maanantai 24. toukokuuta 2010

Teoreettista sisustusta


Onneksi meillä on hallussamme sentään rautatieasemamme pohjapiirros. Sen avulla voin suunnitella sisustusratkaisuja ainakin teoriassa, vaikkemme käytännön tasolla niitä pääsekään vielä toteuttamaan. Minun työtilani tulevat olemaan remonttilistan ykkösenä. Töitä kun pitää päästä uudessa kodissa tekemään mahdollisimman pian. Asuintilojen kunnostus seuraa vasta työhuoneiden jälkeen.

Talosta liikenee minun työtiloikseni kaksi kokonaista huonetta, joilla on yhteensä pinta-alaa 60 neliötä. Siinä on niin valtavasti tilaa, että sitä on aivan vaikeaa ymmärtääkään. Voin pyhittää toisen huoneen käsityölle ja toisen toimistoksi. Mitä uskomatonta ylellisyyttä!



Minulla on tapana painaa kankaat lattialla. Sen vuoksi uudessa työhuoneessa tulee olemaan runsaasti tyhjää lattiatilaa. Mattoja en aio laittaa ollenkaan, sillä niiden rullaileminen pois tieltä aina painamisen ajaksi on tympeää touhua. Jotta huone ei kärsisi matottomuudesta, olen päättänyt maalata lautalattian jollain todella räväkällä värillä. Tällä hetkellä vahvoilla tuntuisi olevan kirkkaanpunainen.

En ole varma, millaiset seinät huoneessa on, mutta muistelen, että pinkopahvit oli tapetoitu jollakin vaalealla tapetilla. Tämä osa talosta on erittäin alkuperäisessä kunnossa. Huoneen koon vuoksi toivon, että seinät voisi jättää siihen tilaan, missä ne nyt ovat. Moisen pinnan maalaaminen tai tapetoiminen saattaa käydä turhan kalliiksi, kun kuitenkin myös talon kaikki muut huoneet on peitettävä vahvoilla väreillä. Ja vaaleita seiniä puoltaa myös valontarve tässä huoneessa.

Tampereella aukeaa Ikea aivan pikapuoliin. Me ehdimme nauttia sen antimista vielä ennen muuttoa, ja olenkin jo tutkaillut Ikean nettisivuilta, mitä haen sieltä työhuonettani varten. Aion tehdä ison leikkuu/piirustuspöydän, jonka jaloiksi tulee Ikean pukkijalat. Kuvan perusteella ne ovat tukevat, mutta todellisuushan voi toki olla jotain ihan muuta! Pukkijaloissa olevien kätevien hyllyjen varaan saan ujutettua kaikki pitkillä rullilla olevat kangaspakat.

Seinään, pöydän päälle suunnittelen kiinnittäväni verhotangon, johon pujotan suuren luonnospaperirullan. Näin kerran sellaisen ratkaisun jossakin sisustuslehdessä - lastenhuoneessa.
Ikean valikoimissa on todistetusti ainakin yksi todella vankka ja huojumaton kaluste. Näitä porrasjakkaroita aion ostaa pari. Ne ovat ihan mainioita sekä istuimina että rappusina. Tietenkin maalaan ne iloisen värisiksi.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Seuraan mielenkiinnolla tuoreiden asemanomistajien arkea. Onnea vain uuteen kotiin!

Mulla on työpöytä, jossa on tuollaiset samanlaiset jalat (tosin valkoiset). Tukevat on:)

tuksu kirjoitti...

Noissa Ikean tukevissa puuvalmiissa kalustejutuissa on sekin hyvä, että ne voi halutessaan maalata iloisiksi :)
punaiseksi aion minäkin kyseisien jakkaran maalata...kunhan sen saan hakea tuolta ihka uudesta Ikeasta. Avajaisruuhkaan en mene, vaan hämäläisittäin hiukan jälkeen... :)
Mukavia suunnitteluhetkiä, joka päivä käyn kurkkimassa kivoja juttujasi. Kiitos tästä mahdollisuudesta :)
tuksu

Kultsin kämppä kirjoitti...

Hyvältä näyttää suunnitelma!

Ikean jakkara on testattu täälläkin ja tukeva on edelleen.

Saila kirjoitti...

Hitsi, olin unohtanut päivittää tän uuden blogiosoitteesi mun blogilinkkeihin ja ihmettelin kun täältä suunnalta ei kuulunut mitään. 8Ja kylläpä sitä on ihminen tullut kärsimättömäksi kun joka päivä pitäisi olla kaikenmaailman uutisia).
Mulla on noi Ikean pukkijalat keittiön pöydässäni, joka on 50-luvun vaneripäällysteinen ovi. Hyvin kestävät jalat, vaikka tässä on porukkaa, tiekonetta, kirjapinoja ja nojaavia kyynärpäitä, ja kissoja, painona. Olen kokenut jalkojen hyllytasot hyviksi säilytyspaikoiksi kaikenmaailman toimistopapereille, kun siis tämän hetken kotitoimistoni on keittiön pöydän päädyssä.

Saila kirjoitti...

Oho!
Ei nyt sentään TIEKONETTA, jotain rajaa mitää määkin keittiön pöydälleni tungen!! Siis TIETOkonetta. Ja piti vielä sanoa että varsinainen pöytälevy-ovikin on varsin painava.

Susanna kirjoitti...

Mahtavaa kuulla, että pukkijalat ovat kelpo pelit! Tiekoneen kestävät jopa! :-D

Tuksu, minäkään en taida avajaisruuhkaan ängetä. Pitää maltttaa vielä.

Saila, minulle käy monesti samoin, kun joku seuraamani blogi muuttaa... laiskuuttani jätän sen merkkaamatta. Mutta tosi kiva, että nyt löysit sinäkin tiesi perille!

Jutta kirjoitti...

Minäkään en ollut muistanut uutta blogiasi laittaa kirjanmerkkeihin, nyt pitää kommentoida sitten ihan urakalla ;)

Tosi luksus työhuone sinulla! Olen vähän kade. Minulla on työhuone, mutta sinne mahtuu vain tietokonepöytä. Kaikki piirtäminen ja maalaaminen täytyy tehdä keittiönpöydällä. Olisi paljon ihanampaa jos voisi jättää kamat levälleen ja jatkaa siitä mihin viimeksi jäi, eikä aina siivota.

Susanna kirjoitti...

Jutta, totta vie iso työhuone on asia, josta olen niin kiitollinen, että meinaan haljeta. Vuosikaudet elelin niin, että kaikki piti aina korjata pois, jos halusi syödä, ja sitten oli monesti niin hankalaa työn aloittaminen, kun kaikki kamat piti ensin etsiä esiin.
Eikös teidän talosta löytyisi sinulle kokonaista työhuonetta? Isolta se talo ainakin blogissasi vaikuttaa.

Jutta kirjoitti...

Tämä on yllättävän pieni :P Meillä on niin pikkuruiset huoneet, ettei työhuoneeseen mahdu oikein tietokonepöydän lisäksi piirustuspöytää. Ja sama ongelma, että kamat on sitten levällään ympäriinsä ja töitten aluksi pitää suorittaa etsintäoperaatio.