Karkkis oli blogissaan luetellut kotinsa aakkoset. Minusta ajatus oli tosi kiva, ja tunsin heti halua kirjoittaa oman aapiseni. Nyt vihdoin sain aikaiseksi.
A = Ambulanssi. Sulo kerää pieniä ambulansseja ja niitä on salin hyllyillä noin 150 kappaletta. On tarkkoja minikokoisia pienoismalleja oikeista ambulansseista, on pulleroisia lastenleluja ja on ihmisten omatekemiä esityksiä. On uusia ja vanhoja, ehjiä ja rikkinäisiä. Kaikki sulassa sovussa.
B = Banaani. Tapanani on ollut jättää banaaninkuoria pitkin poikin taloa. Meillä oli ennen tänne muuttoa Sulon kanssa sopimus: jos minä onnistun kesän ajan laittamaan banaaninkuoret suoraan roskikseen, saan tiskikoneen uuteen kotiimme. Minä onnistuin haasteessa, mutta tiskikonetta ei ole vieläkään. Keittiössämme ei kertakaikkiaan ole sille sopivaa paikkaa.
C = Celsius. Aamulla tarkastan, mitä sisälämpömittari näyttää. Se kertoo, pitääkö laittaa tulet uuniin heti vai vähän myöhemmin. Ja uskallanko avata tietokoneen. Olen saanut päähäni, että jos huonelämpötila on alle 17 astetta, tietokone saattaa rikkoutua.
D = Drag Queen. Osku ja Jarkko pysyvät seinällä, vaikka mikä olisi. Paitsi, että pojat sopivat toimiston sisustukseen, he ovat tuoneet elämääni miljoona hurmoshetkeä.
E = Emali. Emalikattiloita, -pannuja ja -vateja löytyy meiltä vaikka kuinka paljon. Ne ovat kauniita ja niissä on ihana entisaikojen tunnelma. Vain muutama niistä on käytössä, ja suurin osa koristuksena.
F = F, painava rautakirjain, joka löytyi täältä talosta. Myöhemmin on käynyt selväksi, että se on joskus ollut junan ravintolavaunun ulkoseinässä: kahvila - cafe.
G = Gay. Tämä lehtiostikko on kiinnitetty yhden kaappimme sisäoveen. Tunsin aikoinaan miehen, joka hoki jatkuvasti: "Onkohan tää vähän liian gay?" Jos kahvikuppi oli aavistuksen tavallista pienempi, hän oli heti varuillaan, ja pohti, onko se hänelle liian gay. Se ärsytti minua valtavasti. Kun tuo otsikko sattui silmääni jossain lehdessä, leikkasin sen talteen, teippasin kaapinoveen ja siihen se jotenkin jäi. Sillä taitaa muuten olla kymmenvuotisjuhlat tänä vuonna.
H = Hirsi, tietenkin. Talomme on upeassa kunnossa rakenteiltaan. Kiitän siitä Valtion rautateitä, joka on ymmärtänyt panostaa asemien rakentamisen aikaan laatutavaraan ja hyviin tekijöihin.
I = Immola, Immolamimmolavimmola. Meidän kotimme. Vuonna 1935 rakennettu asemarakennus Joensuun-radan varrella.
J = Juoksumatto. Hölmöjen haaveiden listan ykkönen. En pysty juoksemaan maan pinnalla edes sataa metriä, mutta juoksumatolla askel luistaa. Koska olen huono lähtemään kuntosalille, ottaisin juoksumaton mielelläni kotiin.
K = Keltamulta on asemamme alkuperäinen ulkomaali. Sen päälle ei ole vedetty uutta maalia ennenkuin vasta 2000-luvun puolella, kun edellinen asukas VR:n vaatimuksesta joutui maalauttamaan talon. Ja tietysti homma hoidettiin jollakin kauhealla muovimaalilla. Suren tätä tapahtumaa varsin paljon.
L = Lippuluukku. Se on se, joka tekee meidän kodistamme aseman. Ilman sitä tämä olisi kuin mikä tahansa vanha talo.
M =Maatuskat. Keittiö on niitä täynnänsä. Olen laittanut niiden pohjiin sinitarraa, koska junien jyristyksessä ne kävelevät hiljalleen eteenpäin ja putoavat lopulta hyllyn reunan yli.
