keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Keppari hypäten hirnuu


Siskontyttöni on kärttänyt keppihevosta jo vaikka kuinka kauan ja eräänä kesäisenä päivänä Sulo totesi hänelle, että "Sussuhan voi tehdä siulle sellaisen." Minä, kyseinen Sussu, kurtistin kulmiani, että jassoo, kiitoksia kunniasta.

Sen jälkeen lapselta on tullut tekstiviestejä tasaiseen tahtiin, että mites se keppari. Nyt minulla viimeinkin alkaa työsuma hellittää ja ryhdyin eilen hevostoimeen. Kodin Kuvalehden sivuilta löytyi kaavat ja ompeluohjeet. Minusta kyseisen hevosen avonainen suu näytti lähinnä avonaiselta haavalta, joten päätin tehdä suljetun suun.

Virhe. Sulo tiesikin, että avonainen suu on olennaisen tärkeä ominaisuus keppihevosella. Se liittyy suitsimiseen.


Oli oikeastaan hyvinkin mukavaa tehdä näin pitkästä aikaa jotakin muuta käsityötä kuin töitä. Mutta eikö tuo polle teistäkin näytä enemmän muumilta kuin hevoselta? Silmäkin on ihan väärässä paikassa ja aivan liian suuri. Pelkäänpä, että siskontyttö tyrmää koko tekeleen. Joudun takuulla tekemään vielä uuden.


Palataanpa takaisin minun omalle mukavuusalueelleni eli kankaanpainoon. Minulta on toivottu kovasti, että pyyheliinat palaisivat valikoimaan, ja niin on nyt tapahtumassa. Rupesin painamaan puolipellavaisia pyyhkeitä joulumyyntiä varten.

54 kommenttia:

Unikuu kirjoitti...

minusta se näyttää hyvältä. ruttunutun annika on tehnyt ainakin yhden onnistuneen keppihevosen ilman että suu näytää avonaiselta haavalta tai itse hevonen muumilta. :D

Susanna kirjoitti...

Kävin heti etsimässä tuon kepparin. Se oli ihanan persoonallinen raukeine katseineen!

Soja kirjoitti...

Hmm... Lapsen mielikuvituksella keppihevoseksi riittää villasukka harjanvarren päässä, joten tuo on kyllä luksusmalli, enkä voi kuvitella, miksei joku lapsi haluaisi tuota!
Ja jee, pyyhkeitä!

Susanna kirjoitti...

Eräät lapset ovat järkyttävän vaativia ja laatutietoisia. Villasukkaehdotushan tyrmättiin heti!

Minusta tämä keppariasia on hyvin mielenkiintoinen, sillä tytön mielestä kepparin täytyy olla jonkun itsetekemä, mutta Baby Bornin vaatteiden kohdalla itsetehdyt olivatkin ihan nolo juttu.

Pellavasydämen Mervi kirjoitti...

En kovin montaa keppihevosta ole nähnyt, mutta en ainuttakaan "itetehtyä" jolla olisi suu auki. Kelpaa ihan varmasti! Tosi hyvin tehty.

Helinä kirjoitti...

Tiedostettu on että on olemassa erityisen tarkkoja lapsia. Itselläni kokemusta löytyy kun on puoli suomea kiertänyt ja etsinyt 11v serkkulikalle oikean kokoisia ja värisiä helmiä että sain tehtyä oikeanlaisen helmikorun.

Toivottavasti heppakelpaa, mun mielestä se ois ainaki ihan kiva ja voisinki köpötellä sillä.... Lähtis sauvakävelyn sijaan keppihevoskävelyyn!!:)

Jahas ja todella fiksuja heittoja multa näin aamupäivästä heti.... :o

Hei kivaa noi keittiöpyyhkeet...

Kamomilla kirjoitti...

Hei!

Ihana juttu että pyyheliinoja on tulossa, nyt tiedän mitä voi antaa joululahjaksi!! Rättejä ja pyyhkeita. Ihania käytännöllisiä arjen iloja! :)

Kurkkaappa blogiini, laitoin siellä postauksen tilaamistani räteistä. Ovat kertakaikkisen ihania !

