perjantai 31. joulukuuta 2010

Lahjoja ja pään suhinaa



Sain jouluna Suloltani esittelyn arvoiset joululahjat. Toinen oli toivelahja, Perinnemestarin remonttikirja, ja toinen yllätyslahja, Fiskarsin pikkukirves. Olen himoinnut tuota käsilaukkuun nätisti mahtuvaa kaunotarta jo vuosia, mutta en ole koskaan raaskinut hankkia tai pyytää lahjaksikaan, koska onhan se varmaan aika turha... saako noin pienellä kirveellä mitään oikeasti tehtyä? Uskoisin sen olevan tosi kätevä ainakin puiden karsimisessa, ja sitä hommaa meillä tulee riittämään, kunhan pääsemme harventamaan tilustemme ryteikköjä.

Perinnemestari-kirjassa on paljon hyviä ohjeita ja esim. Kailan Talotohtoriin verrattuna sen hyvä puoli on kaunis ulkoasu ja runsaat kuvat, vaikka se onkin huimasti suppeampi opus. Yksi minua erityisesti ja ajankohtaisesti kiinnostava luku on peseytymistilojen rakentaminen vanhaan taloon.

Meillähän on täällä suihku, joka on tehty 13 vuotta sitten. Nyt joulun pakkasten aikaan taistelimme jatkuvasti jäätyvien vesiputkien kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että pielessähän ne rakenteet ovat, kun putket noin jäätyvät. Putkien sulattaminenkin oli jokseenkin hankalaa, kun ne sijaitsevat lattian alla piilossa. Hullussa pura ja tuhoa -päässäni alkoi heti itää unelma peseytymistilojen totaalisesti uusimisesta.

Mutta mikä on se oikein tapa? Jälleen kerran isälläni oli hyviä ajatuksia. Hän kertoi komposiittiputkista, jotka kulkevat huoneiden sisäpuolella. Niitä ei piiloteta lattia- ja seinärakenteisiin. Niinhän ne kupariputketkin ennen vanhaan kulkivat seiniä pitkin. Meidän mielestämme olisikin mukavampaa katsella seinänvierillä kulkevia ohuita putkia kuin olla joka pakkassäällä purkamassa liittimiä ja ujuttamassa ohuella letkulla kiehuvaa vettä jäätyneisiin putkiin.


Mutta entä se suihku? Kätevintä ja turvallistakin olisi ostaa sellainen suihkukaappihirvitys, kuin meidän edellisessä kodissamme oli. Kun vesi tulee kaappiin, ja menee sieltä suoraan viemäriin ja vesihyöyry haihtuu putkea pitkin suoraan pihalle, ei tarvitse olla huolissaan kosteuden eksymisestä talon rakenteisiin. Mutta hyvänen aika, että nuo härvelit osaavatkin olla rumia!

8 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Hei, kommentoin vielä tännekin. Luonani nyt pari kesää puuhailleet restaurointimestari ja -kisälli sanovat, että vanhaan taloon on paljon suositeltavampaa laittaa sisällä esillä kulkevat putket. Kaikin puolin turvallisempaa. Ja toistaiseksi kaikki restaurointitahot (restauroijat plus korjaustarkentamiskeskus Paraisilla) ovat suositelleet minulle suihkukaappia. Vaikka unelmissani on edelleen kylpyamme keskellä lasikuistia ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Nykyään tosiaan suositaan tuota putket sisälle hommaa ja järkevää se onkin! Samalla ei tule yllätyksiä halkeavista putkista ym. Meille tehtiin uudet putket ja nätisti kulkee sisällä; ei laisinkaan rumat!

Susanna kirjoitti...

Hyvä hyvä! Mionustakin lattioiden sisään ujutetut putket ovat vanhassa talossa aika älytön keksintö.

Saila, haaveilen minäkin ammeesta. Haluaisin oikein kunnollisen kokoisen huoneen, jonne tassuamme pantaisi, ikkunan ääreen. Ja olisi jyhkeät tummanruskeat lankkulattiat. Kyllä kelpaisi kylveksiä! Ainakin unelmissa.

