keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Sänkyhommia


Vaihteeksi jotain muuta kuin Taidon ja ksäityön viikkoa. Paitsi ehkä tässäkin on kyse sekä taidosta että käsityöstä, mutta ei työnä, vaan hupina. Olen aloittanut makuuhuoneen muutoksen uusien sänkyjen tuunailemisella.

Mainitsin aiemmin, että alunperin olin halunnut valkoiset sängyt, mutta kuultuani, että edellisen omistajan maalaama viininpunainen olisikin lähellä sitä alkuperäistä väritystä, aloin potea syyllisyyttä maalausajatuksesta. Kasasin sängyt verstaalle ja kävin aika-ajoin tuijottelemassa niitä. En alkanut tottua. Viininpunainen yhdistettynä kultaan on minusta niin rouvaväri, että se ei ruvennut tuntumaan lainkaan omalta. Minähän miellyn lähinnä lastenhuoneväreihin. Kun myös Sulo sanoi vierastavansa messinkisiä koristeita pinnojen päissä, aloin taas kallistua maalaamisen puoleen.


Koska osa messinkipaloista oli muutenkin jo kadonnut maailman tuuliin ja osittain korvattu jollakin kultaisella materiaalilla, ja minulle oli tärkeintä saada meille elämämme paras peti, eikä museoesine, kävin ostamassa maalia. Onpa kivaa, että nykyisin saa melkein hajutonta maalia, jolla voi maalata metalliakin.

Älkää kivittäkö minua! Tiedän, että moni teistä ihastui viininpunaiseen väriin.


Sitten piti keksiä, miten puiset pohjasäleet kiinnitetään rautarunkoon. Sängyissä on alunperin ollut verkkopohja, mutta ymmärrettävää kyllä, siitä oli luovuttu. Ostin pari kappaletta valmista peitelistaa, joihin porasin aukkoja. Verkkojen pitiminä olleet mötikät asettuivat aukkoihin ja listat pysyvät nyt paikoillaan. Niihin voi sitten naputella kiinni pohjasäleiköt.


Sitten piti vielä keksiä, miten osittain irtonaisten pinnojen kilinä, kolina ja helinä saadaan lakkaamaan. Löysin maalikaapistamme jotakin SikaFlex-nimistä tököttiä, jota päätin kokeilla. Pursottelin sitä väljiin kohtiin. Homma toimi ja kilinä lakkasi. Mutta kun Sulo näki, mitä olin mennyt tekemään, hän ulvahti: "Törkeää!"


Ei ole törkeää. Maali peitti paikkaukseni ja sängyt muistuttavat nyt täysin sitä, mitä ne ovat olleet minun haaveissani jo vuosia. Ja voin vaan kuvitella, miten "törkeää" se Sulon mielestä olisi, jos jokaisella kyljenkäännöllä ympärillä kilisisi ja rämisisi.

Sain eilen maalattua rungot kahteen kertaan. Nyt vielä kertamaalaus ja huomenna pitäisi saapua patja+pohjasälelähetys.

26 kommenttia:

Kati kirjoitti...

Pakkotunnustaa, että tuosta sikaflexistä pyörähtivät munkin silmäni pari kertaa. :D Mutta siistithän niistä tuli. Ja sillä, että maalasit ne, et tainnut pilata mitään, koska eihän tuo kuitenkaan se alkuperäinen väri ollut. Minäkin jotenkin hahmotan nuo sängyt enemmän valkoisiksi kuin viininpunaisiksi.

Jatkoa odotellessa. :)

Susanna kirjoitti...

Tuskin olet ainoa, jhonka silmät pyörähtelivät viimeistään siinä kohtaa. :D

Inka kirjoitti...

Hyvä valinta tuo valkoinen! Ei kai se viininpunainen olisi sopinutkaan teidän sini-limeen makkariin...? Ja höystettynä kullalla! Valkoiset rautasängyt on tosi raikkaat ja huippu-perinteisen näköiset!

Jaana/Hattaralandia kirjoitti...

Kyllähän valkoinen tuo enemmän sairaalasänkymeininkiä, joka mun mielestä on hyvä juttu.
Odottelen malttamattomana lopputulosta.

Jovelan Johanna kirjoitti...

Musta se, kuvassa mun mielestä karpalon värinen pintamaali oli nätti, mutta ei ne kultaiset jutut. Tuo valkoinen taas teki sängystä ihan erilaisen. Taidan kallistua minäkin tuon valkoisen kannalle, vaikka ei olekaan kyseessä mun sänkyni. Joo, toi on hyvä.

Tuo sikaflex sai ajatuskopassa kuhinaa aikaiseksi. Meillä on meinaan täällä meneillään solar-lamppu/lintuhäkkiprojekti (=omenapuun ulkovalot), jossa pitäisi saada se painavahko lamppuosa pysymään kiinni lintuhäkin yläosassa. Mikään liima ei sitä ole jaksanut pitää. Ehkäpä kokeilen tuota sikaflexiä. Se voisi ainakin tiivistää kolon riittävän tiukaksi.

AnniP kirjoitti...

Upea lopputulos! Kannatti maalata.

Tiina kirjoitti...

:D

Rouva Vattu kirjoitti...