Toivottavasti teillä on kaikki hyvin!

t. Camilla

Anonyymi kirjoitti...

Minusta tuo on kaunein näkemäni keppihevonen! Minusta se ei näytä ollenkaan muumilta! Suitsetkin ovat kauniit. Minulle kelpaisi ainakin.

t. Karkkis, joka ei jaksa kirjautua yliopiston koneelta

Ninni kirjoitti...

Aivan ihana keppiheppa :)

Odotan innolla pyyheliinojen valmistumista. Ne näyttävät kivoilta!

Susanna kirjoitti...

Guugletapa "keppari" ja hämmästyt. ;-)

Susanna kirjoitti...

Tuo olisikin aika hulvaton ajatus. Lähteä kepparikävelylle. Voisi olla hauskempaa kuin sauvakävely!

Susanna kirjoitti...

Meinaan tehdä ainakin pöllöistä sellaisen edullisen lahjasatsin, joka on kiva antaa lahjaksi.

Kiiiitos mainostamisesta! Muistaakseni olit joskus aiemminkin laittanut blogiisi noista jotain - silloin tuli tulvimalla tilauksia ruotsinkieliseltä alueelta.

Kaupan varasto on tällä hetkellä taas ihan hävettävän tyhjä...

Susanna kirjoitti...

Kiitos kannustuksesta, karkkis. :-)
Minusta suitset ovat tämän hepan paras osa. En ole vieläkään uskaltanut lähettää kuvaa hepan omistajalle. Onko lahjahevosen suuhun katsomista?

Susanna kirjoitti...

Minä odotan innolla lämpöprässin saapumista, jotta pääsen kiinnittämään värit.

Mari M. kirjoitti...

Hieno heppa ja ihan oikean hepan näköinenkin. Mä tein töissä villasukkakeppihevosia joilla oli (lasten toiveesta) siniset ja vaaleanpunaiset harjat. Ihanan sukupuolitietoiset väritoiveet muuten ;)

Tuleeko pyyhkeitä muuten erilaisilla kuoseilla ja väreillä?

Pionimetsän Tiina kirjoitti...

Hieno on humma, eihän sitä voi tyrmätä! Pyyhkeet näyttävät kivoilta :)

Saila kirjoitti...

Höpötilöpöti, tuohan on upea! Ja suitsiminenkin näköjään sujui. Ei tullut yhtään Muumi mieleen edes siinä vaiheessa kun asian mainitsit. Ajattelin kyl heti alusta asti, että sehän on selvä poni.

Anonyymi kirjoitti...

Jee!! En tiennytkään, että olet myynyt pyyhkeitäkin.Odotan myyntiä.

Rättien tilaaja

Hanna - Päivölänpaiste kirjoitti...

Upia ku mikä!!! :)

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavan hieno keppari - mummun tekemänä siitä ei olisi tullut alkuunkaan noin hieno! Heh!
Selkään vaan ja menoksi!

Anonyymi kirjoitti...

Ei näytä muumilta (nauroin ääneen, kun sen luin, että hyvää teki se :D) vaan näyttää hevoselta, ei toki elävältä sellaiselta, mutta ihan siis hepalta näyttää.

Ihanaa pyyhkeitä!!!!!!!!!! Olen toivonut itsekeseni (en täällä ääneen, koska viime kuukausina sulla on ollut muutakin mietittävää, kuin lukijoiden "hyvät" ideat, tai en tiijä, vaikka tykkäsitkin semmoisia lukea, jotenkin en vaan tohdi yleensä), jotta kunpa tekisit keittiöpyyhkeitäkin ja en muistanut/tiennyt, että sellaisia on ollut. Olen kokenut keittiöpyyheherätyksen (bambutiskirättiherätyksen lisäksi) ja todennut, kuinka paljon kivampaa on käyttää nättejä ja toimivia juttuja ja niitä voi pitää myös sitten mieluummin näkösälläkin.

Milloin tulevat myyntiin? Kai tulee nettikauppaan? Pelkään, että myöhästyn, kuten myöhästyin aina mustan pöllökuosisen rätin kanssa (punaisen sain, ei hätiä :D) ja haluan oikein kovasti saada ostaa punakuvioisia pöllöpyyhkeitä.