N = Naapurit. Niitä ei ole ja hyvä niin. Se oli yksi iso syy siihen, miksi juuri tämä asema vetosi meihin. Kun olimme aiemmin jakaneet yhteisen pihan seitsemän naapuriasunnon kanssa, niin osaamme nyt arvostaa ikiomaa rauhaamme erityisen paljon.
O = Oranssi keittiö. Minulla oli entisessä kodissani oranssi keittiö. Siitä luopuminen tuntui todella vaikealta ja siksi oli aivan selvää, että myös tähän kotiin tulisi oranssi keittiö.
P = Pönttöuuni. Niitä meillä on viisi kappaletta ja ne ovat kotimme ainoa lämmönlähde. Neljä niistä on päivittäisessä käytössä, mutta makuuhuoneen uunia lämmitellään vain kovimmilla pakkasilla ja silloinkin hyvin maltillisesti.
Q = Kuu. Paras öinen valo. Pilvetön, musta taivas ja täysikuu ilahduttavat minua. Pilvisellä ilmalla nimittäin paperitehtaan punainen kajo valtaa maiseman ja koko pihamme kylpee oranssissa valossa myös pimeimpään aikaan vuodesta. Se ei ole kovin miellyttävää.
R = Rautasängyt. Uusimmat tulokkaamme, joista olen ihan suunnattoman onnellinen.
S = Sateenkaarisisustus. Kaikki sateenkaaren värit löytyvät kodistamme. Värien keskellä on hyvä elää.
T = Turvallisuus. Minulta aika usein kysytään, eikö minua pelota tällaisessa isossa vanhassa talossa, varsinkin kun Sulo on yötä töissä. Ei tietenkään. Täällä minulla on vahvin turvallisuudentunne. Olen pelännyt kodissani vain silloin, kun koti on sijainnut kerrostalossa. Pimeät raput, kellareiden käytävät, vieraiden ihmisten äänet seinien takana, jopa oma asunto ovat tuntuneet kauhujen paikoilta. Täällä minulla ei ole mitään hätää, täällä on hyvä olla.
U = Unelma. Tämä talo on toteutunut haave. Luulin unelmoivani liian suuria, enkä oikeasti uskonut tämän haaveen koskaan toteutuvan.
V = Vintti. Koko talon kokoinen kylmä tila, jossa olisi mahdollisuuksia vaikka mihin. Sinne on mietitty muun muassa kangaspuita, kesähuonetta ja lelumuseota. Oikeasti se on varasto.
X = täysi mysteeri. En kertakaikkiaan keksi yhtään mitään.
Y = Yhdessä. Vaikka koti on minulle suunnattoman tärkeä asia, se ei olisi mitään ilman Suloa. Minäkään en olisi mitään ilman häntä. Sulon ansiosta minä olen muuttunut masentuvaisesta, itkuisesta, paniikkikohtauksia saavasta ja työkyvyttömyyseläkkeestä haaveilevasta tyttöreppanasta iloiseksi, elämää rakastavaksi, valoisaksi yrittäjänaiseksi ja asemapäälliköttäreksi.
Z = Zzzzzzzzzzzzz.... Olohuoneessa on hyvän olon rentoutumisnurkkaus. Minä istun tuossa sohvan nurkassa ja Sulo makaa sohvalla pitäen päätään minun sylissäni. Se on meidän perusasetelmamme, kun katselemme elokuvia. Aika monesti Sulo uinahtaa kesken kaiken.
Å = Åsa, Åke ja Åre. Tykkäämme pelata erilaisia pelejä salin pöydän ääressä. Erityisesti Scrabblea ja Letramixiä. Tai "Kundit vastaan gimmat" -versiota Trivial Pursuitista. Valitettavan harva peli sopii vain kahdelle pelaajalle.
Ä = Äänet. Meillä on harvoin aivan hiljaista. Tänne kuuluvat paperitehtaan mölinä, tukkirekkojen lastaamisesta kuuluva kolina, junien jyrinä, varuskunnan ampumisharjoitukset ja joskus moottoriurheiluradan pärinätkin. Niinä iltoina, kun on aivan hiljaista, minä sanon Sulolle: hysss, kuuntele!
