Voi näitä ihmeellisiä auringonhelotuspäiviä, kun energiaa olisi vaikka mihin, enkä ollenkaan pysty päättämään, mihin suuntaan itseni repisin.
Monta kuukautta tässä onkin jo mennyt pimeässä ja pilvisyydessä saamatta mitään aikaan. Tällaiset yhtäkkiset aurinkopäivät saavat minut ihan pois tolaltani. Yhtäkkiä tekisi mieli siivota ja mennä järjestämään vinttiä ja tehdä tiskirättejä ja olla ulkona ja lukea blogeja ja laittaa ruokaa ja maalata olohuoneen muuri ja tehdä vaikka mitä!
Onnistuin paitsi lukemaan rästiinjääneitä blogeja, myös tekemään helmikuun kirjanpidon ja siivoamaan koko kodin. Ja sitten tein kunnon kävelylenkin kamerani kanssa takaisin sinne rajavartiolaitoksen vanhoille rakennuksille.
Tämä kaunokainen on upseerikerho. Minusta on hyvin kiinnostavaa se, että meidän perinteinen kotimme ja tämä pelkistetty ja eleetön rakennus ovat saman ikäisiä.
Lisäsin muutaman uuden kuvan myös aamuiseen postaukseeni.
6 kommenttia:
Upseerikerho on HIENO. Onko se tällä hetkellä missään käytössä?
Se taitaa olla upseerikerhona. :)
Voi että nuo kolme asuntoa näyttää niin upeilta! Ihan hirvee harmi, että joutuvat olemaan tyhjillään :(
Aurinkoenergia on mahtava asia, mua tosin hillitsee vielä pakkanen. Masentaa ihan.
Joo, melko outoa, että nyt ne pakkaset sitten alkoivat, kun niiden oikeastaan olisi pitänyt loppua!
Ahaa! Hassua, kuvittelin jotenkin että paikka oli autio. Vaikka lumetkin on selvästi aurattu ja kolattu kuvassa. Mulla oli jotenkin itsellä sellainen haikean sentimentaalisromanttinen tunnelma ehkä.
Ei siellä kyllä mitään liikettä kovin usein näekään. Ehkä upseerit ovat liian kiireisä kerhoillakseen.
Tämä rakennus on ainoa, joka tulee jäämään rajavartiolaitokselle.
Lähetä kommentti