Törmäsin huppariaikuisen käsitteeseen, kun Sulo kertoi huomattavasti nuoremman kollegansa esitelmöineen hänelle aiheesta. Huppariaikuinen on kuulemma sellainen aikaihminen, joka ei ymmärrä pukeutua ikänsä edellyttämällä tavalla. Pukeutuu siis huppariin, mokoma röyhkeä vanhus. Kun Sulo kysyi, mikä on hupparin käytön yläikäraja, kuului vastaus, että noin 40.
Meillä on siis tässä pari vuotta vielä armonaikaa, ennenkuin hupparit on vaihdettava neuleisiin, jotka kuulemma ovat nelikymppiselle hyväksyttäviä vaatekappaleita. 38-vuotias kulkee jo harmaalla alueella.
Tuo kyseinen nuori neiti oli ilmeisen tosissaan määrittelyssään. Guuglailemalla minä totesin huppariaikuisen olevan ilmeisesti NYT-liitteen lanseeraama käsite ja tarkoittavan laajemminkin ihmistä, joka ei kykene omaksumaan aikuistumisen edellyttämiä käyttäytymismalleja, vaan pysyy teininä monilla elämän aloilla.
Tässä yhtenä iltana, kun oli mahdottoman lämmintä ja aurinkoista, me kaksi törkimystä pukeuduimme ikämme vastaisesti farkkuihin, huppareihin ja tennareihin ja hyppäsimme mopojemme (mikä häväistys!) selkään. Lähdimme Urban Exploration -hengessä kartoittamaan hylättyjä teollisuuskiinteistöjä, joita emme sitten oikeastaan löytäneetkään.
Yhden löysimme, ja sinne pujahdimme aidan ali. Otimme muutaman valokuvan ja poistuimme samaa reittiä kuin tulimmekin. Silloin kaarsi paikalle poliisiauto. Joku valveutunut kansalainen oli nähnyt meidän luvattoman tunkeutumisemme aidatulle alueelle ja asianmukaisesti soittanut virkavallalle. Hyvä niin.
Kun poliisi näki meidät, hän totesi lempeästi, että ettehän te mitään kovin nuoria olekaan... että eipä sitten mitään. Kertoi, että he olivat saaneet ilmoituksen nuorisosta pahanteossa.
Minä totesin meidän hämäävän taitavasti huppareillamme ja mopoillamme. Poliisit jatkoivat myhäillen matkaansa ja me jatkoimme kohti uusia seikkailuja. Jäi kuitenkin ihmetyttämään, että jos ihminen on nelikymppinen, niin hän ei saisi enää käyttää hupparia, mutta sen sijaan saa ihan kaikin mokomin tunkeutua luvatta aidatuille teollisuusalueille. Nuorisolla sääntö on juuri päinvastainen.
Ne päivän asut on varmaan paikallaan paljastaa tässä kohtaa.
Ja jos joku teistä tietää Imatran lähialueilla sijaitsevista rujoista, ränsistyneistä, hylätyistä raunioista, teollisuuslaitoksista tai vastaavista paikoista, niin kuulisin niistä mielelläni. Haluaisimme löytää sellaisen paikan valokuvausta varten.
55 kommenttia:
Oi, järkyttävää. Mä pukeudun jo tieskuinkamonettavuotta ihan väärin enkä suostu oikein muutenkaan alostumaan siihen, että pitäisi vissiin jo ostaa twinset ja lyhyet helmet. :D No joo, eiköhän se Sulon työkaverikin joskus saavuta kalkkeutumisen ääriasteen eli 40 vuoden iän. Mahtaa hämmästyä. ;)
Niin ja mopoista. Täällä kyllä valitettavasti asia on niin, että jos jostain kuuluu mopojen pärinää, voi olla aika varma, että jotain on hajotettu. Että poliiseillekin oli varmaan ihan iloinen yllätys, että olitte kuitenkin ihan viattomalla asialla siellä tehtaalla, ette spraypullojen kanssa tai kivittämässä ikkunoita. ;)
Haa. Hyvä stoori. Nurinkurin on maailman kirjat, totta tosiaan!
Oh, twinset! Houkutteleva ajatus. :D
Meitäkin hykerryttää, kun ajattelemme, miten nopeasti 20 vuotta suhahtaa ja sekin neitonen tajuaa ylittäneensä parasta ennen -päivämäärän.
