Pitkästä aikaa kerron teille Kertun kuulumisia.
Sen tv-talohan on nyt kaksikerroksinen ja Kerttu tuntuu viihtyvän siellä varsin hyvin. Uskon, että nyt alkaa huonekalushakki siellä riittää, sillä kaikki on toimivaa. Kivaa linnaa Kerttu osaa käyttää kulkureittinä kerrosten välillä, vaikka välillä se yrittääkin oikoreittiä ruokakupille. Siitä seuraa maahanmätkähdyksiä, sillä poikamme ei ole mikään trapetsitaiteilija.
Alakerran hämärässä nurkassa on sen pesäkolo, puruja kaiveltavaksi ja pahviputkia lymyilyyn. Toisessa nurkassa on Kertun vessa. Olin niin suunnattoman onnellinen, kun muutama viikko sitten tv-taloa siivotessani löysin nurkasta litimärät sanomalehtipaperit. Kepa oli lopultakin oppinut pissaamaan pesäkolonsa ulkopuolelle! Voi sitä äidin ylpeyttä!
Aiemmin Kerttu pissaili pesäkoppiinsa, mikä aiheutti sen, että jouduin jatkuvasti olemaan putsaamassa koppia ja Kerttu otti nokkiinsa, kun pesään puututtiin yhtenään. Sitten luin netistä, että pesäänpissaaminen voi viitata liian suureen pesäkoppiin ja päräytin kopin puolta pienemmäksi. Aluksi Kerttu loukkaantui ja siirtyi kokonaan majailemaan pahviputkiin, mutta otti sitten kopin taas omakseen. Ja rupesi pissaamaan juuri sinne, minne pitääkin!
(En voi uskoa, että raportoin juuri blogissani jonkun älyttömän jyrsijän pissaamisesta.)
Ihan oman viihtyvyyteni takia olen lisännyt pari väripilkkuakin taloon. Yläkertaa kannattelevat pahvirullat minä teippasin punaisella teipillä.
Kertun serkkutyttö maalasi juoksupyörän punaiseksi. Hamsteri ei kuulemma näe värejä ja siksi sen häkin sisustus voi olla vaikka kuinka riemunkirjava. Pitää vain muistaa käyttää myrkyttömiä maaleja siltä varalta, että eläin alkaa jyrsiä maalattuja pintoja. Tosin Kerttu ei ole koskaan jyrsinyt kalusteitaan tai tv-talon ilma-aukkojen kaltereita, tai muutenkaan tehnyt tuhojaan. Tämän perusteella vakuuttelen itselleni sen olevan onnellinen ja tervepäinen hamsteri.
Juoksupyörästä ei ole tullut sille mikään pakkomielle, vaikka se mielellään sinne meneekin ravaamaan. Katsokaa, mikä möhkäle (48 grammaa) Kertusta on kasvanut. Poissa ovat vauva-aikojen söpö pyöreys ja holtittomat ilmalennot.
Aina välillä laitan pyörän sisäpinnalle hienon hiomapaperin. Tämä sen vuoksi, että Kertun kynnet kuluisivat paremmin. Jos sen kynnet kasvavat liian pitkiksi, ne pitää leikata ihmisten kynsisaksilla. Emme näiden kolmen kuukauden aikana vieläkään ole pystyneet käsittämään, miten sellainen ylipäänsä olisi mahdollista. Kynnet ovat ohuet kuin ompelulanka, sormet hentoa hennommat ja itse Kerttu niin liukasliikkeinen pikku silakka, että sen piteleminen kynsienleikkuun ajan on ihan utopiaa. (*
Uusin aktiviteetti on huvipuistoon rakentamani labyrintti. Siitä tuli heti Kertulle mieleinen leikkipaikka. Sen sokkeloihin on mukavaa laittaa Kertulle yllätyksiä, kuten herkkupaloja tai kylpyhiekkaa.
Kylpyhiekka on hassu juttu. Heti, kun Kerttu kohtaa hiekan, se heittäytyy selälleen kiemurtelemaan.
On kyllä törkeää laittaa puolustuskyvyttömän alaikäisen alastonkuva nettiin, mutta siitä huolimatta, saanko esitellä, Kylpevä Kerttu:
*) Lisäys jälkeenpäin: Kyllä ne kynnet opittiin leikkaamaan, eikä se niin mahdotonta sitten kuitenkaan ole.
