lauantai 15. lokakuuta 2011

Kestää isältä pojalle

Olen haravoinut ulkorakennusten kattoja aina silloin tällöin joutessani, kun on tehnyt mieli olla pihalla, enkä ole muutakaan työtä itselleni keksinyt. Katoille on kasvanut paksu sammalmätäs, jota olen yrittänyt rapsutella irti, jotta katot säilyisivät paremmassa kunnossa.

Nyt kun katot ovat paljastuneet mullan alta, olen huomannut niiden olevan aivan erinomaisessa kunnossa. Sammalkasvustot ja paksut lehti- ja risukerrokset eivät ole näyttäneet vaurioittavan kattoja millään lailla. Onkohan putsailuoperaatio hiukan turha?

Heräsi kysymys, mitä on tämä kestävä materiaali, jolla kattomme on päällystetty. Vastaus on eterniitti, ja siitä osasivat minulle kertoa rautatierakennuksiin perehtyneet ihmiset.

Eterniitti on mineriitin kaltaista levyä, jota alettiin valmistaa Suomessa 20-luvulla. Se sisältää asbestia ja sitä tehtiin vielä 70-luvullakin. Levy on ihan turvallista silloin, kun se on ehjää, mutta murtuessaan siitä lähtee leijumaan asbestihiukkasia. Katon voi siis hyvillä mielin rapsutella puhtaaksi, kunhan muistaa olla rikkomatta levyjä.

Jotta en tuhoaisi katetta, en kiivennyt lainkaan katolle, vaan kurkottelin tikkailta ja putsasin sammaleet niin hyvin kuin tällä keinolla onnistuin.

Meillä on kuva asemastamme 50-luvulta ja siinä näkyy myös eterniittikatto. En osaa sanoa, onko eterniitti se alkuperäisin kattomateriaali, mutta uskoisin sen olevan.

Kun me muutimme tänne, talossa oli huopakatto. Ja erittäin huonokuntoinen sellainen - vesi pääsi sisään monesta kohdasta. Olen miettinyt, miksi kestävä eterniittikatto on joskus vaihdettu huopaan, joka aivan selkeästi kestää aikaa ja säätä paljon heikommin. Ehkä asbestin pelossa?

Me valitsimme sitten peltikaton, ja olemme olleet todella tyytyväisiä siihen. Katto näyttää hyvältä, ja puhdistaa itse itsensä: jyrkkää liukasta peltiä pitkin valuvat alas niin roskat kuin lumetkin.

10 kommenttia:

Pami kirjoitti...

Nykyisin on muotia ns. viherkatot ja ne kuulemma suojaa kattoja todella hyvin. Itsekin vaihdoimme vanhan tiilikaton peltikattoon, mutta puhtaasti sen takia, että laajennusosaan tuli sama kattomateriaali sekä paino on ihan toista luokkaa. Vanhassa aitassa puolestaan on ihana tiilikatto, joka alkaa sammaloitua, joten antaa mennä vaan :-)

Susanna kirjoitti...

Lähipiirissä eräät suunnittelivatkin viherkattoa pihasaunaansa. Minusta sympaattinen ajatus.

Sammaloitunut katto on sitäpaitsi tosi kaunis. Toivon meidän kattojemme kasvattavan pian uuden kerroksen.

Rouva Kukko kirjoitti...

Ei katon putsaaminen ole lainkaan huono tai turha homma. Päinvastoin, useimmat katteet on tarkoitettu käytettäviksi ilman sammalkerrosta, ;D silloin ne suojaa paremmin, sammaleen alla kuitenkin kosteus pysyy aina ja vähitellen kate menee huonoon kuntoon. Eikä sammaleen alta tietenkään näe jos joku tiilistä on rikki tms. Mulla ois kans edessä tuota samaa hommaa, meidän pihavaraston varjon puolen katto on kohta kans ihan sammaleen peitossa.

Ite tykkään kyllä kans viherkatoista, oon haaveillut sellaista meidän tulevan pihasaunan katoksi. Se on kyllä ihana ja kestävä kun se tehdään oikein.

Susanna kirjoitti...

No, toivottavasti tuo katto nyt kestää sitten ilman sammalia tuplasti sen, minkä se olisi kestänyt sammalilla. Ehkä ikuisuuden.

Anonyymi kirjoitti...

Tulipa mieleen että päärakennuksen katolla on lienee ollut muita elementtejä, joita on pitänyt vaihdella vuosien saatossa, ja siinä yhteydessä katolla liikkuminen ja siihen kiinnitettävien juttujen ovat saattaneet olla syynä eterniittikatosta luopumiseen... Piipun pellitykset, kattosillat, tikkaat jne. eivät ole ikuisia, ja niiden uusimisen yhteydessä vanha kattomateriaali on varmaan jouduttu uusimaan?

Sulo Lintunen

Susanna kirjoitti...

Niin, totta! Tai jos koivusta on pudonnut joku tosi iso oksa ja rikkonut niitä laattoja. Osaisipa talo puhua.

Sari kirjoitti...

Kyllä toi perus tiilikatto ainakin ottaa aika lailla damagea sammalistaan, vaikka oonkin joskus kuullut muuta väitettävän. Ne tiilet, joiden päällä paksuin sammalkerros on kauimmin maannut, on ihan haperoa tavaraa. Liekö tuo eterniitti sitten niin paljon vähemmän huokoista kuin betonitiili, ettei samalla tavalla kärsi? (toivottavasti tämä kommentti ei tule kahteen kertaan, jotain kiukuttelee)

Susanna kirjoitti...

Se on se asbesti.... se on ikuista.

Anonyymi kirjoitti...

Itseasiassa huopakatto on oikein tehtynä yksi kestävimmistä kattoratkaisuista. Sen rakentamisessa on vaan hyvin helppo mokata, jos työssä on ollut joku osaamaton.

Anonyymi kirjoitti...

olisiko kellään mielipidettä eestissä olevista taloista,joissa on eterniittikatto? jos ei ole vuosikymmeniin vaikka pahemmin koskettu..?