keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Maidolla maalaamisen lyhyt oppimäärä


Virheistä oppii ja vaikeuksien kautta voittoon, niinhän? Toimisto on nyt ihanan keltainen ja voitte varmasti uskoa, miten onnelliseksi se minut tekee. Laitan myöhemmin kuvia kalustuksesta, joka on jo osittain paikallaan.

Mitään oikeita neuvoja en voi antaa niille, jotka haluavat kokeilla maitomaalausta, mutta muutaman kantapään kautta opitun vinkin kerron mielelläni.

Ensinnäkin: pigmenteissä ei saa pihtailla! Laita mielummin liikaa pigmenttiä kuin liian vähän, sillä peittävyys kärsii paljon, kun pigmentin määrä vähenee. Vaikka soppa näyttää ämpärissä ihan oikean väriseltä vähemmälläkin pigmentillä, se ei sitä ole. Mitä vähemmän pigmenttiä, sitä useampia maalikerroksia seinät kaipaavat ja sitä vetisemmäksi pinta tulee ja sitä suuremmalla todennäköäisyydellä tapetit alkavat irtoilla.

Tässä huoneessa päästiin kokeilemaan neljänlaista seinäpintaa: oli vanha pinkopahvi vanhoine paperitapetteineen. Sitten oli uusi kuitulevy remonttipaperitapetteineen ja uusi kuitulevy uusine "paperi"tapetteineen. Ja vielä pieni hitunen käsittelemätöntä puupintaa. Paras lopputulos oli uuden tapetin pinnalla. Valkoinen uusi tapetti tarvitsi vain yhden maalikerroksen. Ruskea remonttipaperi käyttäytyi myös kauniisti, vaikka maalikerroksia tarvittiin jopa viisi, eikä tulos ole vieläkään tasaainen. Vanhat tapetit pärjäsivät kaikkein huonoimmin ja alkoivat käpristellä reunoistaan, kun märkää maalia piti sutia monta kerrosta. Käsittelemätön puu taas oli luonnollisesti paras mahdollinen materiaali.

Vaikka isojen seinäpintojen maalaamisessa telan käyttäminen on hyvin houkuttelevaa, on silti jaksettava vaan käyttää sutia. Telalla maitomaalikin levittyyy näppärästi, mutta kuivuessaan se rapisee pois. Se jää tavallaan liian irti seinästä, kun taas pensselillä maalin saa hierottua paremmin seinään.

Pääsimme myös kokeilmeaan kahta erilaista pigmenttiä: jauhemaista ja nestemäistä. Jauhemainen sekoittui paremmin seokseen, kun taas nestemäista piti hämmennellä aivan koko ajan. Nestemäinen oli mukavampaa käsitellä sekoitusvaiheessa, eikä se sisältänyt haitallisia aineita. Tässä krominkeltaisessa jauheessa kun oli sitä lyijyä. Sateenkaariväreistä saa kummankinsorttisia pigmenttejä. Itse olen nyt nestemäisen kannalla.

Minun reseptini sisälsi rasvatonta maitoa, maitolitraa kohden 300 gr pigmenttijauhetta ja 100 gr kalkkia. Ja sitten kaikki suhteet kuitenkin käytännössä menivät ihan miten sattuu. Maalia kannattaa sekoittaa kerrallaan vain 1-2 litraa, sillä kalkki sakkautuu astian pohjalle ja pientä määrää on helpompi hämmennellä. Oli hulluutta tehdä kokonainen ämpärillinen maalia kerrallaan. Ohjeen mukaan maali on heti valmista sudittavaksi, mutta minusta se oli koostumukseltaan parempaa vasta yön yli viileässä seisottuaan. Taisin vatkata sekoitusvaiheessa liikaa, sillä soppa vaahtosi kamalasti, mutta yön aikana vaahto oli kadonnut.

9 kommenttia:

Någon Annan - yks Anna kirjoitti...