Ö = Öljykoju. Se on nimeltään yksi piharakennuksistamme. Siellä on yhä joku VR:n aikainen tynnyri ja lisäksi muuta tuhottavaksi menevää roinaa.
Enpä arvannutkaan, että tämä olisi näin vaikea tehtävä. Miksi meidän aakkosissamme kolmasosa kirjaimista on jotain vierasperäisiä, joika ei esiinny missään normaalissa sanoissa?
45 kommenttia:
Hassu juttu, olen tehnyt vähän samanlaisen aakkosjutun valmiiksi luonnokseksi, eli en ole vielä julkaissut. Mutta sun on niin paljon hienompi...plääh...
Ei voi olla hienompaa tai huonompaa aapista, kun kaikilla on omanlaisensa!
Varmasti oli vaikea keksiä asioita, kun on tosiaan noita vähän hankalia kirjaimia öökkösissä :D
Mutta tuo lista oli kiva ja siitä huomasin mukavia asioita. Olen ennenkin lukenut blogiasi, mutta en ole juuri kommentoinut. Olen ajatellut, että olet hyvin erilainen kuin itse olen, mutta nyt yllättävästi olenkin huomannut, ettei se välttämättä olekaan niin. Taidan itse olla vaan vielä vähän siellä haaveilupuolella...
Mua kosketti erityisesti tuo sinun työhistoria ja Sulon merkitys elämässäsi, että kuinka hän on saanut sinusta esiin hyvää :) Ihana, että olet löytänyt itsesi ja oman tapasi elää! Saan siitä toivoa itsellekin :)
-Raks
Voi, kiitos kommentista! On ihanaa kuulla, että joku tässä herätti toivoa ja positiivisia tuntemuksia. Sulon tuleminen elämääni on tosiaan ollut minulle suuri onnenpotku, ja päinvastoin myös. Me ruokimme hyvää toisissamme. Sellainen kumppani pitäisi olla kaikilla ihmisillä, jotka ihan omin avuin eivät onnistu kaivamaan itsestään voimaa.
Tää on hauska, taidan joskus tehdä omani :)
Mie tykkään Sulosta, kun hän on kaivanut sinut itsesi sisältä. Miullakin on juuri miulle sopiva mies, miun kallio ja ankkuri <3
Ja lautapelit, erityisesti sanapelit, ah, miun pelikaverit ovat kaikonneet maan toiselle laidalle, mutta aina silloin tällöin vielä pääsen pelailemaan.
Mitä tuo tyynyjen raitakangas on? Ihanaa!
Kiva juttu! Mäkin tahdon tehdä tämän :) Onpa vaikeaa keksiä Ceetä, Äffää, Geetä... Sulla on niin nättejä ja valoisia kuvia. Meillä on ihan mustaa, mutta se voi kyllä johtua sisustusväreistäkin :D
melkein niisk tuli kun luin sanan juoksumatto :(
ostin sellaisen helmikuussa, käytin sitä innoissani 3 viikkoa..sain plantaarifaskiitin kantapäähän..en vieläkään kävele kuin klenkaten kaikenmaailman tuet kintussa..huoh..itku lyhyestä ilosta :)
Hyviä juttuja sinä olit keksinyt! Kun näitä luki, niin tuntuivat kaikki tavallaan itsestään selvästi sopivilta. Mutta tiedän omasta kokemuksesta, etteivät itsestään selvätkään asiat tule heti mieleen, vaan kirjaimia joutuu pähkäilemään.
Minua nauratti eteenpäin lipuvat maatuska-mummot! :D Ja Sulo-kohta oli ihana ja tärkeä.
Tosi kiva, taidan tämän toteuttaa jossakin vaiheessa..
Miekin tykkään Sulosta. Ja mie tykkään siun ankkurista myös. :)
Tyynyt ovat kai Indiskasta, olen saanut ne kaverilta. Minustakin ne ovat ihanat!
Tee, tee, tee! Kiva, jos tästä muutkin innostuu.
Minulla oli tänään erityisen suuria vaikeuksia saada kuvista yhtään normaalin värisiä. Ne tulivat oudon keltaisiksi ihan väkisin, vaikka miten kameraa säätelin.