Minä hihittelin sika-flexille :D

Oli hyvät viininpunaisena, mutta on ne hyvät valkoisenakin. Ja tärkeintähän se on, että nukkuja viihtyy.

Anonyymi kirjoitti...


Ihanan raikkaat sängyt! Miusta paljon paremmat kuin ne viininpunaiset. T.Anne, eläinhattujen tekijä

Soletuuli kirjoitti...

Punainen väri sopii jollekin, mutta ne kultaiset jutut ei mielestäni sopinut väriin.
Hyvä valinta tuo valkoinen - itsekin olisin valinnut sen.

Aurinkoista kevättä sinulle!
terv. koiratrion emäntä

Merja kirjoitti...

Tohon sänkyjuttuun palaan myöhemmin, ehkä, tulin nimittäin kirjoittamaan tiskiräteistä.

Monasti aiemmin olen jo melkein tilannut, mutten sit kumminkaan. Maanantaina iltapäivällä vihdoin tein tilauksen. Eilinen meni niin monenlaisissa hommissa, että unohdin koko jutun. Hetki sitten piipahdin postilaatikolla ja katsoin kummissani pulleaa kirjekuorta. Kirjekuoren kulmaan oli liimattu sammakkotarra. Ai niin mähän tilasin riski- ja blancorättejä. Voi että ilahduin nopeasta toimituksesta ja itselleni tahattomasti aiheuttamastani ylläristä (sitä se honontunut muisti tekee).

Levittelin kokoelman keittiön pöydälle. Kivoja ovat ja näppituntumakin on pehmoinen. Raatsinkohan antaa osaa eteenpäin niinkuin olin kaavaillut?

Kuinka muuten on, onko mitään järkeä pestä painamattomia rättejä ennen painamista (onko jotain tehdasviimeistelyjä pinnassa), vai lisäänkö vain on vaikeusastetta?

Tiina kirjoitti...

Nyt mää käyn täällä hihittelemässä tuolle "sänkyhommia" -otsikolle, kun vääntelen mielessäni sitä "petipuuhiksi". Tänään on selvästi Ti:n Omaa Kivaa -päivä. :D

Saila kirjoitti...

Törkeää :-D Mahtavaa että saitte unelmienne (unelmiesi?) sängyt! Itse tykkäisin noista varmaan kaikkein eniten niin, että tuo valkoinen väri lähtisi kulumaan ja paljastaisi vanhaa väriä kulumakohdista. Niin on meillä kaikilla oma makumme. Olen ilmeisesti kulahtaneen ystävä.
Onnea uuteen sänkyyn!

Susanna kirjoitti...

Älä nyt pilaa etukäteen huomisen huviasi! Olin ajatellut nimetä petipuuhiksi sen postauksen, jossa saan patjat ja petivaatteet paikoilleen! :D

Susanna kirjoitti...

Mua naurattaa meidän ajatuksenjuoksumme samankaltaisuus. Hihihi.

Susanna kirjoitti...

Ei olisi oikein sopinut, ei. Vaikka meinaankin kyllä ruveta lisäämään makkariin vähän violetteja ripauksia.

Susanna kirjoitti...

Toivottavasti lopputulos on nähtävissä jo huomenna.

Susanna kirjoitti...

Se väri on minun kuvissa liian kirkas. Oikeasti se oli ihan todella viininpunainen. Minä vaan taion maailman kirkkaammaksi kuin se onkaan. :)

Liputan Sikaflexin puolesta.... ennakkoluulottomasti vaan kokeilemaan.

Susanna kirjoitti...

Kiitos! Niin minustakin kannatti. Nyt tulen ihan onnelliseksi jo pelkästään sänkyjen katselusta.

Susanna kirjoitti...

Ihanaa, että löydätte aihetta hihittelyyn. :D

Susanna kirjoitti...

Anne, joko ne nettisivut ovat olemassa? Varmaan olisi kiinnostuneita tämänkin blogin lukijoissa, ainakin sen hattupostaukseni kommenteista päätellen.

Susanna kirjoitti...

Kiitos, aurinkoa sinulle ja koirillesi myös!

Susanna kirjoitti...

Kiitos vaan sinulle kovasti!

Jos haluat pelata varman päälle, voit pestä rätin. Jos annat lahjaksi, älä pese, sillä se alkaa jo ekassa pesuss anäyttää käytetyltä, kun reunat "pehmenevät". Jos et pese, suorita värin kiinnittäminen pariin kertaan.

Susanna kirjoitti...

Minustakin se on sitten parasta, kun se valkea pinta alkaa kolhiintumaan!

Tuo "törkeää" on nykyisin ihan Sulon lempikommentti minun puuhistani. Ensimmäisen kerran hän sanoi sen, kun yritin paketoida kukkapuskaa, jonka olimme viemässä tuliaisina. Pakettini oli kuulemmä ihan TÖRKEÄ! Ja nyt vähän kaikki on törkeää. :D

Tiina kirjoitti...

*kihihkih*

Anonyymi kirjoitti...

Odottelen että tytär kerkeää miulle avuksi. Miu kun olen aika tumpelo tietokoneella. Ja tää ja ens viikko on aika hektisiä tuolla pajan puolella. Mut toivossa elän. t. Anne