tiistai 5. maaliskuuta 2013

Hiihtolomanpoikanen


Viime viikonloppuna oli Wanhan Sataman käsityömessut, joille olin aikeissa mennä myymään. Mutta minä tulinkin toisiin aatoksiin jo ennen joulua, joten peruin osallistumiseni. Koska olin kuitenkin jo kerinnyt löytää aivan mahdottoman halvan huoneen Hotelli Haagasta, päätin olla peruuttamatta huonevarausta. (Kolme yötä kahdelta hengeltä 125 euroa! Huippua!)


Niinpä pääsin nyt viettämään kolmen vuorokauden pituisen hiihtoloman Helsingissä ilman mitään velvollisuuksia. Koska Sulo ei voinut olla töistä poissa yhtä pitkää aikaa, saatoinkin kutsua seurakseni siskontyttöni.


Tämä hotelli oli parempi kuin ne hotellit, joissa minä normaalisti Helsingissä yövyn. Meillä oli tilava huone, ja minusta oli erittäin mukavaa saada vaan olla siellä. Tekemättä mitään tärkeää. Lohnottaa liian isossa sängyssä ja tuijottaa telkkarista tyhmiä ohjelmia kikattavan lapsen seurassa.


Ja syödä aamupalaksi pannukakkua, donitseja, suklaakeksejä ja korvapuusteja. 

Tai se söi, joka ei ollut dieetillä. Minä yritin pitäytyä mahdollisimman hyvin ruokavaliossani. No, tunnustan, sorruin hilloon ja pannukakkuun yhtenä aamuna minäkin!


Hotellin paras puoli oli kuitenkin iso uima-allas saunoineen. Me puljasimme altaassa aamuin illoin, ja saimme nauttia altaasta melkein koko ajan ihan keskenämme. Tuntui jopa hiukan surulliselta, miten vähäisellä käytöllä upea allasosasto hotellivieraiden keskuudessa näytti olevan. Me sen sijaan nautimme koko rahan edestä.


Yritin keksiä myös jotain hotellin ulkopuolista aktiviteettia, joka viihdyttäisi sekä minua itseäni että lasta. Onneksi me olemme kuin kaksoset ja tykkäämme aikalailla samoista jutuista. Kävimme Sea Lifessa katsomassa hait, merihevoset, mustekalat ja muut lukemattomat kummalliset eväkkäät.


Yritimme myös käydä Seurasaaressa ruokkimassa ahneita, lihavia oravia, mutta emme nähneet yhtäkään. Ovatko Seurasaaren oravat heittäneet henkensä vai piilottelivatko ne vain pakkasta? Kohtasimme pettymykseksemme pelkkiä variksia ja päätimmekin suunnistaa pääkaupungin hulvattomiin lelukauppoihin.


Toys R` Us ja BR-Lelut ovat meille molemmille pieni pala taivasta.


Minä ostin ihan liikaa uusia Playmobil-tyyppejä sekä kuninkaallisen kylpyhuoneen kalusteet, mistä koen aavistuksenomaista huonoa omaatuntoa.


Siskontyttö käytti lahjarahansa "petsoppeihin" ja kauan haaveilemaansa Monster High -nukkeen. Pakko tunnustaa, että minäkin hiukan hurahdin tuohon viehättävään olentoon.


Sunnuntaina saapui Sulo bussilla ja siskontyttö puolestaan lähti toisella bussilla kotiinsa. Näin Sulokin pääsi osalliseksi hotellin yksityisestä uima-altaasta.


Maanantaina meidän ohjelmassamme oli vierailu Heurekassa, jossa on nyt kiinnostava Body Worlds -näyttely. Katselimme huikeita plastinoituja ruumiita, luurankoja ja pikkuruisia sikiöitä.



Näimme myös rottien pelaavan koripalloa. Heureka oli kuitenkin reippaasti vaatimattomampi kokemus kuin odotin ja tässä vaiheessa järjetön rahanmeno huimasi.


Kotiinlähdön kruunasikin sitten yllätys tuulilasissa. Olimme saaneet parkkisakon! Voi mikä raivostuttava antikliimaksi muuten niin ihanalle lomalle. Jos ikinä menette Heurekaan, katsokaa tosi tarkasti, mihin autonne parkkeeraatte. Opastus parkkialueella on salakavala, emmekä me olleet ainoita, joiden auto jäi vahingossa bussiparkkiin.


Tällainen muutaman päivän irtiotto tekee aina niin hyvää. On niin ihanaa saada asua asunnossa, jota ei tarvitse itse lämmittää. On ihanaa käydä valmiiseen ruokapöytään. On ihanaa saunoa jonkun muun lämmittämässä saunassa vaikka monta kertaa päivässä. On ihanaa olla ajattelematta tiskirättejä. On ihanaa, kun pihan lumityöt ovat jonkun toisen vastuulla. On ihanaa kaivautua puhtaisiin, napakoihin lakanoihin. Se kaikki on luksusta, josta minulle tulee lähes kuninkaallinen olo.

