Keittiö kuuluu samaan sarjaan kamarin ja salin kanssa: 60-luvulla pilattuihin. Myös täällä on lasivillaa seinien sisällä, lastulevyt pinnassa ja lautalattia on peitetty ihan tarpeeksi monella kerroksella vähemmän miellyttäviä materiaaleja.
Kunnollinen keittiöremontti sai meillä jäädä pelkäksi haaveeksi, sillä se olisi niellyt aivan liikaa rahaa. Paitsi ettemme me halunneet kasvattaa velkataakkaamme, meille ei olisi lainaa varmasti enempää myönnettykään. Siksi keittiö on yhä se, mikä on, ja Sulo laittaa silloin tällöin loton vetämään.
Tässä kuvassa keittiö on siinä asussaan, kuin se oli hiukan meidän muuttomme jälkeen. Suuri edistysaskel on tässä kohtaa jo otettu, kun saastainen sähköliesi saatiin ulos ja uusi, puhdas sen tilalle. Minua harmittaa, ettei siitä vanhasta liedestä ole yhtäkään kuvaa. Vaikka minä keitän puurot hellalle joka ikinen aamu, olisi silti ihan hyvä välillä vilkaista vanhaa kuvaa siitä, millainenkin hella voisi pahimmillaan olla.
Kauhea kaapisto oli ehjä, joten me emme sitä ruvenneet tuhoamaan.
Sen sijaan minä maalasin ovet oransseiksi ja vaihdoin vetimet posliininuppeihin. Kyllähän siinä yhä ovet lenkottavat, mutta ei se meitä haittaa. Välitilan muovinkin minä maalasin, sillä ei siinäkään ollut muuta vikaa kuin rumuus.
Muurin minä vielä jossain vaiheessa maalaan hailakan keltaiseksi. Sen valkoisuus häiritsee silmiäni jatkuvasti, mutta jotenkin tässä on vierähtänyt silti kaksi vuotta aikoessa.
Lastulevyseinissä oli entisen asukkaan maalaamat koristeet.
Me vedimme päälle kirppistapettia, jonka maalasimme oranssilla. Jouduin maalaamaan kaikki huonekalutkin yhtä kapeaa kaappia lukuunottamatta, jotta sain ytyä keittiön väreihin.
Minulla on vielä haaveita keittiön suhteen. Astianpesukone olisi ihana asia. Ja ruudullinen lattia. Keittiöön hyväksyisin muovimatonkin, kun olen sellainen possu, että minulta tipahtelee jatkuvasti ruokia ja roiskuu nesteitä lattialle.
Kunhan se Sulon lottorivi osuu kohdilleen.
11 kommenttia:
Tuo keittiö on niin ihana, että huimaa!
Kiitos! Minustakin se on ihana kaikkine puutteineenkin.
Tuossa ekassa kuvassa on nuo kaapit suht samanlaiset kuin meiänkin keittiössä oli alussa, meillä oli vaan tiskipöydässä vain pieni viemäriallas ja sen päällä lyhyt vesihana.Muuten meilläkin on samalla tavalla puuhella kulmassa(erilainen kyllä)ja sähköliesi poikittain kuin siinä kuvassa.näytti niin tutulta, että ihan hätkähdin :)
Meilläkin oli edellisessä kodissa ihan sama asetelma, vaikka kaapit olivat parikymmentä vuotta uudemmat.
Meilläkin on muovimattolattia (juurikin tuota puujäljitelmää) ja keittiössä se on kyllä mainio puhtaanapidettävä ja koiran kanssa asuessa muutenkin hyvä.
Joskus tulevaisuudessa minäkin haluaisin ruudullisen lattian keittiöön ja olen netistä sellaisia bongannut linoleumista tehtyinä, joka tietenkin sopisi vanhaan taloon paremmin kuin tavallinen muovimatto? En tiedä kuinka kallista tai vaikeaa se on asentaa.
Linoleumista minäkin olen haaveillut, mutta en ole tutkinut, löytyykö sitä ruudullisena. Ehkä en tutkikaan, ettei tule pakotustarvetta!
Minustakin tuo keittiö on niin ihana ja iloinen, että tokko tuommosia saisi edes isolla rahalla aikaiseksi.
Meillä oli tarkoitus laittaa keittiöön ruudullinen linoleum-lattia. Keittiön nykyisen muovimaton alla on alkuperäinen lautalattia ja ajattelimme, että laitetaan se ruutulinoleumi siihen päälle sellaisina lukkoponttilaattoina, niin joku joskus tulevaisuuudessa saa halutessaan helposti lautalattian esiin. Sitten kävi ilmi, että jos ne laatat haluaa keittiöön sopiviksi eli saumat roiskeiden ja veden kestäviksi, ne pitäisi kuitenkin liimata. Niitä laattoja on myös ilman sitä ponttisysteemiä mutta niissä on sama juttu, ne pitää sitten liimata. Urakka tuntui sekä asennusvaiheessa liian isolta että sen mahdollisesti lautalattiasta haaveilevan seuraavan asukkaan kannalta turhan työläältä, joten päätimme laittaa keittiöön proosallisesti samanlaisen linoleum-maton kuin olohuoneeseenkin tulee. Mutta niistä linoleum-ruuduista saa ihan huikeita lattioita, värejä on tosi paljon ja ne ovat tosi iloisia. Joku taisi kommentoida blogissani tai rintamamiestalo-foorumilla että tuollaisen lukkoponttiruudullisen linolattian hinnaksi tuli noin 40e/neliö, ellen ihan väärin muista.
Tonnin paukku siis. Sysäänpä sen haaveen yhä kauemmas mieleni sopukoihin.
Kiitos tästä linoleumivalistuksesta - en ole oikeasti perehtynyt siihen yhtään ja nyt olen jo paljon viisaampi.
Oi vitsi, kiitos tiedosta Laurakaisa :). Nyt alkoikin päässä pyörimään sellainen todella värikäs ruutulattia... tonnin paukku se olis täälläkin, huih.
Taidat tykätä maatuskoista ;-) Olen käynyt noin 40 kertaa Venäjällä, vaan mukana on tarttunut vain yksi maatuska, mikä nyt kovin harmittaa.
Todellakin tykkään! Olen kerännyt niitä 90-luvun alusta asti ja nyt niitä on jo liiaa. Myin osan kirpparilla pois ihan minihintaankin, kun itsellä alkoi jo olla ylitarjontaa.
Lähetä kommentti