maanantai 18. tammikuuta 2016

Elämänsuunnitelma


Selvästi tarvitsee käydä henkisissä pohjamudissa, jotta asiat alkavat selvitä ja kirkastua. Sain rakennettua itselleni suunnitelman, jolla toivon mukaan selviytyisin tästä vuodesta paremmissa mielenvoimissa kuin viime vuodesta (olettaen, että kesä ei tänä vuonna ole pelkkää palelua ja vesisadetta).

Tässä kevään aikana painan 50 riepua viitenä päivänä viikossa. Se on aika paljon, kun lisäksi täytyy tehdä Tomppa-tuotteita, hoitaa graafiset suunnittelut ja markkinointi. Minulla on kannustuskalenteri seinällä, johon merkkaan suoritetut tehtävät. Huhtikuun loppuun mennessä minulla pitäisi siis olla 3000:n kappaleen varasto. Se riittää mainiosti kesän myyntitapahtumiin. Jotta tuo tavoite olisi mahdollista saavuttaa, ajelin tässä pari päivää sitten Kiteen tekstiilitehtaalla kangaspakkalasti kyydissäni. Siellä naiset nyt surruttelevat minulle tuhatmäärin riepuja.


Pyhitän kevään työnteon lisäksi myös fyysisen hyvinvoinnin kohentamiselle. Uusi tapa ruokailla on tuntunut hyvin mielekkäältä, eikä stressaa minua ollenkaan. On kuin olisin jossain laitoksessa, jossa en joudu itse päättämään, että "mitä tänään syötäisiin". On ihan mahtava tunne syödä itsetehtyä kalasoppaa tai lihapullia. En ole koskaan eläessäni tehnyt sellaisia ja olen aina pitänyt itseäni muutenkin täysin surkeana olentona keittiössä. Nyt kokkailen ihan ilolla.

Jumppaaminenkin on ainakin toistaiseksi maistunut. Edistystä lihaksissa on jo nyt tapahtunut! Puolitoista viikkoa sitten pystyin lankuttamaan 7 sekuntia, nyt menee 35! Säännöllinen jumppaaminen ja venyttely ovat tehneet koko kropasta huomattavasti mukavamman tuntuisen, eikä minua enää särje jatkuvasti jonnekin. Toivottavasti pysyn terveenä ja pystyn jatkamaan hyvin alkanutta uutta rytmiä.


Kun kesä alkaa, kierrän myyntitapahtumia. Viime kesänä totesin sen olevan kannattavaa, jos saan kulut minimoitua. Tämä tarkoittaa teltassa nukkumista, Venäjältä bensojen ostamista ja bensakanisterien kuskaamista mukana sekä simppeleitä eväitä kaupoista, eikä mitään huoltoasemaruokailuja. Asennoidun retkeilymielellä. (Jos sataa vettä koko ajan, kesästä tulee tuskaa, mutta eihän sada, eihän?)

Tilasin jo teltan Saksasta. Olipa todella vaikeaa löytää telttaa, joka täyttäisi vaatimukseni. Sen piti olla kahden hengen, koska yhden hengen teltoissa tulee ahdistus. Sen piti olla kaksinkertainen niin, että sisäteltta on kiinnitetty ulkotelttaan ja pystytys nopeaa. Ja sen piti olla hyvin vedenkestävä. Vietin valehtelematta kokonaisen päivän tässä tietokoneella tuijottaen youtube-videoita eri telttojen pystyttämisestä, ennenkuin pystyin tekemään päätöksen. Tarvitsen vielä pieneen tilaan menevän, mutta riittävän paksun ja mukavan retkipatjan. Vinkkejä otetaan vastaan.


Kun kesä päättyy, alkaa taas riepuvaraston kartutus. Syys-lokakuun ajan teen jälleen 50 rättiä päivässä joulua varten. Siinä vaiheessa matkakuume on taatusti jo kova, sillä marraskuun ensimmäisenä päivänä minä lennän Kanarialle. Yksin. Kolmeksi viikoksi. Olen jo ostanut matkan. Ajattelin, että koska nyt on se aika vuodesta, kun minulla on tilillä rahaa, matka kannattaa tilata heti. On sitten se päämäärä ihan konkreettisesti olemassa. Valitsin Fuerteventuran, koska siellä todennäköisesti on aurinkoista, ja omatoimisesti löysin (hyvin halvan, mutta arvostelujen mukaan mukavan) hotellin ja kohtuuhintaiset lennot mutkien kautta.

