvoimatoimiston sivuille tutkimaan avoimia työpaikkoja, ja jossain takaraivossa se piileskelee... kalvava ajatus siitä, että olen tyhmä, kun en jo lopeta. Mutta (onneksi) en tiedä, mitä muutakaan voisin tehdä. Minulla ei tunnu olevan pätevyyttä mihinkään ja tiedän ihan hyvin, etten selviäisi mielenterveyteni säilyttäen työyhteisöistä, herätyskelloherätyksistä ja aikatauluista, joita en itse päätä. Siksi minä jatkan näiden rättejeni painamista. Olen yhä hengissä, ja meinaan olla vielä pitkään.


Iso kiitos kaikille teille, joita eilen kohtasin Narinkkatorilla! On aina niin ihanaa tavata Lempiriepujen uskollisia käyttäjiä ja blogin lukijoita. On myös kivaa tavata kollegoita, joista tykkään yhä vaan enemmän. Suomen Käsityöyrittäjät ry on työyhteisö, johon kuulun mielelläni.

perjantai 20. toukokuuta 2016

Ajatuksia kortteleista


Nyt se vimmattu kiertämiskesä sitten starttaa! Lähes joka viikko minulla on jokin myyntitapahtuma jossakin päin Suomea ja suurin osa niistä on Käsityökortteleita.

Ensimmäisenä sinkoudun huomiseksi Helsinkiin, jossa meitä on tällä kertaa kuutisenkymmentä myyjää. Nyt me korttelilaiset emme vaan olekaan yksin, sillä Narinkkatorilla on samaan aikaan joku gospelmusiikkitapahtuma, joka saattaa toimia joko karkottimena tai houkuttimena. Eikö gospel kuitenkin ole parhaimmillaan aika pirteää musiikkia? Iloinen musiikki, iloinen mieli? Lauantaina on myös Ravintolapäivä, ja Narinkkatorillakin on ihan itte tein -tyyppisiä ruokapisteitä. Se on hyvä ainakin meidän myyjien ravitsemuksen kannalta, ja toivottavasti muutenkin. Ruokaa lähellä, parempi mieli?



Mitä muuten tykkäisitte, jos Käsityökorttelin yhteydessä olisi aina jonkin sortin ruokailumahdollisuus? Lettupannu kuumana, hernesoppaa soppatykistä, kahvia ja munkkeja tms.? Tämä on yksi niistä ajatuksista, jota käsityöyrittäjäkollegoiden kanssa ollaan ilmoille heitelty, kun olemme miettineet kortteleiden kehittämistä entistä houkuttelevampaan suuntaan. Loviisassa se viime kesänä toteutettiinkin ja Savonlinnan kortteliin sellainen on suunnitteilla.

Alan jopa itse jo vähän väsyä mainostamaan kortteleita, koska se mainostus on aina sitä ostakaa, ostakaa -tyyppistä tuputtamista. Me olemme välillä kovin kapeakatseisia, teemme sitä omaa juttuamme niinkuin aina ennenkin ja sitten ihmettelemme, kun käsityö ei houkuttele niin paljon väkeä, kuin sen meidän mielestä pitäisi houkutella. Minäpä kysynkin teiltä nyt, millaisia ovat ne tapahtumat, joihin itse mieluiten menisitte? Miten me saisimme suomalaiset käsityöyrittäjät kojuissaan, omien luomustensa keskellä olemaan niin kiinnostava kokemus, että meitä kannattaisi lähteä moikkaamaan kauempaakin? Mitä me voisimme teille tarjota muutakin kuin ostomahdollisuuksia? Vai tarvitaanko muuta? Me haluaisimme nyt ajatella asiaa "out of the box", mutta tuntuu, että ne boksin seinät ovat niin lujaa tekoa, että ideavarastomme tyssää aika nähtyihin ideoihin.

No, lauantaina mennään toki sillä ihan tutulla konseptilla, ja Kampissa on aina ollut hyvin väkeä, jos vaan sää on ollut kiva. Ja sehän meinaa olla! Minun Riepukioskini sijaitsee tällä kertaa melko lähellä kappelia. Ihan mahtavaa päästä taas torimuijailemaan! Klo 10-18 siis siellä. Tervetuloa!



PS. Teen tälläkin kertaa korttelikätköilyn. Piilotan jonnekin Narinkkatorille pienen, oranssin kuoren, jonka löytäjää odottaa palkinto Riepukioskilla!

PPS. Tämän postauksen aiheeseen liittymättömät kuvat ovat uudesta nukkeprojektistamme. Teimme minikokoiset versiot itsestämme ja meidän elämäämme pääsette vakoilemaan instassa @sussuandsulo