maanantai 10. tammikuuta 2011

Taivas harmaa, makuuhuone sininen



Koska kirkasta valokuvauspäivää näyttää olevan ihan turha odotella lähitulevaisuudessa, joudun nyt tarjoilemaan teille synkkänä suojapäivänä kuvatun makuuhuoneen. Meidän mielestämme huoneesta tuli upea. Sulokin innostui aikaansaannoksestani niin, että kutsui heti äitinsä katsomaan.

Eikö tumman värin pitäisi pienentää? Tämä huone kuitenkin kasvoi aivan valtavaksi tummansinisen maalin myötä. Kuvittelin ahdasta pesämäistä makuuhuonetta, mutta saimmekin ihanan avaran tilan.

Halusin piristää sinivalkoista ilmettä limenvihreillä yksityiskohdilla. Niinpä päällystin pari harmaata muovilaatikkoa vihreällä kankaalla. Yritin myös katsella kaupoissa sillä silmällä limenvärisiä pieniä esineitä, mutta ainoat löytyivät shampoohyllystä. Lime on ilmeisesti menneiden talvien muotia. Lapsuuteni kaappi odottelee yhä ovia, joten siksi se piti nyt täyttää pölyä keräämättömällä tavaralla vaatteiden sijaan.

Huomatkaa oven päällä kekottava Silli! Sen on Sulo ihan itse ommellut lapsena.

Minä olen hirmuisen onnellinen uudesta sängystämme. Vaikka entinenkin sänky on hyvin kaunis, se on ollut hiukan epäkäytännöllinen. Sulo on joutunut kömpimään aina minun ylitseni päästäkseen omalle puolelleen. Raudat ovat kylmät paljasta ihoa vasten ja niiden välistä tipahtelee sängyn alle tuhansia nenäliinoja ja sukkia. Nyt meillä on aikuisten ihmisten sänky, johon kumpikin voi käydä omalta puoleltaan tarvitsematta survoa polviaan tai kyynerpäitään toisen kylkeen.

Seinällä oleva taulu on Ikean mätätiskistä aikoinaan ostettu kakkoslaatuinen kehys, johon laitoin aitasta löytämäni vanhoja sanomalehden sivuja. Mitä limenvihreää tähän sängyn tienoille voisi asetella?


Verhotkin ovat Ikeasta. Ne ovat itse asiassa päiväpeittoja, mutta ostimme ne verhoiksi, koska ne maksoivat vain pari euroa ja olivat todella ohuita. Tänne muutettuamme kankaat joutuivat odottelemaan laatikoissa varastohuoneessa, ja sinä aikana hiirulaiset olivat kerinneet järsiä niihin reikiä. Jouduin siis pesemään verhot, ja ne tulivatkin ulos pesukoneesta aivan ryppyisinä. Mutta oikeastaan tuyo ryppyisyys näyttää minusta hauskalta ja saa verhot paljon kuohkeammiksi.

Yksi iso urakka on vielä edessä niiden ikkunoiden lisäksi. Pönttöuuni lähtee puhtaaksi maalinpesuaineella ja hankaussienellä, mutta hitaasti. Homma on aika ikävää senkin takia, että hinkatessa tupakkamönjä alkaa haista voimakkaasti ja aiheuttaa huonoa oloa.

24 kommenttia:

Mieli kirjoitti...

Ihana huone!
Yksityiskohdat mm.listat korostuvat upeasti tummaa vasten.

Pike kirjoitti...

Onpa upea huone, olen itsekin heikkona tuohon voimakkaaseen siniseen, liekö royalinsininen!
Ei tumma väri aina pienennä, riippuu miten sitä käyttää muiden värien kanssa, valkoinen väri ikäänkuin avaa sitä.

Tuossa huoneessako on se rakentamasi komero, siis sängyn takana, jos on, niin hyvin siihen uppoaa! Ja maalatut seinäthän ovat loppupelissä hyvin sileät.

Muistakaa asentaa tarpeeksi palovaroittimia kun puutalossa asutte (tietysti kivitalossakin tarttee)!

Ihania sinisiä unia sievässä sängyssänne!

Marja kirjoitti...

Nättiä on, hyvin nättiä. Sininen nimenomaan teidän värivalintananne yllätti minut, mutta mikäs sen kivempaa kuin yllättyminen!

Tsemppiä uunin pesuun, ei käy kateeksi. Voin kuvitella kuvotuksen ja huonon olon määrän.

Susanna kirjoitti...

Kiitos Mökö! Minustakin tuo kontrasti on aika kelpo.