20 kommenttia:
Vaikka itse olen koiraihmisiä niin täytyy myöntää että tuollainen pieni Kerttukin vie sydämen kun sitä vaikka näin kuvistakin katselee. Eilen nähtiin kävelyllä joutsenen ja sorsan poikasia ja niitäkin olisi katsellut vaikka kuinka kauan ellei joutsenemo olisi tullut sihisemään ja ajamaan meitä pois. Lähes kaikki eläimet ovat niin suloisia ja varsinkin poikasina. Tuo kylpykuva on muuten mainio!
Vakkari
Heh, meillä oli gerbiilejä, kun lapset oli pieniä. Ne möyhäytteli kylpyhiekassa samoin kuin Kerttu. Ja tosiaan, heti hiekkaan päästyä, oli heittäydyttävä selälleen ;-) Kivoja muistoja palasi nyt mieleen :-D
Ihana Kerttu ja onnekas, kun keksitte sille tuollaisia mukavia puuhia järjestää!
Minulla on chinchilla (ja kaksi marsua), joka myös kylpee hiekassa. Chinchulla, Kastehelmi nimeltään, on lasipurkki kylpyastianaan. Se pujahtaa purkkiin, pyörii siellä akselinsa ympäri ja häntä propellina ulkona. Hiekka pysyy paremmin paikoillaan.
Voi, että on hieno koti Kertulla...tosi mainio idea...:))
Suloinen! <3
Olen varma, että useampikin lukijasi haluaa näiden kuvien jälkeen oman Kertun.
Viimeinen kuva oli kyllä harmaan sadepäivän piristys :D
Alastonkuva on kyllä hävytön ja epäsovelias, mutta muuten Kerttu-postaukset on aika ihania :)
Alastonkuva on kyllä hävytön ja epäsovelias, mutta muuten Kerttu-postaukset on aika ihania :)
Pohdiskelinkin tässä vähän aikaa sitten, että mitä Kertulle kuuluu. Näitä postauksia on niiin ihana seurata. Ihailen sitä miten paljon viritätte aktiviteettejä pienelle jyrsijälle :)
Kerttu-postaukset ovat ihan parhaita! Eksyin blogiisi joitain kuukausia sitten ja jämähdin Kertun vuoksi. Taisittepa saada aikaan kovan jyrsiäkuumeenkin meidän perheessä:)
Ihana Kerttu! Kylvyssä piehtarointi etenkin! Oi! :-3
Jyrsijäihmisenä :D todettakoon, että Kerttu-postaukset ovat aivan ihastuttavia ♥
Ihana postaus! Kertulla on kyllä ihana elämä, kun se saa noin paljon kaikkia kivoja juttuja teiltä!
Mutta onko Kerttu siis tyttö vai poika? Sattui vaan silmään että "poikamme ei ole mikään trapetsitaiteilija", mutta tytön nimihän sillä on??
On niin hassua, miten tekin tykkäätte Kertusta! Se tuntuu minusta tosi mukavalta.
Ja Kerttuhan siis myytiin meille poikana. Jossain vaiheessa aloin epäillä, että se saattaisi olla tyttö, mutta tänä iltana se kuitenkin varmistui pojaksi sotkuisen hajurauhasen perusteella. Nimensä se sai jo ennenkuin sitä oltiin edes käyty kaupasta hakemassa - ei sen sukupuolella ollut meille merkitystä. Eikä ole vieläkään. :)
Välillä sanon sitä poikakullaksi, toisinaan taas kehun hyväksi tytöksi.
Tulen aina iloiseksi kun luen Kertusta. Ei uskoisi että noin pieni rääpäle voi olla niin hauska ja mielenkiintoinen. Ilmankos Kerttu viihtyy ja on niin hyväntuulisen näköinen kun hänellä on aivan huippu koti!
Lisää Kerttua, pliis! Hän on vallan mainio. Ja kiitos kivoista sisustusideoista hamsulandiaan.
Jos kysyisit Kertulta juuri nyt, viihtyykö hän, niin vastaus saattaisi olla ei. Eilinen hajurauhasenpuhdistusoperaatio nimittäin taisi käydä aika pahasti kaverin voimille...
Kiva, jos sait ideoita! Kerron taas Kepan kuulumisia, kun tapahtuu jotain uutta.
Hei, millä En uskalla käyttää mitään liimaa tai teippiä tai maalia, kun jyrsivät kaiken.. Miten ratkaisit kiinnitykset?
Liimalla, teipillä ja maalilla. Kerttu ei koskaan jyrsinyt muuta kuin niitä juttuja, jotka oli tarkoitettu jyrsittäviksi.
Lähetä kommentti