Guugletin tuon sanahirviön, kun oli minulle vieras. Voi kamala! Ihan kurja loppu sinun juoksu-urallesi. Toivottavasti se paranee!
Aloin vähän pelätä itsekin, saatan poistaa juoksumaton pöhköhaavelistaltani ja juosta vain harvakseltaan kuntosalilla. Olen jo polveni onnistunut vaurioittamaan jumpalla, joten en kyllä kaipaa mitään kantapäävammoja siihen lisäksi. :(
Tämän kirjoittamiseen meni kauhean monta tuntia! Nolottaa ihan, että sellaiseenkin tuli taas päivä käytettyä. :D
Mahtavaa, jos jaksat! Minusta jo sekin, että tätä on jaksettu lukea, on hieno juttu. Vielä kivempaa, jos lähtee leviämään.
Olipa kiva juttu! Muuten, eilen tuli tv 1-kanavalta leffa "Skavabölen pojat", siinä huomasin samanlaisen vihreän tapetin kuin teidän makkarissa on.
Todellako? Me emme katsoneet sitä, kun olimme muistaaksemme käyneet elokuvateeatterissa jo katsomassa. Mutta meidän tapetti on silloin kyllä livahtanut ohi silmien! Se leffahan pitää käydä lainaamassa dvd:nä nyt.
Omat aakkoset oli mielenkiintoinen juttu. Minuakin liikutti Sulo ja se, miten kuvailit suhdettanne. Onnellinen on ihminen, joka löytää oikean puoliskonsa. Voiko enempää toivoa.
Tämä pani miettimään omankin elämän aakkosia ja yllättäen ajatus alkaa laukata...
Tämä oli tosi kiva postaus!
Toivottavasti päästään lukemaan myös Saran verstaan aakkoset!
Minustakin se on onnellisuuden perusta, että on se oikea ihminen rinnalla. Minä olen aiemmin erehtynyt luulemaan niitä vääriä oikeiksi, mutta sitten, kun sen oikeasti oikean lopulta kohtaa, niin tajuaa, miten kieroutuneissa suhteissa sitä onkaan aiemmin muka kuvitellut olevansa onnellinen.
Kiitos! :)
Oih, ihanat maatuskat!
Olipa mukava juttu. Olinkin ihmetellyt että miten ne maatuskat pysyvät hyllyillä putoilematta junien ohi täristellessä, nyt sekin selvisi.
Maatuskat on aina ihania. :)
Sinitarraa löytyy meiltä vähän kaikkien koriste-esineiden alta. Kynttilätkin pysyvät sängyn yläpuolen hyllyllä sen avulla.
Kiva juttu! Pitäisiköhän itsekin alkaa väsäämään vastaavaa listaa :-)
Joo, toki!
Nyt ehdin (kauppareissu odottaa ja avasin kuin avasinkin tämän koneen ennen sitä, pylly liimautuu kummasti tähän penkkiin :) kommnetoida tähän. - Kiva postaus ja todella mukava lukea. Niin kodikasta ja rentouttavaa. Olet onnen nainen, onnennainen ;) Tuli ihan olo, kuin olisi istunut teidän kammarissa pönttöuunin äärellä kuunnellen "ääniä".
Kivat aakkoset! Jos mäkin jossain vaiheessa...
Ja mä olen oppinut tykkäämään Afrikan tähdestä kaksinpelinä. Ja esikoinen haastaa mua pelaamaan shakkia.
a
olipas kiva aakkosjuttu! tämäntapaisen haluaisin saada itsekin aikaan. :) käyn täällä työhuoneellasi aina väriterapiassa. :)
No niin, tämä oli niin kiva, että piti matkia. Blogissani siis minun kotini aakkoset. :) Kiitos ideasta.
Minulla on ihan sama juttu tuon T kirjaimen kanssa! Olen koko ikäni asunut kerrostaloissa, hengettömissä boxeissa ja ollut aina enemmän tai vähemmän pelokas ja säikky. Melkein kolme vuotta sitten kun olimme muuttamassa tähän omakotitaloon (jossa on vielä kaksi kerrosta), olin aika varautunut, sillä pelkäsin pelkääväni täällä vain enemmän. Mutta mitä vielä, täällä on maailman turvallisin ja paras olla. :)
Joskus niitä ääniä oikein säikähtää. Välillä jossain jysähtää, niin että ikkunalasit helisee. Olen kuvitellut, että varuskunnassa leikitään silloin tykkileikkejä.
