Olemme saaneet herkutella metsämansikoilla oikein mahdottoman paljon tänä kesänä. Jos toukokuu oli ennätysmäisten siitepölyjen kuukausi ja kesäkuu ennätysmäisten sateiden ja hyttysten kuukausi, niin heinäkuu alkoikin ennätysmansikkasadoilla. Meidän pihamme on vähän liian varjoinen mansikoille, mutta lähistöltä olemme keränneet kupillisen toisensa perään.
Enpä muista koskaan voineeni kasata ison kermakakun päälle sellaista määrää metsämansikoita kuin nyt vanhempieni hääpäivänä. Isojakin ne ovat. Toivottavasti puutarhamansikoistamme tulee samansuuntainen sato. Ensimmäinen marja vasta on kypsynyt suuhunpantavaksi.
Viime viikon hellekelit saivat meidänkin pihamaamme kukkimaan.
Minä olen muistanut käydä kuvaamassa jokaisen kukkivan lajin, jotta voisin loppukesällä toteuttaa Koivurinteen rouvan nakkaaman haasteen. Haasteessa pitäisi listata kaikki puutarhansa kukat, mutta koska minä en tiedä puolienkaan nimiä, päätin toteuttaa haasteen kuvallisena. Joudutte sitten tunnistustehtäviin, te, jotka kukkasia tunnette.
Meidänkin hoitamattomalla maapläntillämme kasvaa yllättävän paljon erilaisia kukkivia kasveja. Yksi siellä ja toinen täällä. Tämän kuvan kohta on suosikkipaikkani. Saunapolun varrella rehottavat apilat, hiirenvirnat ja niittynätkelmät, ja seassa loistavat ihanat harjaneilikat.
11 kommenttia:
Mikäs on tuon herkullisen näköisen kakun resepti? Nam!
Ihanan paljon mansikoita heinissä - nam! Metsämansikat on tosi hyviä :)
Voi saadapa noin paljon metsämansikoita! Ne ovat minulle harvinaista herkkua ja aina yhtä hyviä. Lapsuuden kiipeilypuun alla kasvoi niitä ja siitä sai silloin tällöin muutaman napsia, ellei ruohonleikkuri ehtinyt ensin.
En ole koskaan nähnyt noin paljon metsämansikoita yhdellä kertaa.. ja vielä kakun päällä. Metsämansikat ovat harvinainen herkku täällä päin.
Tänään lähden puutarhaani kuvaamaan, katsotaan mitä saan aikaan :). Kun vaan sade pysyisi poissa.
Hanna, se on ihan tavallinen suklaakakkupohja, välissä on mansikkahilloa ja vauvojen mangososetta sekä kermavaahtoa. Päällä kermaa, suklaarouhetta ja metsämansikoita.
Noita mansikoita on kerätty ihan pieneltä alueelta muutamana peräkkäisenä päivänä arviolta yhteensä melkein litran verran. Se on käsittämätön määrä. On tosi mahtavaa voida lusikoida niitä isolla lusikalla kupista suoraan suuhun. Suurta herkkua.
Ihania mansikoita,nam, ja kukkia!
ps, blogissani arvonta meneillään..
Ainakin alimmainen kukka on tarha-alpi, jos et vielä itse tunnistanut :) Ja näyttäisi siltä harvinaisemmalta, wanhalta korkealta versiolta. Nykyisin suurin osa on sellaista matalakasvuisempaa.
joo, tämän postauksen kuklat tunnen nimeltä. :-)
Se tunnistuskavalkadi tulee sitten joskus elokuussa.
Haa, alpit selvisivät!
Metsämansikoita on tänävuonna tosiaan tullut todella paljon. Himo vaan kasvaa kerätessä. Litran olen saanut pakastettua ja varmaan toisen mokoman on tyttö huitassut kitusiinsa :)
-Heidi-
Ne totta vie selvisivät! Ovat ihan upeita! Tosi sitkeitä tyyppejä.
Heidi, mua ihan surettaa se, miten miljoonat mansikat kasvavat teiden varsilla ja ne on pakko jättää rauhaan. Hyvät maut menevät hukkaan pakokaasuissa ja koiranpissoissa.
Lähetä kommentti