Reissu oli meille kaikille kolmelle todella onnistunut miniloma.

 
Mutta silti on ihan mahtavaa palata illalla 13-asteiseen kotiin, ja ruveta tunkemaan klapeja uuneihin. On niin mukavaa käydä nukkumaan vilpoisan makuuhuoneen kivikovaan sänkyyn ja herätä aamulla laittamaan itse aamupalansa, joka ei sisällä sokerihoukutuksia. On suloista pukeutua paksuun villapaitaan, eikä enää läkähtyä 25-asteisessa huoneessa alusvaatteisillaan. On upeaa, ettei tarvitse muistaa ottaa avainta mukaansa joka kerta poistuessaan ulos ovesta.

Kivaa olla taas kotona.

41 kommenttia:

Jovelan Johanna kirjoitti...

Mahtavasti kerrottu ja kuvitettu matkatarina!

Sulla olisi sarkaa kyllä ryhtyä ihan kokopäiväiseksi tarinoitsijaksi nukkeinesi. Mutta älä ryhdy. Tulisi ikävä sun rättejä.

Saila kirjoitti...

Mahtikuvitus :-D
Juuri näin se on, kaikella on puolensa. Muutama päivä vallan ilman velvollisuuksia tekee hyvää. Ja sitten osaa arvostaa kotielämääkin, vaikka kai sitä arvostit aiemminkin, mutta silti asioita katselee vähän toisesta kuvakulmasta taas hetken.
Mukavaa kotiinpaluuta!

Susanna kirjoitti...

No en ryhdy! :D

Susanna kirjoitti...

Kun koti on vielä liian kylmä, että uskaltaisin avata tietokoneen, voi aamun käyttää valokuvaamalla nukkeja.

Susanna kirjoitti...

Niin just. Vaikka kotoilu on parasta, niin kyllä siihenkin puutuu ja sitten se nousee taas ihan uuteen arvoon, kun käy välillä huilaamassa muualla.

Mirka kirjoitti...

Ihana kuvitus! Ihanan erilainen, juuri sopiva. :)

Ja kun mietit tuota parkkisakkoa, niin tottakai se ketuttaa, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla nuo sakot taitaa olla aikamoiset! Mutta kun muistaa sen jättäessään sen auton väärinpysäköitynä (kunhan se ei aiheuta kenellekään vaaraa!), niin se myös työllistää ihmisiä. :D

Saariston kasvatti kirjoitti...

Ihanaa kuvitusta piti tulla kehumaan minunkin! Ja se hotelli on kyllä yksi parhaista. Sopivasti syrjässä, mutta silti lähellä.

Valoblogin Taru kirjoitti...

Todella mainio kertomus, kiitos elämyksestä!

Voi miten aloinkaan kaipaamaan pieneksi hetkeksi jonnekin jossa ei tarvitsisi itse tehdä kiinteistöhuoltoa tai kotitöitä...

Ninni kirjoitti...

Loistava kuvitus tällä matkakertomuksella!

Pompula kirjoitti...

Ihana tarina, mahtava kuvitus! Sai hymyn huulille :)

Neulanhaltija kirjoitti...

Ihana tarina!!!! Ihanat Playmobilet! Mainoksena muille lukijoillekin: Minun pikkupoikani pitävät omaa settipaja-blogia, jossa esittelevät omia Playmobil ja Lego- maailmoitaan. Tervetuloa kurkkimaan! www.settipaja.blogspot.com

Nonna kirjoitti...

Kiitos ihanasta tarinasta! Maailman paras kuvitus!

Välillä pitää ottaa vähän etäisyyttä, että se oma arki tuntuu mukavalta!

tarutikki kirjoitti...

Kiva tarina ja todellakin ihanasti kuvitettu!
minäkin kaipaan tällä hetkellä täyttä irtiottoa arjesta, mutta taitaa jäädä kesään. Sitä odotellessa lueskelen muiden mukavia matka- ym.kertomuksia:)

Laura kirjoitti...

Miullakin kokemusta samasta hotellista ja tykkäsin! Oli hinta-laatusuhe kohillaan.

Kiva tarina muutenkin. Hyvin susannamaisesti kerrottu ja kuvitettu ;)

Saga kirjoitti...

Kiva hiihtoloma!! ;D
Ja tää sun kuvitus.. = <3333
:DDD
Sulla on niiiiiin hirveesti niit Playmobilei, et täähän oli ihan helppo toteuttaa. :)) mä näytän kyllä vähän omituiselta tossa.. :DD mutta joo, näitä ehdottomasti LISÄÄÄÄ!!!!!
(ja muuten petsit kirjotetaan Littlest PetShop.. :"D)
Oisin itekki halunnu tulla Heurekaan! ;(
ja toi Sea Lifen kuva.. :DD jotain sillejä pitkin lattiaa :DDD
jjooo, mut tosi hyvä!! :))))

Susanna kirjoitti...

Oli aikamoinen sakko. Ja niin turha. Siinä oli niin monen auton ikkunassa samanlainen lappu, että veikkaamme paikan olevan todellinen kultakaivos parkkipirkoille.