Pike, meillä on palovaroittimet joka huoneessa ja makkarissa vielä häkävaroitinkin. Sulo on aika tarkka näissä jutuissa.
Siinä se komero on sängyn päädyn takana. Jos joku päivä on parempi ilma, niin otan lisää kuvia kokonaisuudesta.

Ilona, ehkä sinisen yllättävyys johtuu siitä, että minä yleensä jyrään näissä värivalinnoissa, eikä sininen olisi ollut minun valintani tälläkään kertaa. Onneksi päästin Sulon tekemään valinnan!
Tässä lykkään koko ajan uuninpesua... notkumalla netissä... ja kohta aion siivota työhuoneen. Ehtiihän sen uuninkyljen aamullakin..

Nonna kirjoitti...

Ihanalta näyttää! Sitten vaan kirpparilta jotain limeä kaivamaan. Kangaspaloja varmaan löytyy vaikkapa tyynyjä varten.

Unknown kirjoitti...

Aivan järkyttävässä kunnossa tuo pönttuuni! Työ on varmasti rasittava, mutta ainakaan ei voi väittää, etteikö kädenjälki näkyisi...:/

Ihana makuuhuone! Aivan mielettömät ovet! Hyvä sininen. Mielestäni se ei kaipaisi mitään limeä:)

Siili?:O Eikös tuo ole kala?:D

tuksu kirjoitti...

Ihana huone! Itse en ollenkaan ole mikään "sininen"ihminen, mutta tuo näyttää tosi hienolta:) Hiiret on kyllä ikäviä naapureita. Tekevät tuhojaan. Tuttua meillekin :(
Mukavaa Uutta Viikkoa sinne, te ahertajat:)
tuksu

Susanna kirjoitti...

Nonna, tyynyjä olin ihan ensi alkuun ajatellutkin, kun kangastakin olisi valmiina. Mutta sitten niitä vaan aina pitää olla nakkelemassa lattialle joka ilta ja aamuisin keräilemässä taas paikalleen. Tällä kertaa unohdetaan tyynyt.

Leena, se on SILLI. :-D

Tuksu, me olemme onneksi jo saaneet lahdattua kaikki hiireläiset. Yhtään rapinoita ei ole kuulunut enää piiiitkään aikaan mistään, ja loukutkin saaneet olla tyhjillään.

morso kirjoitti...

Oih. En varmaan itsekään olisi sinistä valinnut, mutta tuo on upea. Maali ei taida kiiltää, se tekee pinnasta tavallaan 'leijuvan', mikä avartaa tilaa. Kylmät värit muutenkin avartavat, lämpimät tulee lähemmäs. Ihanaa teillä kyllä on. Ja silli oven päällä ihan must.

Sinne sängyn suuntaan ehdottaisin paria limen väristä tyynyä. Sen värisiä kangaspaloja ainakin luulisi vielä löytyvän.

Unknown kirjoitti...

hups...pieni lukihärö:D Näin alkuopettajana en kyllä ihmettelisi, vaikka joku olisi saanutkin aikaan kalan näköisen siilin:D

PeppiTossu kirjoitti...

onpas kivan oloinen huone!! mullakin hieman suunitelmissa yks sininen huone, ei maalilla mutta tapetilla... sais vaan tapetit tilattua.... :)

Saila kirjoitti...

Minäkin luin ensin "siili" ja katsoin, että onpas kalan muotoinen siili :-D Se on tosi hieno ja hyväntuulinen!
Hurja tuo pönttöuuni... toisaalta, sitten kun se on puhdas on se PUHDAS. Eikä sitä tarvitse ikinä enää tuolla lailla jynssätä.
Onnea uuteen makkariin, aivan ihanan teittekin! Raikas, katto on valkoinen? Sehän avartaa. Tuo sänky on minusta ihana, mietin tuota mallia 140-senttisenä (mustana), mutta päädyin sitten toisenlaiseen ratkaisuun. On kiva, kun Ikeasta saa monen levyisiä sänkyjä; ei vain ne perussuomalaiset standardit. Englannissa 140 cm on normaali perinteinen parisängyn leveys, ja olen niitä Ranskastakin löytänyt. No tulipa pitkä sepustus sänkyjen leveyksistä!

Kuitin koivu kirjoitti...

Ootte kyllä uskomattoman tehokkaita remppaajia! Upealta näyttää. Miten saitte listatkin noin nopeasti, vai pitikö niistä ollenkaan rapsutella vanhoja maaleja pois?