Huvittava tapaus minunkin mielestäni.
Hauska tarina. Rauhan vanha sairaala on upea paikka ja upealla paikalla, historia on hurja.
Ei ole enää kuvattavaa Rauhassa. Se on muuttunut ihan kamalaksi kylpylähelvetiksi. :(
:) hauska tapaus! Nauratti, minä olen historialtani poliisin tytär..tarina kertoo, että kun kasimetrinen isäni ilmestyi silloisen Valkeakosken kauppalan ravintelin nurkalle...tuli taksijonoon tilaa :)
Samainen isäni oli joskus 50-luvula antanut ohjeen nuorukaiselle, joka lainasi isänsä autoa luvatta, että mee hyvä poika kotia ja äkkiä, ettei poliisi nää :)
Tulipa mieleeni, hauskasta tarinastasi :)
tuksu
Minäpä luulen, että tuo huppariaikuinen-käsite on saanut alkunsa Sami Kuuselan kirjoittamasta Hupparihörhö ja bisnesmies -pamfletista
Äkkiseltään vilkaisten vaikuttaisi siltä, että kyseinen pamfletti on julkistettu tänä vuonna ja Nyt-liitteen juttu kaksi vuotta sitten.
:D Kiitos itsellesi näistä poliisimuistoista.
:) ja minä en laiskuuksissani viitsinyt tarkistaa faktoja.
Ha ha! Hauska kirjoitus =)
Ihana hyvälle tuulelle saanut kirjoitus. Kyllä löytyy tältäkin 40+ ihmiseltä huppari vaatehuoneesta ja siihen on välillä tosi kiva verhoutua.
Mokomat teinit! Pitäisihän sitä nyt älytä käyttäytyä iän vaatimalla tavalla :DD
Minulle ihan uusi juttu että huppari ei ole keski-ikäisen vaate, sehän on joskus kätevä kuin mikä! Kaikesta sitä jääkin paitsi kun ei lue hesaria.
:D :D Vandaalit! :D
Apua, täällä on kohta 41 mittarissa ja perusvaatetus on huppari, farkut ja tennarit... Ja mopollakin just ajoin, kun toin meidän ostaman mopon sieltä ostopaikasta kotiin. Mietin siinä iltakymmeneltä ajellessani, että luuleekohan kuinka moni mua oikeesti joksikin teiniksi, koska olen kooltanikin vielä pieni (150cm). Kyllähän ne kylällä pyörineet mopopojat varmaan vähän katteli, että onx kylille ilmestynyt uusi gimuli. =D
No mutta totta puhuakseni mä en oikein tiiä miten tän ikäisen ihmisen pitäis pukeutua... toisaalta on toi nykyteinien pukeutumistyyli kyllä aika kaukana tästä "keski-ikäisten" hupparityylistä. Esim en laittais päälleni miniminitoppia plus mikromikroshortseja...
Niin on siellä lomamökkejä reilusti. Oltiin lomalla siellä ja minusta se vanha sairaala oli todella upea. Historia oli myös jännittävä.
Ja minä pilkunviilauksissani heti tarkistin. :D
Heh, huippua! Senkin teinit! :D
:)
Minullakin taitaa olla ainakin neljä hupparia... :P
Me olemme niin toivottomia tapauksia, mitään ei ymmärretä. :D
Bonnie ja Clyde!
Sinä olet siis ihan yhtä toivoton tapaus kuin mekin! :D
Ja kyllä, kaikki luulevat, että olet teini.
Minäkään en oikein tiedä, miten pitäisi pukeutua. Monesti panen merkille, että 10-vuotiaat tytöt pukeutuvat huomattavasti aikuisemmin kuin minä. Myös oma siskontyttöni.
:P
"Ja kyllä, kaikki luulevat, että olet teini."
...kunnes näkevät naaman. =D Multa ei kukaan kysy ees papereita enää, vaikka se ikäraja kysymiseen on nostettu 30 vuoteen...
Siis niin ihana juttu!
Tää on omistanut eläessään vain yhden hupparin, sekin oli jonkun vanha. Vissiin aina pukeutunut mummomaisesti - eipä silti, tunnen myös sisäisesti olevani (ja aina olleeni) mummo.