Henna/Koti asemalla kirjoitti...

Kyllä tuo on tosi upea heppa! Meidän lapsille ainakin kelpais!:O

Ja jes, keittiöpyyhkeitä!:)

Susanna kirjoitti...

Minä en ole vielä ollenkaan päättänyt, mitä kuoseja ja värejä pyyhkeisiin tulee. En aio tehdä niitä varten uusia seuloja, joten mietin printit niin, että voin painaa olemassaolevilla.

Susanna kirjoitti...

Kiitos!

Susanna kirjoitti...

Minä en näe siinä heppaa sitten millään. Valmistusvaiheessa näin sen aasina, valmiina muumina.

Susanna kirjoitti...

Pyyhkeet olivat suosittuja, mutta työläitä ja kannattamattomia. Nyt olen vähän oikaissut, ja nämä pyyhkeet ovat teollisesti ommeltuja. Saa sitten nähdä, menevätkö kaupaksi, kun eivät ole kokonaan käsityötä.

Susanna kirjoitti...

Mikä minun silmissäni on vikana, kun en näe sitä samoin kuin te?! :-D

Susanna kirjoitti...

Eiköhän se Mummu olisi pärjännyt paremmin kuitenkin. <3

Susanna kirjoitti...

Mahtvaaa, jos nauratti! Minä näen muumeja vähän kaikkialla. Otettiin meistä Sulon kanssa itselaukaisemlla taannoin kihlajaiskuva, ja siinä kuvassa minun varjoni näyttää muumilta. Sille jaksamme nauraa yhä.

Lukijoiden hyvät ja "hyvätkin" ideat ovat kyllä aina tervetulleita. Aina ne menevät jonnekin aivonsopukkaani hautumaan, vaikka eivät ihan tuotteeksi asti päätyisikään.

Susanna kirjoitti...

Toivottavasti kelpaa myös tälle heppatytölle. :-)

Susanna kirjoitti...

Niin, pyyhkeet tulevat nettikauppaan, ehkä jo lokakuun aikana. Riippuu taas niin paljon kaikesta. Ja mustia rättejä yritän myös saada aikaiseksi.

Susanna kirjoitti...

Polle kelpaa lapselle! Ja saa kuulemma nimekseen Muumi! :-D

Jennijee kirjoitti...

Hieno heppa, selvä suomenhevonen! :) Tilasin ensimmäisen satsin rättejä, jään innolla odottamaan postia.

PikkuBertta kirjoitti...

Heppa on upea...samoin pyyhkeet....noista sinun bambu- tiskiräteistä kysyisin...kuinka ne pitää pestä ja miten käytön jälkeen jäsitellä,kun mie saan ne kyllä haisemaan,vaikka kuinka kylmällä vedellä niitä huuhtoisin,ja valkopyykin mukana pesisin....kuinka usein ne on pestävä koneessa,ei kai joka käytön jälkeen....teenköhän mie jotain väärin...neuvo mua,please:)

Huvikangas Oy kirjoitti...

Ihana persoonallinen heppa. Jännä, että niistä tulee niin erinäköisiä samalla kaavalla. Itsekin tein samalla ohjeella ja tein sen suunkin avonaiseksi juuri niiden suitsien takia:) Vielä se ei ole ihan valmis, mutta minusta kivointa oli tehdä harjaa tytön kanssa yhdessä. Aloimme koulun kerhossa ommella lasten kanssa turkiskankaista, kun heidän toive niin oli. Saas nähdä miten käy? Kamala sotku tulee tekoturkiskankaiden leikkuusta:(

Tiina Verhoomo Elegantesta kirjoitti...

Kauneus on katsojan silmässä. Valitettavasti itse tekijä näkee kaiken erilailla kuin muut, varsinkin ne virheet. Ihana keppari siitä tuli!

Henkkumaaria kirjoitti...

Minusta keppari on ihana! Teimme oppilaiden kanssa kepparit muutama vuosi sitten. Tytöt tykkäsivät kovasti. Noita lupaamiasi pyyhkeitä taidan tilata jouluksi kyllä. Tiskirättitilauskin tulee varmasti, jäin niihin ihan koukkuun.

