Ihana mustikkakesä. Viime kesänä mustikkaa oli kyllä metsissä tarjolla vieläkin enemmän kuin nyt, mutta silloin oli myös hyttysiä. Tänä kesänä hyttysiä ei ole yhtään, mutta mustikoita on yllin kyllin. Pakastin alkaa pian olla täynnä. Tunnen olevani niin kelpo ihminen, kun saan kerättyä marjoja talven varalle. Mitä enemmän marjoja, sen kelpoisampi ihminen.
|
Arkkupakastinkin pysyy toivottavasti hallinnassa, kun ostaa
pinottavia, yhdenkokoisia rasioita ja tekee torneja,
joissa on aina
samansortin marjaa päällekäin. Mansikkatilanne hyvä, mustikkatilanne
hyvä, vadelmatilanne heikko. |
50 kommenttia:
Äh, pitääkö sitä lähteä sinnepäin Suomea keräämään mustikoita :/ Täällä lounaisrannikolla on niin kuivaa, ettei ole juuri mustikoita, ja jos on, ne on ihan pippurinpieniä...
Mustikkamittari :-D
Ylempää kommenttia myödäten totean minäkin, etten ole nähnyt mustikan mustikkaa kotisaarellamme, ainoastaan jokusen kuivuneen käppänän. Olemme siis lounaassa tosi epäkelpoja!
Tuo on kyllä totta. Siksi on kokoajan huonoihminen olo.
Täällä kans ilmoittautuu yksi tyystin epäkelpo etelästä. Mustikoita olisi, mutta ei ehdi/kiinnosta poimia. Tiedän monia, jotka ovat hullaantuneet marjoihin, vitä villitystä on nyt kovasti liikeellä. Ja aika terveellinen villitys onkin!
No on mulla sentään muutama litra itse kerättyjä villivadelmia pakkasessa.
Hauskaa marjastelua!
Kyllä! Rouvan kelpoisuutta on nyt ämpärikaupalla! Itseäni harmittaa, kun en voi kerätä mitään, en marjoja tai sieniä. Selkäsairaus haittaa herkuttelua tässä mielessä. HöH!
Voi ei, mä oon sit ainakin ihan epäkelpo! ;) Mansikoita kyllä keräsin, mutta onkin eri asia kerätä niitä suorista rivistä kuin lähteä rämpimään mustikkametsään... Suunnistaessa aina napsin mustikoita ohikulkeissani ja mietin, että pitäis mennä keräämään, vaikka tiedänkin, etten mene. Mun selkä ei kestä eikä mun pääkään, hermo menee tosi äkkiä niihin ötököihin. Olenkin monet vuodet ostanu mustikat innokkaammilta kerääjiltä - tänä vuonna tosin en ole, koska meillä on vielä aika lailla viimevuotistakin pakkasessa.
Sulla on ihanan värikkäät nuo keräysastiatkin - mä oon kyllä niin väritön, ostan ämpäritkin aina valkoisena, jos vaan mahdollista. Tämä sun blogi on aivan ihanaa väriterapiaa!!
Mulla taas meni mustikat ihan ohi, eikä niitä kuulema enää ole. Olen niin huono näiden ajanjaksojen kanssa, kun en koskaan ole ajantasalla milloin mikäkin kasvaa/kypsyy. Ensi kesänä tiedän olla skarpimpi. :)
Osuitpas arkaan paikkaan! :D Olen suunnitellut(!) meneväni mustikkaan ensimmäistä kertaa vuosikausiin, mutta arvaa vaan olenko saanut itseäni toimeen :D Kyykkiminen on tuskallista, mutta herkullinen sato pakkasessa houkuttelisi kyllä… Katsotaan miten muijan käy tällä kertaa, vielähän on hetki aikaa ;)
Tänne vaan. Vaikka meillä on metsissä thaimaalaisiakin poimijoita, niin varmasti riittää kaikille.
No hei, ilman omaa syytänne kuitenkin! ;D
Itse asiassa minä ihmettelen suuresti tätä mustikoiden määrää. Meillähän on ollut mahdottoman kuiva ja kuuma kesä. Ja viime kesä oli ennätyskylmä ja märkä. Miten mustikat voivat rehottaa molemmanlaisina kesinä?
Auts. Ei ollut tarkoitus syyllistää. :)
Minäkään en yleensä kauhean hyvin metsässä viihdy juuri niiden hyttysten takia, mutta tänä kesänä olen ihan nauttinut mättäillä pyllistelystä.