Olen valtavan kiitollinen Sulolle siitä, että hän mahdollistaa minulle tällaisen irtioton.



Kolme viikkoa on pitkä aika olla poissa kotoa. Tiedän, että koti-ikävä tulee moneen kertaan. Tulen kaipaamaan Suloa aivan hirveästi. Tiedän silti, että nautin yksin matkustelusta. Olen paljon reippaampi silloin, kun minun on selvittävä yksin. Minua saattaa kyllä vaivata tekemisen puute ilman kaikkia askartelu- ja käsityötarvikkeitani, mutta aion kävellä paljon ja nauttia Kanarian auringosta niin, että jaksan loppuvuoden pimeyden Suomessa. Sitten palaan kotiin ja aloitan joulumyynnin.



 Minulla ei koskaan ennen ole ollut minkäänlaista vuosisuunnitelmaa, eikä edes kuukausisuunnitelmaa. Se, että minulla nyt on sellainen, tuntuu jotenkin hassun turvalliselta ja rauhoittavalta.

(Kuvitus uudelleenjärjestetystä olohuoneestamme. Joulukuusen lähteminen aiheutti tietenkin huonekalushakin!)




40 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Ihanan valoisa ja toimelias suunnitelma. Ja ihana olohuone!

Tiina kirjoitti...

Kuulostaa Todella Hyvältä Suunnitelmalta :)
Mää olen sun puolesta iloinen, uudet tuulet puhaltavat, sen aistii :)

Kangaspuiden penkki + pärekori = täydellinen sisustuselementti.

Ankkurinappis kirjoitti...

Kuulostaa tosi hyvältä! Tsemppiä toteuttamiseen!

Minnikki kirjoitti...

Kaikki kuullostaa, ja näyttää niin ihanalta!

Minun "pitäisi" myös saada suunnitella ainakin päiviä ja viikkoja, mielellään myös kuukausia eteenpäin (miksei koko vuosikin), mutta koska perheemme on kuusihenkinen, niin en voi sitä tehdä. Ennen lapsia niin tein, jos en ihan suoraan kalenteria täyttänyt, niin ainakin asiat oli mielessäni selvillä. Nykyään herään aamulla, ja katson mitä päivä tuo tullessaan. Yritän olla positiivinen (vihaan negatiivisuutta, yritän vältellä sitä kaikin keinoin, siitä kun ei ole mitään hyötyä), ja saada päivittäin edes hetki omaa rauhaa, vaikka pyykki-/astia-/siivous-/kokkaus-/muu kodinhoitorumba painaakin jatkuvasti niskassa. Käsityöt on mun henkireikä, viihdyn hyvin yksin, kunhan saan tehdä jotain käsilläni. En osaa olla tekemättä mitään, en pysty lukemaan kirjoja, koska mun pitää saada jatkuvasti jotain näkyvää tehtyä.

Hups, ihan niinkuin minulta olisi jotain kysytty, mutta tulipa purkauduttua. :) Ihanaa, että voin aistia positiivisen, rauhallisen mielesi, ja voin siihen hiukan samaistuakin. Minä sitten eläkepäivillä otan kalenterin käteen. ;D

Liisa T. kirjoitti...

Tietkö Sussu, mulla on tuo tismalleen sama just menossa! Mulla on nyt vakaa aikomus tehdä tarkat suunnitelmat kaikesta mahdollisesta. Ja myös elämäntavat ovat keskimääräistä terveemmällä pohjalla, se on osa sotasuunnitelmaa.

Nyt on paras aika suunnitella, kun jouluhötäkkä on saatu pois alta ja on rauhallisempaa. Lohduttavaa kuulla, että suunnitelmat antavat turvaa ja rauhaa!

Susanna kirjoitti...

Olohuone on kyllä nyt ihana. Tänään ostetaan käytetty xbox-juttu, jota ohjastetaan omalla kropalla. :D Sen takia on olohuoneessa nyt tilaa enemmän kuin ennen.

Susanna kirjoitti...

Kiitos!

Hehkutin anopille tuota kangaspuupenkkiä, niin hän kertoi, että kaikenmaailman pientä pintaremonttia -ohjelmissa niitä AINA käytetään sisustuksesssa.

Ja sain piilotettua kaikki videonauhurit, dvd-soittimet, digiboksit ja karaokevehkeet tuonne viereisen lipaston sisään. Luukku vaan auki ja kaikki pelittää.

Susanna kirjoitti...

Kiitos kovasti!

Susanna kirjoitti...

