Meilläkin paistoi aurinko pari päivää. Yksi kokonainen päivä selvittiin jopa ilman vesisateita. Minä sain vihdoinkin viedä ikkunanpokan pihalle rapsuteltavaksi. Talon päätyyn paistoi aurinko mukavan kuumasti ja vanha ruskea pellavaöljymaali ja kitti pehmenivät niin mainiosti, että niitä oli ilo kaapia.
Mutta toinen puoli pokista on maalattu valkoiseksi joskus moderneina aikoina nykyajan kamalalla maalilla, jonka hinkkaaminen on työläämpää.
Ikkunaurakan tajuton työmäärä on alkanut selvitä meille. Ensi keväänä ymmärrämme aloittaa ikkunoiden irrottelun jo hyvissä ajoin huhtikuussa. Ei yksi kesä riitä mihinkään.
Nyt taas sataa vettä. Tiskirätit odottavat yhä leikkaajaansa.
7 kommenttia:
Ikkunaurakka on aikaavievää puuhaa, mutta yksi kerrallaan. Pokassa on oiva esimerkki siitä miten järkeviä perinteiset materiaalit ovat. Tsemppiä kaapimiseen.
Täälläkin sataa vettä, mutta aurinkoisempaa on luvassa. Jo muutama aurinkoinen päivä piristi huomattavasti :)
Minun piti palata kiittämään maalinpoistovinkkien jakamisesta. Pari murheenkryyniä on jo liotettu puhtaiksi, ah niin vaivatonta!
Mahtavaa, että sielläkin JOPA pari sateetonta päivää - meilläkin taisi tuossa vkl olla pari.. nyt taas siinä kiikun kaakun.. Hidasta on ikkunoiden laitto varsinkin kun saa laittaa yksin. Onneksi aloitin radan puolelta, josta kukaan ei ikkunoita koskaan ole näkemässä joten.. etupihan ikkunat sitten ensi kesänä onnistuvat varmasti paremmin. Mutta toivottavasti nyt noissa ekoissakin pysyy lasit paikoillaan edes yhden talven ;)Itse en ihan yhtä perusteellista korjausta tee kuin te - ei mopolla mahottomia. Rappaan kaikki mikä irti vain lähtee kynsin hampain, loput maalit jääköön.
Tsemppiä rappausurakkaan sinnekin!
On siinä hommaa kerrakseen mutta uskon että kaunista tulee!
Rakastan vanhoja ikkunanpokia,hattua nostan kun jaksatte noin ison työn tehdä:)
Meilläkin ikkunoiden kunnostus menossa :) Ollaan päätetty tehdä aina yksi "seinusta" kerrallaan, tänä kesänä on kuusi ulkoikkunaa laitettavana, sisäikkunoissa ei onneksi ole tarvetta kunnostukseen nyt. Osa ikkunoista on kolmeruutuisia ja osa kuusiruutuisia. Isäntä kävi jopa viime kesänä ikkunoiden kunnostus-kurssin Billnäsissä ja tänä kesänä olen hänellä "opissa". Tuolla verstaalla me iltaisin vierekkäin ikkunoita laitetaan (tai no mulla on menossa kyllä muitakin projekteja)...onneksi itkuhäly on keksitty, muuten ei ikkunat tulisi ikinä kunnostettua!
Tsemppiä urakkaan!
Cheri, minä en ollenkaan voi lakata ihailemasta näitä pokia, jotka maalien alta paljastuvat. puu on niin uskomattoman kaunista jja hyväkuntoista. 70 vuotta ja kuin uusia!
Sesse, minulle ei pari päivää riittänyt. Se yksi kaunis päivä jo palautti hetkeksi energiani, mutta väsymys ei hellitä ja nyt on taas mielikin pohjamudissa. Säätiedotus ei lupaa hyvää jatkoonkaan. Aipn hankkia kirkasvalolampun. Talven tulo pelottaa tämän jälkeen.
AnniP, ihanaa, että vinkistä on ollut aivna oikeaa hyötyä! Tämä se bloggaamisen paras puoli, että voi jakaa hyvää ja saada uutta tietoa.
Hanna, aikalailla yksin minäkin sitten kuitenkin jäin ikkunanpokien kanssa. Sulolla oli ajatus ottaa noita töihin mukaan raaputettavaksi, mutta ei siitä mitään tulekaan. Hankalaa on kuljettaa kaikki työvälineet töihin ja siellä sitten siivota tarkkaan sotkut pois, kun kotona on hyvät tilat tälle touhulle.
Nanna, minä en oikein malta odottaakaan, että pääsisimme maalaamaan ja kittaamaan ja näkemään lopputuloksen.
AnnaW, sellainen ikkunakurssi meitäkin on aina kiinnostanut, mutta emme kuitenkaan ole käyneet koskaan. Nyt sitten omin päin opiskellaan.
Lähetä kommentti