Susanna kirjoitti...

Mutta ilman omaa autoa ei kovin kätevä, kun ei kulje ratikkaa eikä junaa kovin läheltä. Omalla autolla kulkijalle kyllä ihan loistava!

Susanna kirjoitti...

Kyllä se hyvää tekee varmasti kenelle vaan. Minulle tuo kolme yötä oli aika optimi. Yhdessä yössä olen vielä kulttuurishokissa, kahdessa yössä totun uuteen ympäristöön ja kolmen yön jälkeen tuntuu jo ihan hyvältä palata kotiinkin. :)

Susanna kirjoitti...

Kiitos Ninni ja Pompula! Kiva, että tykkäsitte!

Susanna kirjoitti...

Minäkin suosittelen kaikille tutustumista poikien Settipajaan!

Susanna kirjoitti...

Lähteminen vaan on minulle vähän hankalaa. Hassua, miten sitä ei koskaan lähtiessään usko, että poissaolo tekee pelkkää hyvää. :D

Susanna kirjoitti...

Kohta se kesä on. Ihan pian...

Susanna kirjoitti...

Ja henkilökuntakin oli jotenkin erityisen leppoisaa. Kaikin puolin mukava hotellikokemus.

Susanna kirjoitti...

Mulle tuli tämä idea aamulla unihoureissa ja aloin kuvata melkein heti herättyäni. :D

Huomasitko, että sulla on pipokin päässä Sealifessa, niinkuin oli oikeastikin!

Harmi, että Heureka olisi kiinnostanut suakin... mä luulen, että ne rotat olisi olleet susta paras juttu siellä. Toivottavasti pääset sinne joskus. Ne rotat kuulemma on ihan vakiopelaajia siellä.

Mua niin nauratti tuo sun sillikommentti, kun olin ihan äsken itse sanonut täsmälleen samat sanat Sulolle! :D

Laurakaisa kirjoitti...

Juttu oli kiva ja kuvitus mahtava! Minäkin suunnittelen täällä kiukkuisen kuopuksen tissivierotuksen päätyttyä Ihan Omaa Yhden Yön Lomamatkaa Helsinkiin. Aion olla hotellissa yötä herroiksi, ja käydä teatterissa ja syömässä nepalilaisessa ravintolassa. Ja tästä postauksesta sain lisäpontta suunnitelman toteenpanemiseksi.

Karkkis kirjoitti...

Huikea kuvitus! Olipa hauska lukea tämä tarina, ihan kuin olisi lukenut satukirjaa. :D Loma kuulosti muutenkin hyvältä. Se on jännää, miten hyvältä tuntuu palata kotiin ja arjen askareisiin, niin ihania kuin lomat ovatkin.

Susanna kirjoitti...

Minä niin kannatan! Erityisesti nepalilaista ruokaa! :)

Susanna kirjoitti...

Sait iltasadun, siis. Minä pelkäsin, että ne Heurekan ruumiit ja rotat tulevat uniini, mutta eivät tulleetkaan.

Jaana/Hattaralandia kirjoitti...

Vitsi miten hauska lomakertomus!!! Usein ihmisten lomakertomukset kuvineen ovat maailman unettavampia, mutta sä olet löytänyt ihan uuden ulottuvuuden tuohon hommaan.

Tiina kirjoitti...

*peukku*

Susanna kirjoitti...

Niin ovat. Kovin tylsää luettavaa. Tämäkin olisi ollut ilman näitä kuvia. :)

nanou kirjoitti...

hyvin viihdyttävä kertomus! :D

Norppa kirjoitti...

Kyllä, Iso Peukku! :)

Susanna kirjoitti...

Kiitos peukuista ja hymyistä! :D

Pieni Lintu kirjoitti...

Hauska postaus!! :)

Anonyymi kirjoitti...

Aivan mielettömän hausta kuvakertomus! Taisin hymyillä koko ajan lukiessani. Ja tulen hyvälle tuulelle, kun ajattelen miten hauskaa Sinulla on ollut kun olet suunnitellut ja rakentanut tuon kuvaelman. Kiitos ja hyvää kevättä!

-kipsu

Anonyymi kirjoitti...

Tuli ihan itsellekki lomamieli, kun luki teidän lomakertomusta :D
Niin rentouttava loma..tuollaisesta minäkin tykkäisin.
-epe-

Susanna kirjoitti...

Minä olin puoliunessa, kun suunnittelin kuvat. Saan usein hyviä ideoita unen ja valveen rajoilla, mutta useimmiten ne eivät enää ole hyviä, kun saan itseni hereille asti.

Susanna kirjoitti...

Niin oli rentouttava! Lukuunottamatta sitä sakon aiheuttamaa kireyttä kotimatkan alussa.

Saga kirjoitti...

;D ju huomasin ton pipon.:DD
noo,, mähän puhun vaa totta noista silleistä.. :DD

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kertomus. Tarina vei mennessään! Kiitos!

T: Hoo