Nyt on todellakin paras aika suunnitella, sillä suunnitteluun hukkautuu ihan käsittämättömästi aikaa. Voitko kuvitella, että tämän simppelin suunnitelman kasaamiseen minulta on kulunut koko tammikuu.

Susanna kirjoitti...

Olen kyllä sikäli tosi onnellisessa asemassa, että pystyn järjestämään elämäni vain oman napani ympärille. Toisaalta se, että meillä ei oel lapsia, saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että tätä oman elämän "tyhjyyttä" ehtii pähkäillä liikaakin. Ainakin Sulo sanoo, että lapselliset ihmiset elävät lasten mukanaan tuomien etappien mukaan (oppii kävelemään, menee päiväkotiin, aloittaa koulun, on lomia, pääsee koulusta, lähtee kotoa) ja se pitää koko ajan jonkinlaisen välietapin takaraivossa.

Susanna kirjoitti...

Luin justiin blogisi uusimman postauksen. Olette olleet kyllä todella kovilla. Toivon teille paljon voimia iloisina pysymiseen!

Soja kirjoitti...

Ihan mahtavaa! Hyvä sie!

Marie kirjoitti...

Voi miten hieno suunnitelma! Fiksu, realistinen ja rohkea!

Annukka kirjoitti...

Mulle tuli lisäenergiaa pelkästään näiden kuvien katselusta. Kiitti :).

Teltassa yksin asujaksi musta ei olis, koska olen niin säikky. Siitä siis iso hatunnosto sulle. Kuin myös järkevästä suunnittelusta ja omilla toimilla ansaitusta hyvästä olosta!

emmi kirjoitti...

Paljon tsemppiä suunnitelmien toteutukseen! Hyvä että ostit jo matkan valmiiksi niin se innostaa hommien teossa :-)

Kiisu kirjoitti...

Kylläpä kuullostaa hyvältä tollanen suunnitelmallisuus,vau! Tosta voisin ihan ottaa oppia ja tehdä itsekin jonkunlaisen vuosisuunnitelman. Mutta just niissä puitteissa,että tekee ja syö yms.niin,miten itsestä oikeasti tuntuu hyvältä,ettei rupee vaan orjuuttaan itseään.

Ja toi matka on tosi hieno juttu.Lokakuussa olis vielä välimeren seudulla lämmintä,oon itte ollu mm.Kyproksella,mutta se on vähän Kreikan tyyppinen maa,tykkään kovasti siitä paikasta. Manner Espanjasta tykkään kans, sielläkin kelit voi olla ihan ok.Oon ollu 10v.matkatoimistossa töissä ja otin usein pakettimatkan,josta vietin viikon rannalla,toisen viikon kiertelin lähikaupunkeja. Tommonen suunnitelmallisuus säästää varmaan paljon turhaa hermoilua ja erottaa työ- ja vapaa-ajan.

Liisa T. kirjoitti...

No juu, olihan tuo loppuvuosi hieman "haastava". Ja oikeastaan pointtina lienee tilanteiden pitkäkestoisuus. On silti hieno huomata, että asioista pääsee yli.

Mä en oo nyt vielä saanut itsestäni irti, että istuisin oikeesti alas ja tekisin päätökset ja linjavedot tälle vuodelle. Mutta päässä moni asia on mennyt jo hurjasti eteenpäin. Olen ainakin päättänyt, mitä markkinointikanavia käytän ja mitä en.

Paljon tsemppiä sulle tän uuden vuoden suhteen, suunnitelmineen kaikkineen! :)

Mari kirjoitti...

Kuulostaapa tosi hyvältä sun suunnitelma :) Mä olen omassa kaveripiirissä tunnettu (enkä välttämättä hyvällä tavalla) siitä, että mun elämä on niin pitkälle ja tarkkaan suunniteltua. Meillä on esim. miehen kanssa asumissuunnitelmat mielessä eläkepäiviin asti (ensin ollaan tässä nykyisessä lähiöparitalossa niin kauan, kun lapset ovat kotona eli n. reilu 10 v. vielä, sitten rempataan jostain lähempää Helsingin keskustaa meille sellainen aikuisen parin pieni kerrostaloasunto ja eläkkeelle päästessä muutetaan täysin meidän maun mukaiseen avokeittiölliseen, poreammeelliseen ja puusaunalliseen asuntoon johonkin kauemmas). Kukaanhan ei millään lailla voi taata, että ne suunnitelmat tulevat toteutumaan, mutta mulle tärkeintä on niiden suunnitelmien tekeminen. Jos ei ole mitään suunnitelmaa tai tavoitetta, tulee tosi irrallinen ja ajelehtiva olo, mikä ei sovi mulle yhtään, kuten säkin kirjoitit, suunnitelmista saa rauhallisen ja turvallisen mielen.