Kypärä peittää iän. :D
Pitäisiköhän joskus ostaa jotain tupakkaa ihan testim ielessä, että kysytäänkö papereita. Lempimuistoni ikäasiaan: kun olin juuri täyttänyt 30, konnari rupesi myymään minulle juniorilippua. Nauroin vitsille, konnari katseli hämmentyneenä, mitä nauran. :P
Haa! Noin se juuri menee. Nykyiset mummoikäiset ovat pukeutuneet sillä lailla aina. Me nykyiset keski-ikäiset olemme pukeutuneet näin. Tyyli pysyy. Ja sitten nuoriso luulee, että tiettyyn ikään ehtiminen merkitsee vaatteiden muuttumista, vaikka oikeasti kyse on vaan siitä, mihin kukakin on tottunut.
:D
Hupparit käytössä täälläkin! En oo vielä oikeen ees tajunnu että oon aikuinen (ja oon kuitenki jo 33v.)... aika on pyrähtänyt niin nopeasti, etten oo pysyny perässä! Saati sitten että olisin garderobini ehtinyt vaihtaa, huh.
Harmittaa, että kylpylätyöt oli jo aloitettu, kun muutimme tänne. Olisin niin halunnut nähdä ne talot hylättyinä. Ja myös olisin halunnut vierailla mielisairaalamuseossa, joka siellä silloin toimi.
Hei, 33... ihan kakara vielä. :P
Ihan mahtava tuo kuva teistä mopojen kanssa :D
Tälle pukeutumispaheksuntaa harrastavalle nuorelle neidille ehkä sellainen etymologinen kertomus, että se alkuperäinen huppariaikuinen-termi on ollut käytössä jo monta vuotta ennen tuota vuonna 2011 julkaistua Nytin pukeutumisjuttua - minä olen joskus vuonna 2007 tai 2008 kutsunut silloista ihmissuhdetta huppariaikuiseksi ja jostain sen silloin bongannut. En nyt millään muista lähdettä enkä sitä pikaetsinnällä löytänyt netistäkään, mutta silloin se oli nimenomaan sellainen negatiivisella tavalla kakaraksi jääneen aikuisen termi. Mopot ja hupparit ja tennarit ovat ainakin minusta kaikille kansanryhmille ikuisesti sallittuja, mutta toisten ihmisten keskenkasvuinen tallominen ja oman navan kaiveluun ja sen ympärillä pyörimiseen keskittyvä murrosikämeininki taas on jotain sellaista, jonka soisi jokaisen jättävän taakseen kun tuo sinänsä toki tärkeä ja tarpeellinen teini-ikä on ohi. Se huppariaikuis-juttu käsitteli ainakin muistakseni silloin juuri tätä tematiikkaa ja tosiaan se oli joskus kauan ennen vuotta 2011, koska minä ja hupparini olimme silloin jo lyöneet kauan sitten hynttyyt yhteen toisen huppariin pukeutuvan aikaihmisen kanssa :D
Hahaa. Naurukuolema iskee :D :D kuvaatko vanhoja rakennuksia omaksi iloksi vai onko siulla joku rojekti menossa? Rakennuksia olisi muttei rujoja, ränsistyneitä vain.
Piti lukea tämä juttu miekkoselle ääneen :D Ja mites muuten Joutsenrannan hylätty hotelli? Ainakin muutama vuosi sitten vielä oli aika spooky.
Hyvä huppariaikuiset! Ja mopot! Rok!
Kiitos vinkistä! Guuglaiilin ja ilmeisesti se on yhä tyhjillään. Käymme siis tarkastamassa paikan.
Ihan yhtä kuvausta varten varten haluaisimme vaan löytää sopivan paikan. En siis harrasta urbaania löytöretkeilyä sen enempää. Ja kun heti ekalla kerrallakin sain poliisit kimppuuni, ei houkuta kauheasti jatkaa uraa. :D
Rock on, hupparihullut.
Kiitos, juuri noin minäkin ajattelen. Joissain asioissa ihmisen on syytä aikuistua aikanaan, joissain asioissa taas siihen ei ole mitään syytä.
Rekisteröidyin jo jollekin Urban Exploration -foorumillekin siinä toivossa, että sieltä löytyisi vinkkejä paikoista, mutta ne hienot paikat tuntuvat olevan jossain aivan muualla kuin täälläpäin.
