tiistai 28. toukokuuta 2013

Ei ole minusta nyt työntekoon


Punaiset tiskirätit huutelevat työhuoneesta, mutta minä pakenen niiden huutoa pihalle. Synti olisi sisällä viettää nämä päivät. Onneksi ulkona on ikkunanpokia raaputeltavana ja minä saan siitä hyvät perustelut tiskirättilakolleni.

14 kommenttia:

Valoblogin Taru kirjoitti...

Oikein.

Tiina kirjoitti...

Samaistun niin tuohon otsikkoon.

Sufferiina kirjoitti...

Juuri näin :) Tuo aiemman postauksen diettiosio oli kyllä huippu :))) piti ihan ääneen nauraa! Te sentään selvisitte 10 viikkoa Jutan diettiä, minä 2 päivää :))))

Norppa kirjoitti...

Ei ole näillä keleillä ihmistä tarkoitettukaan sisätiloihin.. :)

Jenny kirjoitti...

Ei olis nii, mut sit piti tulla kipeeks. :/

Susanna kirjoitti...

Kiitos. Synninpäästön toivossa kirjoitinkin tämän! :)

Susanna kirjoitti...

Tuntuu kyllä, että täällä päässä se on aika vallitseva mielentila noin yleensäkin...

Susanna kirjoitti...

2 päivää! :D

No mutta onhan se sentään aina kaksi päivää paremmin kuin ei yhtään päivää!

Susanna kirjoitti...

Janey May, kyllä kipeenäkin voi olla ulkona kun on kesä. Ota aurinkotuoli, peitto, paljon juomista ja asetu pihalle varjoisaan paikkaan. :)

Niin minä aina kesäsairastelut hoidan.

Tiina kirjoitti...

Allekirjoitan myös tuon.

Hanna Emilia kirjoitti...

viime kesähän oli niin sateinen, että parasta vaan ottaa nyt kaikki aurinkoiset hetket hyödyksi ja nauttia ulkoilmasta!

Pellavasydämen Mervi kirjoitti...

Saat synninpäästön tuon sanan "nyt" avustuksella.

Susanna kirjoitti...

Ajattele, miten ihanaa olisi saada asua ilmastossa, jossa tällaiset aurinkoiset ja lämpimät päivät eivät olisi näin kallisarvoisne harvinaisia. Että voisi olla ihan huoleti ja miettiä, että tuleehan näitä kesäpäivä lisää.

Susanna kirjoitti...

Kiitos. :)