Koska kirkasta valokuvauspäivää näyttää olevan ihan turha odotella lähitulevaisuudessa, joudun nyt tarjoilemaan teille synkkänä suojapäivänä kuvatun makuuhuoneen. Meidän mielestämme huoneesta tuli upea. Sulokin innostui aikaansaannoksestani niin, että kutsui heti äitinsä katsomaan.
Eikö tumman värin pitäisi pienentää? Tämä huone kuitenkin kasvoi aivan valtavaksi tummansinisen maalin myötä. Kuvittelin ahdasta pesämäistä makuuhuonetta, mutta saimmekin ihanan avaran tilan.
Halusin piristää sinivalkoista ilmettä limenvihreillä yksityiskohdilla. Niinpä päällystin pari harmaata muovilaatikkoa vihreällä kankaalla. Yritin myös katsella kaupoissa sillä silmällä limenvärisiä pieniä esineitä, mutta ainoat löytyivät shampoohyllystä. Lime on ilmeisesti menneiden talvien muotia. Lapsuuteni kaappi odottelee yhä ovia, joten siksi se piti nyt täyttää pölyä keräämättömällä tavaralla vaatteiden sijaan.
Huomatkaa oven päällä kekottava Silli! Sen on Sulo ihan itse ommellut lapsena.
Minä olen hirmuisen onnellinen uudesta sängystämme. Vaikka
entinenkin sänky on hyvin kaunis, se on ollut hiukan epäkäytännöllinen. Sulo on joutunut kömpimään aina minun ylitseni päästäkseen omalle puolelleen. Raudat ovat kylmät paljasta ihoa vasten ja niiden välistä tipahtelee sängyn alle tuhansia nenäliinoja ja sukkia. Nyt meillä on aikuisten ihmisten sänky, johon kumpikin voi käydä omalta puoleltaan tarvitsematta survoa polviaan tai kyynerpäitään toisen kylkeen.
Seinällä oleva taulu on Ikean mätätiskistä aikoinaan ostettu kakkoslaatuinen kehys, johon laitoin aitasta löytämäni vanhoja sanomalehden sivuja. Mitä limenvihreää tähän sängyn tienoille voisi asetella?
Verhotkin ovat Ikeasta. Ne ovat itse asiassa päiväpeittoja, mutta ostimme ne verhoiksi, koska ne maksoivat vain pari euroa ja olivat todella ohuita. Tänne muutettuamme kankaat joutuivat odottelemaan laatikoissa varastohuoneessa, ja sinä aikana hiirulaiset olivat kerinneet järsiä niihin reikiä. Jouduin siis pesemään verhot, ja ne tulivatkin ulos pesukoneesta aivan ryppyisinä. Mutta oikeastaan tuyo ryppyisyys näyttää minusta hauskalta ja saa verhot paljon kuohkeammiksi.
Yksi iso urakka on vielä edessä niiden ikkunoiden lisäksi. Pönttöuuni lähtee puhtaaksi maalinpesuaineella ja hankaussienellä, mutta hitaasti. Homma on aika ikävää senkin takia, että hinkatessa tupakkamönjä alkaa haista voimakkaasti ja aiheuttaa huonoa oloa.