tiistai 3. huhtikuuta 2012
Odotettuja vieraita
Meille saapui tänään kyläilemään kaksi ihanaa herraa Saksasta. He ovat Hans ja Paul, jotka kiertävät reput selässään pitkin maailmaa. Pääsin tutustumaan heihin Ellimellin vinkin ansiosta, ja päätin heti kutsua kaverukset tänne meille. Kiitos, Ellimelli! Käykää te muutkin lueskelemassa kaverusten seikkailuista heidän omasta blogistaan.
Isäntäperheen pitää ottaa kuvia poikien vierailusta ja lähettää niitä heidän omalle isännälleen, Johannekselle, joka sitten pitää blogia tyyppien reissuista.
Hans ja Paul matkustavat postitse ja tuovat aina mukanaan tuliaisia isäntäperheelle. Me saimme muun muassa postikortteja heidän kauniista kotikaupungistaan, Stendalista. Se on vanha hansakaupunki Saksassa. Mahtaa Imatra näyttää ankealta sen jälkeen, kun on tottunut sellaisiin rakennuksiin, kuin Stendalissa näyttää olevan. Pieniä paineita sightseeingille, kun tämän kaupungin ainoat nähtävyydet ovat paperitehdas ja vedetön koski.
Meidän hoviväkemme kokoontui toivottamaan tulijat tervetulleiksi. Suosionosoitukset kajahtelivat ilmassa. Mutta koska pojat olivat matkan rasituksista väsyneitä, heille tarjottiin heti mahdollisuus levätä hiukan. Nukkekodin makuuhuone on ehkä turhan romanttinen näin miehekkäille seikkailijoille, mutta onhan pehmoinen sänky aina parempi kuin vaatimattoimat makuupussit, jotka he toivat mukanaan.
Tiedossa on tällä vierailulla ainakin nähtävyyksien katselua, osallistumista talon töihin, pääsiäisen juhlintaa sekä ehkäpä pulahdus avantoon. Tekin joudutte varmaankin seurailemaan tässä seuraavien parin viikon aikana Hansin ja Paulin seikkailuja. En millään malta olla laittamatta kuvia myös omaan blogiini.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos päivän nauruista, Hans ja Paul vaikuttavat oikein mukavilta vierailta :D
VastaaPoistaLukaisin tuosta useamman päivityksen ja täytyy sanoa että teillä on mielettömän herkullisia värejä, tosi piristävää kaiken tuon valkoisen sisustusbuumin keskellä :)
Ihania vieraita :D Onhan meillä Valtionhotelli siinä vedettömän kosken äärellä ;) Ja eksotiikasta menee, kun käyt kuvaamassa rajavyöhykekylttejä ja raja-asemaa!
VastaaPoistaArgh en kestä! :D
VastaaPoistaÄlä vaan tartuta minuun mitään leluhuumaa.
Joo, venäjän raja on jo suunnitelmissa. Ja Sulo saa ottaa nuo mukaansa ambulanssiin. Sulo nikkaroi heti paikalla tyypeille suksetkin, niin pääsevät nauttimaan hiihtourheilusta.
VastaaPoistaVoi ihanaa, miten vieraanvaraisia teillä ollaan!
VastaaPoistaKaikkeen sä heittäydytkin, ei voi muuta kuin ihailla :)
Wau, kaikkea sitä näkee täällä blogistaniassa! Pojun kanssa katseltiin just!
VastaaPoistaKuten Soja jo totesikin, niin onhan teillä siellä Valtionhotelli. En tiedä, osaisivatko Hans ja Paul arvostaa Alvar Aallon arkkitehtuuria? Ja Ruokolahden kirkonmäellä on maalattu joskus Eukkoja kirkonmäellä... Olisiko se näkemisen arvoinen paikka vanhoine tervalta tuoksuvine kellotorneineen?
VastaaPoistaValtionhotelli käydään varmasti esittelemässä samalla, kun koskenuomakin. Tosi on, että Ruokolahdellahan voisi piipahtaa ihan hyvin. Lähempänähän se kirkonmäki on kuin koski. Ja tosiaan, Alvar Aaltoa on vähän siellä ja täällä. Ihanaa, miten osaatte arvostaa nähtävyyksiämme minua paremmin.
VastaaPoistaIhanaa, travelling toys! Mulle on tulossa piakkoin pieni vaaleanpunainen matkustava VILLAPAITA! :D
VastaaPoistaNo jo on hauskat tyypit. Ja toi postireissaamisjuttu muutenkin. Ja koko hovi - ihanat. Blogisi on riemastuttavaa väriterapiaa :)
VastaaPoistaMinustakin idea lähettää leluja maailmaa kiertämään on ihan mielettömän hieno. Niin hieno, että ihan tekisi mieleni varastaa idea.
VastaaPoistaMinä en ole kuullutkaan koko asiasta ennen tätä. Ensi reaktio oli huvittunut ja ihmettelevä, että "mitä ihmettä tämä nyt oikein on..?" Koko ajan kyllä tiesin, että jostain hauskasta ja mielenkiintoisesta tässä on kyse. En nyt ihan vieläkään tajunnut, että miten tuo homma toimii? Joku siis omistaa lelut, ja laittaa ne kulkemaan eteenpäin? Saako kuka tahansa pyytää leluja itselleen, vai miten tuo juttu menee? (Apua, alan jo kiinnostua!!)
VastaaPoistaHehee, koukkuuntuminen käynnissä.
VastaaPoistaNämä pojat ovat saksalaisen Johannes-nimisen miehen leluja. Niitä voi kuka tahansa kutsua luokseen. Minä otin Johannekseen yhteyttä Facebookin välityksellä. Kavereilla kun on oma fanisivukin Facebookissa.
Jos Johannes ottaa kutsun vastaan, hän postittaa ukkelit kirjattuna kirjeenä kyläpaikkaan, jossa ne saavat viipyä noin 2 viikkoa. Isäntäväen pitää sitten raportoida reissusta Johannekselle ja kirjoittaa tarinat niinkuin Hans ja Paul ne itse kertoisivat. Johannes sitten laittaa raportit blogiinsa.
Okei, kiitos tiedosta! :) Kieltämättä aika toimiva idea. Mikseipä tuota voisi jotenkin kehitellä ja pistää omatkin juttunsa matkaan. Koko juttu voisi toimia huvittavana ja mielenkiintoisena seurattavana ja samalla aika hyvänä kulkevana mainoksena. Hmm...
VastaaPoistaAivan mahtava juttu!! Hansin ja Paulin vierailua on aivan pakko seurata. :) Mukavaa pariviikkoista vieraidenne kera! :)
VastaaPoistaKiitos. Uskon, että nämä vieraat eivät ala kyllästyttää isäntäväkeä läsnäolollaan.
VastaaPoistaMulle käy usein niin, että näen blogeista vain tekstit, mikä on todella tajunnan räjäyttävän ärsyttävää, ja sitten jälkeen päin tuurilla - en tiedä miksi - ne latautuvatkin, tai joku/kaikki.
VastaaPoistaJoten saatoin vain kuvitella miltä Hansa ja Paul näyttivät, kunnes tänään, jostakin armollisesta syystä, kuvat suostuivat latautumaan.
:D :D :D
Voi ei, tuo on kyllä ihan kamala ajatuskin. Voin kuvitella, millaiseen raivoon menisin, jos minunkin ruudullani olisi pelkkää tekstiä!
VastaaPoistaMutta onneksi lopulta pääsit näkemään vieraamme kaikessa komeudessaan.
Sinua sopivampaa emäntää ei näille kaveruksille olisi voinut löytää :-)!
VastaaPoista