Minäkin tunnustan, että yritin kuvista etsiä siiliä, mutta näin vain kalan.

Mirkka M kirjoitti...

Sänky on miun vanha ja ostettu jostain Askosta tai vastaavasta, 140cm. :) Niin oli tukeva ja kiva sänky ja edukaskin, muistaakseni kolmisensataa. Näyttää hienolta ja silli kruunaa!

Susanna kirjoitti...

No tavasin minä itsekin oikolukiessani omaa tekstiä, että lukeeko siinä nyt varmasti sil-li eikä siili. :-)

Listat olivat hyvässä kunnossa, ja maalasin vain vanhan maalin päälle. Samoin ovet ovat kunnossa, kuin uudet.

Tuollainen 140-senttinen sänky on minusta juuri optimaalinen. 160-senttisessä kaveri jää liian kauas, mutta 120-senttisessä pitää taistella elintilasta!

Näin ekan yön jälkeen voin sanoa, että rakastan futonia!

Kirsi kirjoitti...

Olen monesti kans puolustamassa värien käyttöä... vaikka en noin tummia värejä käytäkään. Niinkuin tässäkin tilassa huomaa tumma väri korostaa valkoiset ovet, ikkunat jne. muut yksityiskohdat, joka sitten saa huoneen tuntumaan isommalta/hahmottumaan paremmin. On siis jotain mihin silmä kiinnittyy, eikä vain valkoisia seiniä ja valkoisia listoja, jolloin huone jää muodottomaksi. Ja miten upea tuo sininen onkaan, ei ole hengetön tuo huone ei:)

morso kirjoitti...

Jaaha. Hylkäsit tyynyt. Olen joskus nähnyt kuvissa upeita vihreitä yöpöydän lamppuja, uusia ja vanhoja. Niihin törmääminen vaan taitaa olla aikamoista onnenkauppaa, eli enempi vaikeaa.

Saila kirjoitti...

140 cm on paras :-)
Ai, tuo sänky niin muistutti jotakin Ikealla ollutta mallia, luulin että se on se, kun se vielä oli tuollainen tavallista kapeampikin! Sitä kokoa on vaikea löytää Suomesta, nimim. kokemusta on.
Aah, futon...! Olen kade! (kateudesta limenvihreä - eli voisitte ottaa jonkun kateellisen kaverin sängyn viereen esim. leyhyttämään strutsinsulkaviuhkaa kesähelteillä)

Susanna kirjoitti...

Morso, lamppuja minäkin kaipailin, olisi kelvannut pöydälle laitettavat tai seinälamput. Lime on valitettavasti kadonnut myös valaisinosastoilta.

Himoitsen nyt isoa limenvihreää mattoa....

Saila, paras idea tähän mennessä! :-D

Tiina Konttila kirjoitti...

Minä olen huomannut rohkeampien värien kanssa myös saman: ne suurentavat, selkiyttävät ja tekevät kaikkea muutakin ihanaa huoneelle! :D

Romukoppaan joutavat kaikenmaailman sisustussäännöt muutenkin, mulla nousee joskus ihan kapinahenki kun joku sisustuspalstalla vaikka neuvoo että mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

Tuo sininen on tosi komea ja noin korkeassa huoneessa se on varmasti vielä uljaampi kuin mitä kuvissa näkyy!

Ja minäkin katsoin että onpas kalan muotoinen siili...

(*Voi yöks tuota pönttöuunia)

Susanna kirjoitti...

Pilvitarha, olen samaa mieltä sisustussäännöistä! Ja tästä sinisen hyvästä vaikutuksesta innostuneena olen alkanut miettiä, voisikohan keittiöön sopia kirkkaanpunainen...

Jutta kirjoitti...

Aivan upea huone, sininen on niiiiin kaunis. Jotenkin ylevä, sellainen korkeampiin sfääreihin vievä :) Ääh, kuulostaa tyhmältä, mutta en osaa paremmin selittää.

Minäkin luin että siili, ihmettelin että missä se piileksii :P

Unknown kirjoitti...

Susanna: meillähän on aika paljon keittiössä kirkkaanpunaista. Esim. jääkaappi, pakastimen kansi, kaapin ovi ja työtaso sekä tekstiilit. Tykkään tosi paljon. On keittiössä kotoisa ja yllättävän raikas (meillä yhdistetty vaaleansiniseen ja..hmm..kaikkiin väreihin:D)

Susanna kirjoitti...

Jutta, luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat!

Leena, luulin jo olevani blogisi lukija, mutta en ollutkaan. Asia korjattu ja keittiö tutkittu!