Minä en ole Afrikan tähteä pelannut sitten teini-ikien. Osaisikohan siitä iloita, silloin se tuntui vähän tylsältä. Olemme olleet Monopoli-perhe enemmänkin. :)
Toivottavasti saat omatkin aakkoset kasaan. Tätä oli kiva kirjoittaa, vaikkakin hyvin aikaavievää.
Mainiota! Käy heti lukeassa, kun kerkiän. NYt en ole pariin päivään ehtinyt yhtään blogeja lueskella.
No sitten ymmärrät täysin! Kerrostaloissa minä pelkäsin jopa omaa eteisen peiliä! Ja että joku lymyilee seinien sisällä, kun eihän sitä tiedä, mitä salakäytäviä niiden paksujen, mutta huonosti äänieristettyjen seinien sisään kätkeytyi! :D
Tää oli hauska juttu! Mä niin ymmärrän tuon naapurittomuuden. Eilen oli jossain iltapäivälehdessä juttu jalkapalloilijasta, joka oli ostanut myös viereisen talon, ettei saisi naapureita. Ehkä mäkin tekin niin, jos olisin julkkis ja olisi paljon ylimääräistä rahaa. Naapureitaan kun harvoin pääsee valitsemaan :)
Kylläkyllä! Vielä parasta olisi, jos voisi ostaa oikein ison maa-alueen ympärilleen, niin ettei siinä olisi mitään rakennuksiakaan hoidettavaksi. Oma koti siellä sitten kaiken keskellä, omassa rauhassaan.
En juuri koskaan kommentoi mihinkään blogiin, omaa laiskuuttani, mutta nyt on pakko: kirjoitat niin äärettömän kauniisti Sulosta, että olen täällä pala kurkussa. Ihanaa!
Sulo on äärettömän kaunis ihminen, ei hänestä voi kirjoittaa muulla tavalla. Mutta oikeasti, joskus minullekin tulee pala kurkkuun pelkästään sen takia, että olen niin kiitollinen hänen olemassaolostaan. :)
Yksi tuttu osti kaksi tonttia taloa rakentaessaan, ettei tule naapuri liian lähelle :D
kovasti haluisin pois kaupungista, yhteen aikaan haaveilin jopa maanviljelystä, mutta saas nyt nähdä mihin rahkeet riittää...
Tuttua myös tuo pelkääminen kaupungissa. Joskus olen sanonutkin, että vähemmän pelkään metsän eläimiä kuin ihmisiä kaupungeissa...
- Raks
Ymmärrän hyvin sitä tuttuasi! Nykyajan kaavoitus on ihan järjetöntä, kun tonttien koot ovat poostimerkkiluokkaa. Siihensitten pykätään valmistalot kiinni toistens anurkkiin.
Minäkin pelkään paljon vähemmän pilkkopimeällä maaseututiellä metsien keskellä kuin hyvinvalaistussa, iltaisessa kaupungissa. Tai edes pienessä taajamssa. Jopa meidän Vuoksneniskamme on sellainen, etten sinne illan tullen uskalla lähteä kävelemään.
Se on sitä maankäytön tehostamista...ei ne talot pääse oikeuksiinsa ollenkaan niillä tonteilla. Etenkin kun useimmat on semmoisia isoja toistasataa neliötä. Täälläkin ois monta kaunistakin taloa, mutta ne näyttää ihan pulassa olevilta niillä "tiluksilla". Pitäis varmaan talotoimittajillakin siis vähän päivittää niitä talojen kokoja..heh tulipas tekstiä, sorry :D
- Raks
Tai no ei pelkästään talotoimittajailla vaan ihmisillä yleensä tyytyä vähän pienempiin taloihin...hih tällainen lisäys vielä :D
Niinpä! Mutta minä olen huono moittimaan nykytalojen turhia neliöitä, kun meilläkin on tällainen hervoton lukaali vain kahta ihmistä varten. :P
Lähetä kommentti