torstai 15. elokuuta 2013

Lempiriepunen Amerikassa


Heippa!

Olen Maatuska Lempiriepunen. Kesän alussa pääsin elämäni reissuun, kun ystävällinen tuttavaperhe otti minut mukaansa telttailemaan. Eikä se ollut ihan mikä tahansa telttaretki, vaan mepä kävimme Kaliforniassa asti!

Olin mukana matkassa vähän niinkuin vapaamatkustajana, ja siksi minun piti yrittää olla mahdollisimman paljon avuksi ja hyödyksi.



Jos lapsilla oli unohtunut nenäliina taskusta, syöksyin minä heti hätiin. Pröööööööööt!



Matkustimme vuokra-autolla. Piti olla tarkkana, että auto pysyy siistinä ja siksi minä putsasin aina tarkasti lasten hiekkaiset jalat.



Kuljetin rannoilta löytyneet aarteet turvallisesti leirintäalueelle. Tässä näette Monterey Beachin löytöjä.

Leiripaikoilla minulla oli omat vastuualueeni. Huolehdin tietysti tiskien kuivaamisesta. Joskus, kun oikein erityisen avuliaaksi heittäydyin, sipaisin ohimennessäni linnunkakatkin teltan päältä.



Onneksi ei sentään tarvinnut karhunkakkoja ruveta pyyhkimään. Lake Tahoen leirintäalueella sellaisiakin olentoja nimittäin hiippaili! Minä sain onneksi nukkua karhuvarmassa ruokakaapissa eväidemme kanssa.



Minähän olen arvoni tunteva tiskirätti, enkä mikään patalappu, mutta tarpeen tullen kyllä osaan joustaa. Oli pannussa sitten pihviä tai kuten tällä kertaa, popcornia amerikan tapaan, olin minä paikalla suojaamassa perheenpään herkkiä näppejä.



Olin muutenkin aika hyvää pataa isännän kanssa. Kun lämpötila kipusi neljäänkymmeneen asteeseen, olin minä aivan verraton seuralainen. Pieni pulahdus kylmään vuoristopuroon ja sitten loikkaus isännän niskaa viilentämään. Ja matka jatkui.



Kyllä näissä Zionin kansallispuiston maisemissa kelpasi vaellella! Varsinkin hyvässä seurassa. 



Pääsin maistamaan herkkujakin, kun nämä tyypit vaelluksesta väsyneinä naureskelivat niin, että pärskivät jätskiä ympäriinsä. Minä tietysti syöksyin heti sipaisemaan jädet parempiin suihin.



Kun perhe kääntyi kotimatkalle, jättäydyin minä vaivihkaa kyydistä. Mahtoivatkohan he kaivata minua? Vaan silloin ei auta jäädä märehtimään, kun seikkailut kutsuvat! Hulppean huvijahdin kapteeni tarjosi nimittäin kyytiä Havaijin suuntaan - tarjous, josta en voinut kieltäytyä.

With love,
Maatuska Lempiriepunen



31 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Ooh mikä maatuskariepunen :-D Aikamoinen maailmanmatkaaja. Ja joustavana tyyppinä erinomainen matkaseura :-)

Laura kirjoitti...

<3

Anonyymi kirjoitti...

Tiskirätti muuntui maailmalla monitoimipyyhkimeksi :-)

Katja kirjoitti...

Oi, paras matkakertomus ikinä!

Soja kirjoitti...

Hee, mahtava! Pitäiskii kuvata aina riepuloita eri paikoissa, kun matkustelee :D

tuksu kirjoitti...

Olipas hauskin matkakertomus, johon olen törmäillyt...
Rätti on kyllä Pätevä, niin moneen tarkoitukseen :) Paras ikinä!!!
Meillä ainakin, kun Mummolassa sattuu ja varsinkin tapahtuu :) Rätti tulee hätiin...
tuksu

Susanna kirjoitti...

Minua itseänikin naurattaa tuo sen joustavuus. Tapaan aina sanoa Sulolle: "MIE olen joustava", kun mietitään vaikka, että mihin mennään syömään. Oikeasti olen kaikkea muuta kuin joustava, mutta yritän opetella.

Susanna kirjoitti...

Se on sen syvin olemus. Minullakin on aina rätti mukana väskyssä, menen sitten pidemmälle reissulle tai vaan kaupassa käymään. Rättiä kun tarvitsee jatkuvasti.

Ihan paras kaveri se on tällaiselle kuin minä, jolla saattaa yhtäkkiä tulla verta nenästä. Riepu imee paremmin kuin nenäliinat ja sen voi kotona taas pestä.

Susanna kirjoitti...

:)

Susanna kirjoitti...

Ihan tuli kademieli, kun olisi ollut niin mahtavaa päästä itsekin mukaan tuolle reissulle. :)

Susanna kirjoitti...

Se oli hauska se sinun etanakotikommenttisi taannoin, kun haudoin silloin vielä tätä postausta. Teillä taisi olla matkassa Maatuska Riepulaisen sisko, yhtä avulias.

Susanna kirjoitti...

Ne ovat niin hyvin kasvatettuja tyyppejä, nämä Riepulaisen porukat. :D

elina kirjoitti...

Yksi rättiläinen seilaa pohjanlahdella vanhassa puuveneessä ja joskus kaipaa kaveria joka olisi merihenkinen kuvitukseltaan, toisaalta skootterit sopivat hyvin paattiin:)

Taina K kirjoitti...

Ihana postaus! Jatkokertomusta odotellessa..;)

sinisukka kirjoitti...

Wau! Olen aina halunnut Amerikkaan... ja tiskirätit pääsee sinne noin vain :D

Anonyymi kirjoitti...

Mihin kaikkeen nuo siun ihanaiset taipuukin ! :) T.eläinhattu Anne

Heli kirjoitti...

Tosi kiva kertomus! Hienosti sopi kaunis tiskirätti hommaan kuin hommaan.

Heli kirjoitti...

Oli kyllä saman tien ihan pakko tehdä tilaus! Joulu jo mielessä... =)

Sara kirjoitti...

:)

Reina kirjoitti...

Näyttivät käyneen melkein meidän kotinurkilla täällä Vegasissa...matkalla Kaliforniasta Utahiin...

Soja kirjoitti...

:D Sattuipas!

Susanna kirjoitti...

Veneily- tai vesiaiheisia voisinkin miettiä kesää varten.

Susanna kirjoitti...

Harmi, ettei kuvaaja lähetnyt mukaan sinne Havaijille... ;)

Susanna kirjoitti...

Eikö olekin epäreilua! :D

Susanna kirjoitti...

Oikeastaan ihan kaikkeen. :)

Susanna kirjoitti...

Ei siihen jouluun niin kauhean pitkä aika enää olekaan. :)

Susanna kirjoitti...

Jäin pitkäksi aikaa lukemaan teidän kuulumisia... en ollutkaan käynyt blogissasi piiiiitkään aikaan. Aika mahtava sukulaisvierailu teillä ollut tänne Suomeen päin.

Ja upean saunan olette rakentaneet!

Anonyymi kirjoitti...

Punavalkoinen pelatusrengas-kuvioitu lempiriepu voisi olla hieno... Mainoslausekin löytyy heti: 'Päiviesi pelastus'
Tilia

Anonyymi kirjoitti...

Eikun siis pelastusrengas...
Tilia

Reina kirjoitti...

Kiitos Susanna!

Susanna kirjoitti...

Minä luin heti ekalla oikein. Piti oikein tavata, että mikä tuossa ekassa pelastusrenkaassa muka oli väärin. :D