Kirsi kirjoitti...

Ei se amme minusta ole mahdoton ajatus ole, menee siinäkin suurin osa vedestä suoraan viemäriin... ehkä sen lisäksi oli hyvä olla kyllä se suihkukaappikin. Ammeessa kylpiessä vesihöyryä tietysti tulee, mutta puhallin toimii siihen... niinhän ne esim. Briteissä kylpee ammeissaan kokolattiamatolla tai puulattialla varustetuissa pesuhuoneissaan. On amme aina parempi kuin suoraan laattalattialla ja laattaseinille suihkuttelu! Ne saumat päästää veden läpi, vesieriste voi olla paikoin liian ohut kalvo ja betoni/kipsilevy/tiili kyllä imee vettä... ei hyvä.

Näkyvillä olvat komposiittiputket meilläkin, ainut että ne liitososat on meillä metallinväriset ja kun niitä on melkoisesti, niin ne aluksi häiritsi silmää. Piilossa olevia putkia ei edes harkittu... tai no keittiöön tulee viemärin vieressä vesiputki lattian alla, mutta niihinkin pääsee käsiksi kohtuudella ryömintätilasta.

Kati kirjoitti...

Meillä edelliset asukkaat ovat rakennuttaneet yläkertaan (vanhan keittiön tilalle) kylpyhuoneen ja saunan ja kieltämättä vähän hirvittää lorotella vettä siellä lattialle. Onneksi iso osa putkistoista on näkyvillä. Suunnitelmissa on jossain vaiheessa purkaa tuo viritys ja meittiä, miten sauna kannattaa rakentaa. Samoin just suihkukaappi on suunnitelmissa. Toistaiseksi pesydymme sormet ristissä toivomme parasta... Pitää kyllä hankkia tuo(kin) korjausopas.

Susanna kirjoitti...

Kirsi... onneksi meillä ei ole tilaa ammeelle. Jos olisi, minua ei varmasti pidatteleisi mikään. :-)

Olin teininä vaihto-oppilaana briteissä ja mieleeni onkin jäänyt hyvin etovana muistikuva siitä kylppärin pehmoisesta kokolattiamatosta. Ihme keksintö.

Onkohan noihin komposiittiputkiin tarjolla valkoisia liittimiä? Olen yrittänyt selata netistä, mutta löytänyt tosiaan vain niitä metallinvärisiä.

Kati, ne yläkertoihin rakennetut saunat aina hirvittävät minuakin. Se vaan tuntuu niin nurinkuriselta ajatukselta, että kaiken päällä on uhkaava vedenpaisumus. Minäkin suihkuttelen täällä nyt sormet ristissä ja yritän selviytyä pesuista aina pikavauhdilla.

Sari kirjoitti...

Mulla on myös britti- ja irkkukylppäreistä hiukan epämukava muistikuva, suurin osa niistä mattojen kuorruttamista, kosteanlämpöisistä kylppäreistä ei taida ihan homeettomia olla ;)
Rakennusmestari T. Koirasen kanssa käytiin meillä keskustelua kylppärivaihtoehdoista, ja kyllähän se lattialämmitys olisi vähän pakko sinne ujuttaa jos ois jotain muuta kuin suihkukaappi. Pinnalla kulkeva putkisto ja (ruma) kaappi saivat mestarin siunauksen.
On niitä suihkukaappejakin ihan tyylikkäitä tullut vastaan - kun vain raaskii laittaa muutaman satasen tiskiin lisää. Mut eiköhän se investointi kannata talon terveyttä silmällä pitäen?

Susanna kirjoitti...

Olisi ihanaa saada se Koiranen tännekin käymään. Harmillista, ettei täällä itärajalla ole samanlaista palvelua.

Suihkukaapin kanssa meillä on vaan sellainen ongelma, että tuonne vessaan mahtuu max 80 senttiä leveä kaappi, ja niitä on aika harvassa.

Enkä minä ole vaihto-oppilaana ollut, vaan kielikurssilla! Mistähän tuokin sana tuonne oikein pulpahti?
o_O