Voi kuinka kurjaa. :(
Minä olen kyllä huonoselkäinen ihminen, mutta olen ratkaissut asian niin, että otan huonot vaatteet ja istun maahan poimimaan. Ei kumartelua.
Palkkioksi saan kauniin laikukkaat jalat ja takapuolen.
Kyllä muilta ostetutkin mustikat kartuttavat kelpoisuuspisteitä. Tärkeintähän on, että on varastoa talveksi. :D
Minä olin muuten tosi riemuissani, kun kävin ostamassa meille poimureita. Oli niin hienoja värivaihtoehtoja! Paljon mukavampaa on poimia kauniin värisillä vekottimilla. Ja nuo pienet kolmen litran ämpärit ovat kivoja, kun täyttyvät nopeasti. On paljon hauskempaa poimia kolme pientä ämpärillistä kuin yksi iso.
No höh. Täällä piisaa yhä vaikka kuinka. Eilen illallakin en meinannut malttaa lopettaa.
Suosittelen sitä mättääseen istahtamista. Helpottaa kyykytyksen tuskassa. :)
Täällä on ihan toisinpäin...vadelmia on ollut runsaasti, mustikoita ei.
No, pakkasessa on nyt vadelmia ja viinimarjoja, eiköhän sitä sillä...
Mulla meni kans mustikka-aika ohi täällä etelässä sillä aikaa ku oltiin pohjoisessa. On kuulemma jo ehtineet kuivua pussiin. Harmi sikäli ett viime vuonna tuli mustikoita tosi hyvin, oon koko talven niitä syönyt vaan ny ne on loppu. Uusia pitäisi saada. Ehkä kuitenki metsästä ensin, sitten vasta torilta.
Kumma muuten miten sitä tunteekin itsensä paremmaksi ihmiseksi ku käy ees vähän poimimassa marjoja. Täysi pakastin, onnellisempi ihminen.
Täällä tunnustautuu yksi käärme- ja ötökkäkammoinen epäkelpo, joka osti kaikki mustikat torilta :)
Tiedän täysin tunteen kelpo ihmisestä kun saa itse poimittua marjat ja sienet talveksi pakkaseen. Siinä on jotain niin palkitsevaa. Tänä vuonna olenkin potenut huonoa omatuntoa ja tunnen itseni tuhlariksi ja laiskuriksi kun ostin mustikat ja mansikat torilta. Kyllä mä yritin metsään mennä mutta viimeisillään raskaana olevana touhu oli turhan rankkaa. Ehkä jos sitten sieniä pääsisi metsästämään. :)
Kesänaapuri taitaa olla oikeasti mun kesänaapuri, koska samaa tulin valittamaan...
Poimi mummo mullekin...
Ohhoh, sinullapas onkin mustikkaa kerättynä! Minulla on pakkasessa vain 1 mustikkapurkki, mansikkaa on useampi ja vadelmaakin. :)
Voi pahus, kun onkin itseltä jäänyt muilta hommilta täysin tuo marjastus tekemättä, mutta yritän elää sen tosiasian kanssa, että ei tule kelpoisuutta nyt siltä rintamalta ;) Hyvä, että muut kuitenkin ovat kunnostautuneet sillä saralla, etteivät jää metsään! Hieno saalis!
Kyllä etelässä mustikoita riittää :) Porvoossa metsät vielä pullollaan, viimeksi illalla tyttö toi 3 L ämpärin äidille metsästä... :)
Huoh..hirrveen huono olen mustikkametsässä samoilemaan - onneksi mummot hoitaa sen puolen :) Kanttarellimetsässä sen sijaan viihdyn, viikonloppuna kerättiin 40 litraa!!
Viinimarjoja ei tullut meidän pihalla oikein yhtään. Sain pari suuhun, en yhtäkään pakastimeen.
Se on jokin sisäsyntyinen hamsteriluonne meissä ihmisissä. Talveen pitää varustautua.
:D
Onneksi on torit!
Minä olen tosi huono sienestäjä. En vaan näe niitä. Ja jos näen, en tunnista.
Mansikkaa ostin tänä vuonna 15 kiloa pakkaseen. Omasta maasta syötiin kaikki suoraan suihimme. :)
Minustakin on pääasia, että marjat poimitaan hyötykäyttöön - poimii ne sitten kuka tahansa.
Kelpo tyttö! :)
Oh, meilläpäin taas kanttarelluskoita ei oikein tänä vuonna tunnu näkyvän. Sulo löysi eilen kolme kuivahtanutta pikkuista. Tarjosimme ne Kertulle, kun ihmisannokseksi niistä ei piisannut.