Mulla ei ole heittää merkkiä, mutta suosittelen retkipatjaksi sellaista itsekseen ilmalla täyttyvää versiota. Siinä se ilma myös pysyy eikä pakene kuten perus-kumipatjasta usein. Sellainen vie pikkuisen enemmän tilaa kuin perinteinen solumuovi(?)alusta, mutta on huomattavasti mukavampi.

Meillä on Xbox Kinect ja ollaan kyllä tykätty koko porukka :) Esim. tanssipeleissä tulee heiluttua ihan huomaamatta vaikka kuinka.

Teidän olkkari on ihana! Mulle sisustaminen on sellainen juttu, että vaikka kuinka ihailenkin muiden ihania juttuja, itse en jotenkin jaksa omaan kämppään paneutua. Toisaalta viihdytään ihan hyvin näinkin, joten mitäpä siitä stressaamaan.

Susanna kirjoitti...

Tsemppiä sullekin!

Minullakin meni kauan, ennenkuin sain istuttua alas ja kirjattua suunnitelmat konkreettisiksi. Ensin oli vain mylläkkää päässä. Pitkään.

Susanna kirjoitti...

Jei!

Susanna kirjoitti...

Voi kiitos!

Susanna kirjoitti...

En osaa pelätä mitään teltassa. Pelottavaa olisi nukkua jossain retkeilymajassa monen muun ihmisen kanssa. :)

Kiva, että kuvat ilahduttivat.

Susanna kirjoitti...

Olisi kamalaa, jos sitten syksyllä vasta alkaisin sitä matkaa etsiä ja ei olisikaan rahaa sitten. Olisin heikkouksissani törsännyt kaiken nukkeihin. :)

Susanna kirjoitti...

Kuulosta aminustakin hyvältä. Ajan kanssa sitten nähdään, onko se sitä myös käytännössä. Tuon rättitavoitteen täyttäminen saattaa nimittäin jossain vaiheessa alkaa tuntua erinomaisen orjuuttavalta.

Välimeren maihin olisin suunnannut, jos ajankohta olisi ollut toinen. Itse asiassa pohdin hyvin vakavasti viidentoista vuoden takaisen haaveeni, patikkamatkan Santiago de Compostelaan, toteuttamista. Sen pohtimiseen minulla meni kaksi päivää ja yksi yö, mutta tulin siihen tulokseen, että en halua kävellä satoja kilomtrejä sateessa. Compostela odotelkoon vaikka seuraavatkin 15 vuotta.

Susanna kirjoitti...

Teidänkin suunnitelma kuullostaa hienolta! Kyllä kelpaisi vanhoja luita helliä poreammeessa. Minä haaveilen meille eläkepäiviksi ihan pienestä hirsimökistä pienen järven rannalla. Pääsisi omasta saunasta avantoon. Talon mallikin on jo päätetty! :D

Ovatko ne itsetäyttyvät sellaisia, ettei se ilma pakene selän alta, kun siihen käy makaamaan? Kaupoissa olen niitä kähminyt, mutta tuntuvat aina niin luttanoilta. Pitänee käydä jossain, jossa on henkilökunta esittämässä. Tähän mennessähän minä olen kuskannut mukana ihan tavallista 10 sentin paksuista vaahtomuovipatjaa, joten itsetäyttyvä retkipatja olisi hurja parannus koon suhteen!

Mokoma kinecti vaatii heti jotain päivitystä. Arvasin, että sen käyttöönotto tulee olemaan hankalaa. Ajattelimme hankkia jonkun yleisurheilupelin. Olemme niin kilpailuhenkisiä, että tulemme sitten kisaamaan verissä päin toisiamme vastaan. :D

Matkatar kirjoitti...

Kylläs kuulostaa hienolta suunnitelmalta, onnea matkaan joka käänteessä! :D

Katja kirjoitti...

Hyvän oloinen suunnitelma, realistinen ja toteutuskelpoinen. Toivottavasti saamme reissupäivityksia paikanpäältä.
Onko nuo punaiset nojatuolit olleet teillä ennen? Ovat nyt hyvin esille, kauniit kuin mitkä.

Mari kirjoitti...