Susanna kirjoitti...

Kiva, että tilasit! Toivottavasti tykkäät niistä.

Susanna kirjoitti...

Miten ihmeessä olet onnistunut?! Meillä niitä pestään tosi harvoin, eivätkä haise koskaan. Kerran viikossa suosittelen pesemään, mutta jos kone pyörii useammin, niin siitä vaan vaikka joka päivä pesuun. Käytön jälkeen suosittelen huuhtelemaan kylmällä vedellä ja laittamaan roikkumaan vaikka hanan päälle. Meillä ei tehdä sitäkään, vaan riepu saattaa lojua likaisena altaan pohjalla alkamatta lemuamaan.

Olen kyllä nyt ihan ymmälläni.

Susanna kirjoitti...

Huh, kunnianhimoisia lapsia teidän koulussa! Minä valitsin tuon armeijan sarkakankaan ihan senkin takia, että sitä on niin mahdottoman helppo ommella.

Susanna kirjoitti...

Kepparit taitavat olla tosi IN.

Ihanaa kulla, että jäit koukkuun rätteihin! Siitä unelmoin: että kaikille kävisi samoin! ;-)

Lorainne kirjoitti...

Eikä näytä muumilta vaan ihan oikealta hepalta! Kun tuon ensimmäisen kuvan näin, eka ajatus oli puhdas VAU. :)

Susanna kirjoitti...

En voi käsittää. Minä katson ja katson ja näen koko ajan pelkän muumin.
:-D

PikkuBertta kirjoitti...

Juuri noin olenkin toiminut....huuhdellut kylmällä vedellä ja jättänyt ilmavasti jopa kuivumaan,nakannut koneeseen aina välillä ja toivonut,et nyt se haju loppu ,mut haju vain tulee...minäkin ihmettelen ja olen ymmällä.!!????...ei se voi vedestäkään johtua,koska juommekin samaa vettä....:)

Kamomilla kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kamomilla kirjoitti...

Juu , mulla oli silloin kesällä postaus, hauska juttu jos se poiki tilauksia!
kiva kuulla että suunnittelet lahjasatsia sopivasti jouluksi- pidän silmät auki!

Susanna kirjoitti...

Voi miten masentavaa. Minä ryntäsin eilen tuon viestisi jälkeen heti keittiöön ja upotin koko naamani meidän likaiseen rättiimme. Ei haissut. Voisiko sinulla olla jotenkin erityisen herkkä hajuaisti?

PikkuBertta kirjoitti...

HEI SUSANNA....Tänään mie otin ja keitin tiskirättini ihan pulverivedessä kattilassa,nyt tuoksuuvat HYVÄLLE ja toivon,et osaan nyt hoitaa niitä jatkossa....älä masennu tään takia,mie kyllä luulen,et miun hoitokeinot ei ole vain tepsineet.....kivaa viikonloppua:)

Susanna kirjoitti...

Voi toivottavasti se käyttäytyy jatkossa niinkuin sen kuuluukin!

Susanna kirjoitti...

Bloggeri oli kaikessa fiksuudessaan tulkinnut viestisi roskapostiksi ja nyt vasta huomasin sen roskiskansiossa.

Anonyymi kirjoitti...

Olen kyllä nähnyt paaaljon hienompia lasten tekemiä keppihevosia itsekkin teen. Minulle ei iki maailmassa kelpaisi, olen huomannut netin avulla että kovinkaan moni aikuinen ei osaa tehdä aidon näköistä keppihevosta, toisin kuin me lapset.

Anonyymi kirjoitti...

Toihan on tosi hieno! Itselläni on oma keppihevostalli ja sillä on oma blogi. Tykkään eniten silmästä. Itse ompelen silmän vaan yhdestä kankaanpalasta. Pidän myös siitä että tuosta ei olla yritetty tehdä mitään pinkkiä " joka tytön unelmaheppaa" vaan siinä on realistiset värit. 😃

Susanna kirjoitti...

Kiitos kovasti tästä kannustavasta kommentista!

Kivoja päiviä sinulle keppariharrastuksesi parissa!

Susanna kirjoitti...

Sehän onkin ihan parasta, jos lapset itse tekevät heppansa.