Mulla ongelmana on eksymisen pelko. Mun ei tarvitse kuin vähän pyöriä metsässä ja jos auto ei ole näkyvissä, en tiedä yhtään mihin suuntaan pitäis lähteä. Tarvitsisin aina oppaan mukaan. Sama juttu oudossa kaupungissa:)
Onneksi päiväkodilta yksi paappa kerää mulle mustikat, maksusta tietenkin:)
Miulla ihan hirvee polte koko ajan metsän puolelle, muttakun muut ei syö meillä mustikkaa.. Pitäis varmaan myyntiin viedä. Miehen ex-työkaveri tienaa kivat hurrrrvittelurahat sienillä ja marjoilla joka vuosi.
38 raskausviikkoa takana ja marjametsälle pääsy on jäänyt tältä kesältä täysin väliin. Onneksi ahkerat thaipoimijat ja muut mua ketterämmät keräävät ja mä voin sitten ostaa marjatuokkoseni niiden työn ansiosta Töölöntorilta. Tuoreet marjat kun ovat parhautta varsinkin raskausaikana.
Mustikkaa voi kerätä vielä kauan. Mies toi vielä viime syksynä syyskuun lopussa ämpärillisen kovaa, makeaa mustikkaa kotia. Meni kyl puolukkaan muttei ollut raaskinut jättää poimimatta mustikoitakaan. En oo miekään käyny mustikoita keräämässä. Ei anna tuo lonkka ja selkä nyt just periksi siihen hommaan. Mies keräs jo yhden ämpärillisen ja lisää onneksi keräileepi. Mie oon yrittäny kerätä punasia viinimarjoja tuolilla istuen kun en kärsi kauan nyt seisoa. Ja sitä hommaa riittää viel moneks päiväks, on nimittäin n.40 punasta puskaa ja mustaa n.10. Vattuja oon keränny pari litraa. Hamstratahan sitä talveks pitää, lapset vie meillä osan saaliista. T. eläinhattu Anne
Minäkin pääsin tänään mustikkametsään isän kanssa. Nyt minäkin olen kelpo ihminen! :D Eikä tarvinnut montaa metriä poiketa metsän halki kulkevalta kävelytieltä.
Jos kaipaatte viinimarjoja tai karviaisia, niin tulkaa ihmeessä mein pihalle keräämään, ennenkun linnut ja koirat syö kaikki ;) On punasta ja mustaa ja valkosta ja vielä vihreetäkin viinimarjaa, sekä valkeita karviaisia. Anne kävi vattupuskassa jo pyörimässä :)
-Anniina-
Tuo on minullakin sienestämisen esteenä. Mustikkametsässä en eksy, kun ei tarvitse liikkua niin isolla alueella.
Ei varmaan ollenkaan huono tapa hankkia vähän hurvittelurahaa. Teininä minä keräsin korvasieniä ja tienasin mukavasti.
Niin juuri. :)
Pitäisi panna lapset keräämään, niin sinun ei tarvitsisi kipeine lonkkinesi.
Itsekin olen joutunut turvautumaan tuoliin viinimarjapuskissa joskus nuorna tyttösenä. Mutta minä seisoin siinä tuolilla. Ja syy siihen oli sammakoiden pelko. :D
Jeeee, nyt on kelpoisuusaste kunnossa. :D
No jopas. Kiitos, tullaan mielellämme! Musta kelpaisi minulle kyllä. Punaisista tykkää Sulo.
Onneksi meillä mies jaksaa kykkiä metsässä, minä voin hoitaa sitten sen kokkailupuolen :) Tosin Mikallakin meinaa hetkittäin mennä hermo kun meidän koira syöksyy paikalle välittömästi kun joku hyvä mustikkapuska löytyy ja rohmuaa kaiken suuhunsa :D Eli saalis olisi ollut huomattavasti parempi jos Roomeon jättäisi suosiolla kotiin, mutta pitäähän sitä isännällä vahti olla mukana :)
Tervetuloa =) Jos ette ennen vkl:a kerkiä, niin käykää vkl:na. Ollaan reissussa, niin saatte rauhassa käydä keräämässä ;)
- Anniina-
Siitä olisi hyvä apu, jos se oppisi pudottamaan mustikat koriin, eikä söisi mahaansa. :)
Sulo tulee jos töiltään ehtii, mutta muuten menee kyllä viikonloppuun. Käydään sitten putsaamassa puskanne putipuhtaiksi. :P
Putsatkaa vaan niin puhtaaksi kun lähtee :) kuolleet oksatkin joutaa ;). Toiv sade ei hirveesti ole marjoja pudotellu...
Lähetä kommentti