perjantai 8. huhtikuuta 2011

Avain onneen?


Purin tänään kaamean verholautakeksinnön olohuoneesta. Oikeastaan ei voida puhua laudasta ollenkaan, vaan mielummin laatikosta. Loota kun on paikallaan rakennettu lastulevystä, laudasta ja kakkoskakkosista. Ja se ulottui seinästä seinään. Niin vankkaa verholautaa tuskin muualta löytyykään.

Mutta mikä yllätys minun silmiini osuikaan, kun olin irrottanut ensimmäisen palan lastulevyä. Verholautalaatikon sisään oli nimittäin piilotettu pikkuruinen avain! Ei se ole juurikaan päiväkirjan avainta suurempi.



Ei se sinne ole vahingossa voinut jäädä, mutta siellä se silti kauniisti lepäili salaisessa paikassaan. Kuka sen sinne on pannut? Milloin? Ja miksi? Ja mikä tärkeintä: missä on lukko? Ja mitäs avaimelle nyt tehdään?

Tällaisissa tilanteissa mielikuvitus lähtee liitoon.

14 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Meillä on tuon näköinen avain vanhassa liinavaatekaapissa. Oliko teillä asemalla mitään vanhoja kalusteita, josko se olisi johonkin niistä? Jännittävää! Varmasti siellä on säilytetty jotakin topsecret-juttuja kun on avain pitänyt noin huolella piilottaa!

Susanna kirjoitti...

Ei ole mitään lukollista kalusteta täällä. Meillä on omassa 50-luvun lipastossa samanlainen avain, mutta tämä on tosi paljon pienempi. Se voisi olla jonkun lippaan avain ehkä?

aNNa kirjoitti...

Meillä oli ihan samanlaiseen paikkaan piilotettu viila :D :D
Siitä ei kyllä keksi yhtä lennokkaita tarinoita ku sun löytämästä avaimesta :)

Nonna kirjoitti...

Wau mikä ihana salaisuus. Tuskin koskaan ratkeaa! Laita se ketjuun ja kaulaan...

Saila kirjoitti...

Nii-in! Salainen avain kätkettynä salaiseen paikkaan!
Mahtavaa. Mulle tuli kans mieleen kaapin tai lipaston laatikon avain, tai jonkun pienemmän laatikon. Oisko se mun vintillä olleen laatikon? Se on lukossa enkä ole löytänyt avanta mistään. Se avain olis aika pieni :-D

Varpasen Asema kirjoitti...

Mielenkiintoista! Meidän asemalta löytyi entistä keittiötä remontoidessa vanhoja verkkomerkkejä, vieläpä samaiselta vuodelta jolloin mieheni syntyi :)

Sulo Lintunen kirjoitti...

Meillä oli lapsuudessani tuollainen avain pienessä punaisessa riippulukossa, jolla oli teljetty asuntomme häkkivaraston ovi :) Se lukko saattaa olla vieläkin tallessa, sillä aikanaan se lähti joutilaaksi käyneenä matkassani opiskelijaboksiini...

Vanha perinnehän on piilottaa jotain arvokasta rakennuksen kivijalkaan rakennusvaiheessa (Onko sen tarkoitus tuottaa onnea, vai liekö ennen vanhaan on kätketty jotain pahan päivän varalle, tai jos vaikka talo palaa tms, niin on vakuutena edes jotain?? Tietääkö kukaan?) Liekö verholaudan tekijällä on ollut joku sama ajatus oman tekeleensä kanssa :D

Susanna kirjoitti...

Ehkä me löydetään pieni aarrearkku jostain pihalta, kun aletaan rakentaa puutarhaa. ^_^

Mietin tässä just, että pitäiskö se avain piilottaa taas jonnekin tänne rakenteisiin, vai tekisinkö siitä pienen taulun olkkarin seinälle.

PikkuBertta kirjoitti...

Avaimen piilottaja on halunnut jättää jonkin viestin itsestään...meilläkin on isäni tekemä verholauta ja han sanoi piilottaneensa sinne jotain,en vain tiedä mitä...pitasköhön minunkin rakennelma purkaa,että saisin saalaisen viestin edesmenneeltä isältäni...
Kun valoimme olehuonees uuninalustaa,niin sinne tuli itskin laitettua vanhoja markan kolikoita....purkajalle palkaksi...
Tuo tauluidea avaimesta ois ihana...siihen vielä tarina mukaan ja jos joskus luovutte talosta,niin jättäisitte avaimen uusille asukkaille kera tarinan:)

Susanna kirjoitti...

Niin, sehän olisikin mukava selitys: hyödytön pikku avian on jätetty muistoksi. Voimme unohtaa aarteenetsinnän!

Ajattelin tehdä sellaisen pikkutaulurykelmän tuohon ikkunoiden väliin, missä olisi kaikkia erilaisia talosta löytyneitä juttuja.

Anonyymi kirjoitti...

voisi olettaa että lukko mihin avain kuuluu ei ole ollut kaukana löytöpaikasta ja paikka on saattanut olla hyvinkin looginen, kätevä ja samalla salainen..jos vaikka peräti ikkuna on ollut joskus lukolla kiinni tai joku lähellä oleva ovi..mun ukilla oli noita avaimia tosi paljon sellasiin varastokoppien lukkoihin...ihana blogi sulla...elämän iloinen ja iloittelua väreillä !!! tsemppiä remppahommiin

Anonyymi kirjoitti...

Sinä se täällä ratkot löytyneen avaimen mysteeriä kun meillä taas ratkotaan kadonneen avaimen mysteeriä :) On se elämä ihmeellistä mut ei kuitenkaan niin ihmeellistä että toi sun avain ois meijän kadonnut avain :S Kuinkakohan monia kadotettuja avaimia pitkin maailmaan seilaakaan löytämättä koskaa takasin omaan lukkopesäänsä?

-Sari

Susanna kirjoitti...

Poloiset pikku avaimet... yksin suuressa maailmassa.
:-)

Unknown kirjoitti...

Uiui, mielenkiintoista!!! Kerro sitten, kun päiväkirjakin löytyy!:)