Haluaisin harrastaa taas ompelemista. Hyllyissäni on vaikka kuinka paljon herkullisia kankaita, jotka ovat siellä odottaneet jopa vuosia, että niistä syntyisi jotain. Liityin Facebookissa ompeluryhmään ja ajattelin, että ahkerien, ompelevaisten ihmisten virtuaaliseura voisi kannustaa minuakin taas surruttelemaan kaikkea kivaa.
Yksi sellainen kangas, jota en ole raaskinut käyttää, on ollut kuvassa näkyvä Hanna Ruusulammen ihana trikookuosi, jota olen saanut lahjaksi palasen jokunen vuosi sitten. Liian upea kangas pilattavaksi, eikö? Siksi en ole sitä kyennyt leikkelemään. Nyt kuitenkin päätin ottaa härkää sarvista.
Lähtökohdat olivat heikot. Pitkällinen tauko ompelemisessa, pelottava kangas, 20 vuotta sitten sopinut puseronkaava ja suunnitelmissa pääntie, jollaisen onnistuminen vaikutti vähintäänkin epätodennäköiseltä. Mutta minulla oli ilmeisesti kaikki mahdolliset feng shuit kohdillaan, sillä en kiroillut kertaakaan ja lopputuloksena olikin hyvin istuva pusero!
Sain muuten juuri kuulla, että tätä trikoota on yhä myynnissä, joten jos joku siellä nyt kuolaa nättiä puseroani, niin Ikasyriltä saapi kankaat.
Tästä menestyksestä riehaantuneena ryhdyin tänäänkin ompeluhommiin, kun kesä ei vieläkään suvainnut keritä meille saakka. Oli tarvetta pyjamalle. Bambuneuloksia löytyy hyllystä ja surruttelin vihreän liskoasun. Kyllä nyt tarkenee kylminä öinä.
Tämäkin ompelutyö onnistui mainiosti, mutta sen valmistuttua minun olisi jo pitänyt tajuta lopettaa. Aina pitää vetää överiksi kaikki. Omepelin vielä samoilla kaavoilla joustofroteesta lenkkihousut. Omenakuvioiset.
Muuten hyvät, mutta onhan niissä hiukan sirkuspellefiilistä. Haittaako se?
Kun tämän jälkeen aloin vielä leikellä palasia hupparia varten, rupesi kaikki menemään pieleen. Huppari jäi tekemättä, mutta noita omppupöksyjä voisin tänään käydä testaamassa metsässä. Ei pitäisi sataa ihan koko päivää edes, eikä täällä kukaan minua katsele, vaikka laittaisin vielä tyyliinsopivan pellenenän naamalleni.
17 kommenttia:
Omppukuosissa sua ei ainakaan kukaan voi sekoittaa hirveen! paitsi että onko se hirvestyskausi edes, ei taida olla, heh.
Itsekin liityin fb:ssä nukketaloryhmään, sillä erotuksella, että se ei saanut minua tarttumaan nukketalonäpräyksiin (vielä).
Olet tosi taitava, ihanat ompelukset ja turkoosi paita kankaineen on hurmaava.
Kivoja vaatteita olet ommellut :). Kumma kuinka tää Google poistaa viestin itsestään :(! Hermot ei kestä pidempää kommentointia ;).
.
No eihän oo pellefiilistä! Komiat pökät, kelpais mullekki. Niin ko noi muutki ompelukset.
Minä pelkään nukkekotiryhmiä - masennuspaikkoja ihan takuulla! Kun itse vaan ei kykene samaan kuin muut. :D
Se on rasittavaa. Pitää aina muistaa kopioida kommentti ja vasta sitten klikata julkaisemista. :(
Pellet kävivät lenkillä. Ottivat juoksuaskeliakin. Kukaan ei nähnyt!
Onneksi et lopettanut vielä pyjamaan, noi omppupökät sai ainakin hymyn huulille ;) Osaiskohan sitä... yks paita seiskaluokalla, siinä mun urani vaateompelijana.
Mä huomasin saman harmin edelliseen postaukseesi vastatessani. En jaksanut enää kirjoittaa manifestiani uudelleen. Mutta viimeinen lauseeni oli, että tykkään tästä blogistasi kamalasti, sun kuvista, sun tavasta nähdä ja kokea maailmaa <3
Oikein oivia ompeluksia! Suosikkini noista on tuo trikoopaita.
Olen joskus aikanaan ommellut myös pyjamia. Mun isälle nimittäin, tein sille kahtenakin jouluna sellaset lahjaksi. Toisen kuosia en muista, mutta toinen oli valkoinen kangas, jossa oli Karvis-kissoja. =D Ainakin muistaakseni... joku sellanen hassu kangas kuitenkin. Isä piti niitä paljon, ja ompeluksetkin oli ihan onnistuneita. Ihme kyllä!! Nykyään en ompele oikein mitään... jos jotain, niin verhojen suoria saumoja vaan, sillein vauhdikkaasti ja sinne päin...
Oi, mulla on tuota samaa kangasta, se on nimeltään Folklore Fish! Olen itsekin suunnitellut siitä paitaa jo hyvän aikaa(kangas on hankittu jotain 1,5 vuotta sitten), niin olipa kiva nähdä siitä valmis ompelus! Ja kun ei se juoksulenkille lähtö mitään herkkua useimmiten ole, niin hyvä jos jo vaatteiden pukeminen saa hyvälle mielelle,
Kyllä tuli hieno paita!! Täällä ihan samat fiilikset - kunnes tänään minäkin jopa onnistuin. Ja jopa tuo kaulan osa!! Ompelin tunikan itselleni ja otin käsittelyyn jonkun ihme 90-luvun trikoon, jonka olin siskoltani saanut. Ajattelin, että ei haittaa jos menee ihan pieleen tekele. Koska ne keskeneräiset rätit vasta ärsyttäviä onkin!! En nyt haluaisi olla pessimisti, mutta saas nähdä miten onnistuu tunika mieluisasta, hyvästä trikoosta...
Ja muuten nuo sun muutkin ompelukset on kivoja, liskoasu erityiseti vihreänä mieleen. Mulla taitaa ollakin metrin pala tuota bambutrikoota. Kaupat on kyllä niin pullollaan ihanaisia kankaita, pitää pysyä lujana. Vaikka nyt sitten tiedä mikä ompelubuumi oikein iskee....
Kiva, että jaksoit manifestata tuon loppuosan kuitenkin! Tuntui mukavalta lukea. Kiitos!
Kokeile. Ties vaikka innostuisit!
Minäkin ompelen nykyisin vasn sinnepäin. En edes jaksa vaihtaa koneeseen sopivan värisiä lankoja! Jotenkin puuttuu kärsivällisyys.
Kauniista kankaasta tulee kaunis vaate, tuo puserokaan ei olisi mitään ilman upeaa kalakuosia. Tilasin muuten heti kankaan toiseenkin paitaan, kun saim tietää, että sitä yhä onkin myynnissä! Tällä lailla eivät kangashyllyt vähene...
Mahtavaa, että onnistuit! Nyt peukkuja, että seuraavakin on menestys!
Ne keskeneräiset... Ne aina jäävätkin keskeneräisiksi. Pakko saada kerralla valmista, tai valmista ei synny koskaan.
Vau, ihana sisilisko-pyjama! Tuleeko myyntiin? Mitä se siinä tapauksessa maksaisi...?
Lähetä kommentti