Ainakaan mun itsetäyttyvästä patjasta ei mun mielestä juurikaan pakene. Oon ostanut sen yli 10v. sitten Biltemasta. Tosin en juurikaan oo käyttänyt sitä kovalla alustalla vaan teltassa esim. nurmikon päällä tai metsässä, jossa se teltan alla oleva maa on jonkin verran joustavaa.

Joo, Kinect kyllä vaatii niitä päivityksiä usein, usein vaan skipataan ne :P Meillä on yleisurheilupelikin, siinäkin saa kyllä hien pintaan. Mun kokeilemista eniten tosiaan tulee liikuttua noissa tanssipeleissä, tarkemmin sanottuna Just dancessa, kun siinä se liike on jatkuvaa ja toisaalta se kilpailu on jotenkin vielä konkreettisempaa, kun molemmat/useampi voi tanssia yhtä aikaa ja kaikkien pisteet näkyy koko ajan ruudulla :D

Liisa T. kirjoitti...

Kiitos kiitos!

Joo... Pitää siis vaan alottaa. Olis muuten tässä kohtaa taas niin mahtavaa, jos olis joku liikekumppani, jonka kanssa tekis yhdessä nää. Ne olis päivässä tehty.

Tiina kirjoitti...

Hieno suunnitelma. Hieno olkkari. Ei sada ensi kesänä paljoa :-)

vaalean vihreää kirjoitti...

Hyvät suunnitelmat. Itse olen nyt 4vkon ei-lisättyä-sokeria-kuurilla. Halusin lopettaa herkkukierteen. Nyt kun keksisi teehetkiin jotain, joka korvaisi se tunteen, mitä suussa sulava suklaa ja kuuma tee tekevät.
Vuosisuunnitelma kuulostaa erittäin hyvältä. Minua helpottaa omassa työssäni selkeä työnkuva. Tiedän aina suurin piirtein, mitä kuuluu minun työhöni. Joidenkin mielestä se voi olla tylsää.
Minäkin tilasin jo matkan koko perheelle syksyksi. On niin paljon helpompi säästää, kun kohde on selvä. Tarkoitus on sokerilakon jälkeen käyttää sokeria kohtuudella. Jokainen kauppaan jätetty suklaalevy=pari euroa lisää matkakassaan.
Arkikotiruoka on minusta hyvä perusta painonhallinnassa. Kun itse tekee, voi tehdä tärkeitä päätöksi. Harva ruoka tarvitsee kermaa tai juustoa tai sokeria. Välillä se ruoanteko sujuu helposti, välillä käy suunnittelumokia.(Lähinnä aikataulu pettää tai edellisen päivän ruokaa ei jänytkään tarpeeksi.) Sen vuoksi meillä on yleensä jotain kaapissa, josta voi tehdä nopeat hätäeväät. Onneksi lapsia ei haittaa satunnainen munakas-päivällinen.

Iris//Kirppukoti kirjoitti...

Ihanaa että pääset matkalle, se tekee sulle niin hyvää! Näin unta että kesästä tulee viileä mutta kuiva, saapa nähdä..

Susanna kirjoitti...

Kiitos paljon!

Susanna kirjoitti...

Ovat olleet jo pidempään. :)

Reissupäivitykset riippuvat siitä, saadaanko tilatnnut läppäri kuntoon ja onko se kunnossa vielä marraskuussa ja miten saan järkättyä kohtuuhintaisen nettiyhteyden.

Susanna kirjoitti...

Emme saaneet Kinectiä toimimaan. Se vaan herjaa koko ajan uusilla vikaviesteillä. Palautetaan myyjälle. :(

Susanna kirjoitti...

Lupaat? :)

Susanna kirjoitti...

Kuiva ja viileä on toki parempi kuin märkä ja kylmä, mutta toivotaan silti vähän lämpöäkin!

Susanna kirjoitti...

Minulle toi apua teen vaihtaminen Yogi-haudiukkeisiin. Choco Chili on hyvä korvike teen ja suklaan yhdistelmälle. En tiedä, auttaisiko sinulla, mutta voithan kokeilla. tai jotain muuta suklaan makuista teetä.

Minä ajattelin, että kun tämä muiden laatima ruokalista loppuu, rupean tekemään soppia. Tästä tuli mukana paljon hienoja soppareseptjeä. Niitä on helppo valmistaa isoja määriä ja syödä sitten useampana päivänä peräkkäin.

Tiina kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tiina kirjoitti...

Lupaan, juu. Meillä on tomaatinviljelysuunnitelmat aurinkoa vaille valmiit.