Hehe :) Minäkin olen rekisteröitynyt Urban Exploration -foorumille, koska toivoin sitä kautta löytäväni Imatralta hylättyjä rakennuksia. Nyt kun Rauhan sairaalaa ei enää ole, tiedän täältä päin vain yhden kohteen ja sekin on entinen asuintalo. Talo sijaitsee Tainionkoskella aika lähellä juna-asemaa. Voin lähettää sen osoitteen sinulle, jos se ei ole ennestään tuttu ja kiinnostaa.
Huppariaikuinen, hyvä termi. On kyllä ollu harvinaisen ahdaskatseinen parikymppinen, ku ei hupparia aikuisella hyväksy. Itelle en tosin ikinä oo tykänny huppareista, enkä oikein lapsillekaan niitä pue. Mutta farkut omistan, useat ja ne usein myös puen. Itseasiassa oon miettiny tätä pukeutumisasiaa, kun 40 lävähtää tänä vuonna plakkariin ja vaatteet on yhä epäselvä kuvio. Teininä se oli vielä helpoa, ku ties mitä pukea, mutt tänä päivänä ei tunnu mistään löytyvän kivoja vaatteita. Kaupat tuntuu olevan täynnä ihan hirveitä rynttyjä tai sitten ne on hirmu huonolaatusia. Ite pitäis varmaan tehä muttei löydy aikaa. Käytän siis lähinnä kirppikseltä löydettyjä mummojen kotimekkoja. Tai rakkaita punaisia farkkuja ja teepparia. Aikuisen vaatetus sekin, eikö ;)
Ei ole tuttu, kyllä kiinnostaa. Lähetä vain osoite. Kiitos! :)
Minulla on aina omatekoisia vaatteita. Mekkoja ja hameita, yleensä vanhoista pöytäliinoista hätäisesti ommeltu.
Nuo kuvan farkut ovat sellaiset, joita en ole voinut oikein koskaan käyttää, kun löllöpömppömahani on kipeytynyt. Mutta nyt jutan kuurin ansiosta minä yhtäkkiä mahdun niihin ilman kipuja! On niin hassua kulkea farkuissa. Vara-appikin oli ihan ihmeissään: "Tätä tyttöä mie en ole kyllä ennen farkuissa nähnyt" ja pyysi minua pyörähtelemään ympäri. :D
Maailma on hyvä paikka, niin kauan kuin jaksaa innostua pienistä seikkailuista. Teidän kanssa niistä kyllä on kokemusta :) mukavaa päivää! t. Terppa ja hänen Patensa
:D Voi teitä! Mä aion pitää huppareita yli nelikymppisenäkin!
Jossain piireissä / työpaikolla huppariaikuinen tuntee myös nimen Nuoriso-ohjaaja. Heti kun joku kertoo jonkun yhtä mukavan työvaatteen niin olen valmis harkitsemaan (ehkä yhdestä)hupparista luopumista.
Terveisin nimimerkki: "Ainakin 10 hupparia kaapissa(, mutta onneksivielä 10 vuotta aikaa opetella asiallisia pukeutumistapoja.)" :)
Teille samoin! Toivottavasti päästään vielä kokemaan kivoja yhteisiä seikkailuja teidän kanssa. Ilman heikkoja jäitä mieluiten.
Niin taidan minäkin. :)
:D
:D ai että, sai kyllä päivän piristyksen tästä! Huppariteinit asialla! Taisin just innostua tuosta Urban Explorationista - uskaltaakohan sitä yksin kylläkään mihinkään autiotaloihin puikkelehtia..
Uskaltaa, jos ne eivät ole romahtamispisteessä. :)
Meidän Äiti käyttää kyllä huppareita vaikka on jo lähempänä viittäkymmentä, eikä se oo ketään haitannu. :D Huppari on huippukätevä vaate, joka kyllä passaa kaikenikäsille, kyse on vaan siitä mihin tilanteisiin se sopii. Kotona käy kyllä, mutta kylälle - ei kiitos :D
Terveisin Neiti Teini Kuustoistavuotias
❤ Ihanaa saada teininäkemys asiasta myös! :D
Eikö saa käydä Lidlissä huppari päällä? Tai kirjastossa? ;)
Lähetä kommentti