Olen itsekin pohtinut tulevan olohuoneremontin kohdalla maitomaalausta. Tarkoitus olisi sutia seinät valkoisiksi. Mitä luulet, tarviiko silloin laittaa pigmenttiä, vai riittääkö tuo kalkki? Entä luuletko, että pinkopahviin voi maalata suoraan maitomaalilla, vai pitäisikö siihen pintaan laittaa vielä jotain?

Kuitin koivu kirjoitti...

Hei!

Olen innolla odottanut maitomaalaustuloksia.Upealta näyttää! Meillä on myöskin vanha talo asuttavana ja olen viimeistään nyt päättänyt kokeilla maitomaalausta makuuhuoneeseen. Seinämateriaalina meillä on uusi pinkopahvi. Nupirivit olen peittänyt makulatuuripaperisuikaleilla. Periaatteessa pahvin voisi maalata suoraankin, mutta ajattelen, että tulisi tasaisempi lopputulos jos paperoisin seinät vielä ennen maalausta. Näin nupit peittävät suikaleet jäisivät paperin alle. Makulatuuripaperilla seinän vois tietysti tapetoida ennen maalausta, mutta se on aika kallista lystiä sekin. Siispä kiinnostaa tuo remonttipaperi, mitä se oikeastaan on ja oliko se helppoa laittaa seinään?

Saila kirjoitti...

Kiitos vinkeistä! Aivan mahtavan värinen työhuone, täynnä energiaa. Varsinkin harmaan lattian ja -listojen kanssa juuri tuo väri on aivan ihana!

Susanna kirjoitti...

Någon Annan, minusta olisi varminta, että laittaisit valkoista pigmenttiä. Kalkki + maito yksinään ei tunnu peittävän juurikaan.

Tuosta pinkopahvin maalaamisesta en osaa sanoa, mutta tällä tuntumalla uskoisin, että ihan hyvin voi maalata. Tapetin päälle maalaamisessa on aina se riski, että tapetti irtoilee, mutta pelkän pahvin kanssa sellaista ei tietysti tapahtuisi. Pinkopahvihan on sileäpintaista, joten ei kai sen enempiä ime maitoa itseensä kuin tapetoitunakaan.

Kuitin koivu, remonttipaperi on sellaista, jota rautakaupat myyvät rullina ja jota on tarkoitus käyttää esim. lattioiden suojaamiseen kun maalaillaan seiniä. Ei maksa oikeastaan paljon mitään. Se oli ihan helppoa laittaa, vaikka se tuntui ensin menevän kamalille rutuille. Rutut sitten kuitenkin oikenivat kauniisti, kun paperi kuivui.

Saila, minustakin tämä huone on ihana energiapommi! Odotas, kun saan aikaiseksi ottaa kuvat turkoosi-pinkistä kalustuksesta! :-D

Anonyymi kirjoitti...

Hihii.. Toivottavasti lipunostajankin puolelle tulee räyhäkkää väriä seiniin. Joko työhuoneen kaamea valaisin lähti katosta?

Heather

Tiina Konttila kirjoitti...

Voi että minä tykkään keltaisesta :)
Ihana istuskella sitten talvella omassa aurinkohuoneessa!

Susanna kirjoitti...

Se loisteputki on yhä paikoillaan. Olen vähän miettinyt, että voisiko se jopa jäädä siihen. Mitä pimeämpi päivä, sitä enemmän osaan arvostaa valoisaa huonetta. Pysyisi se aurinkoinen tuntu sitten niinä talvipäivinäkin. Saapa nähdä.

Viipukka kirjoitti...

Oi! Minusta on niin ihanaa kun joku uskaltaa käyttää upeita kirkkaita värejä noin! Varsinkin keltainen jonka kanssa itse olen elänyt ihme viha-rakkaussuhdetta! =D

Upealta näyttää!

Susanna kirjoitti...

Keltainen on oudosti hipsinyt minunkin mieltymyksiin ihan huomaamattani. En minä koskaan ole ollut keltaisen ystävä!