Keramiikkakurssi päättyi eilen ja saimme tekeleemme uunista ulos. Oli riemua! Yksikään työ ei ollut räjähtänyt ja lasitteiden aiheuttamat yllätykset olivat enimmäkseen positiivisia. Jopa minä olen oikein tyytyväinen kolmeen työhöni. Vain yksi oli niin karmea, etten kestänyt sitä. Olisin rikkonut sen itse, jos se olisi pitänyt tuoda kotiin. Kun yksi rouva sanoi ostavansa sen minulta, vastasin, että saat lahjaksi ja lykkäsin sen saman tien hänelle. Kannattaa varoa, mitä suustaan päästää!
Se kulho oli alusta asti katastrofi. Sinä iltana, kun opettelimme levytekniikan, minulla oli erityisen huono ilta. Ei mitään ajatusta, mitä tekisin, ja kun savi lähti viemään käsiäni, se vei totaalisesti harhaan. Inhosin lopputulosta heti ja toivoin, ettei se mahtuisi ollenkaan polttoon. Valitettavasti se mahtui, joten valmiiksi asti sekin piti sitten saattaa. Siitä ei ole kuvia. Ette pääse vakuuttelemaan, ettei se ole ruma!
Kukkalautaset ovat minusta ihanat. Vaikka sössin lasittamisen ja ison lautasen toinen puoli epäonnistui, se ei silti pilannut lautasta kokonaan. Alunperin olisin halunnut lautasista kirkkaankeltaiset, mutta värivalikoima oli valitettavan suppea. Onneksi siellä kuitenkin oli näin kaunis sininen! Sanoisin, että lautaset ovat sinisinä vielä kauniimpia kuin mitä ne keltaisina olisivat olleet. Tykkään erityisesti näistä epätasaisista lasitteista.
Musta lasite sen sijaan oli tasaista ja superkiiltävää. Olin kuvitellut Paskatontun mattamustaksi, mutta tässäkin tapauksessa oli tyytyminen kompromissiin. Pitää jossain vaiheessa ostaa punaiset ledit, joissa on tarpeeksi pieni paristokotelo, jotta saan tontulle punaiset silmät. Minulla on kyllä juuri sellainen ledivalo, mutta viime talvena liimasinkin sen Kenin saunan kiukaaseen.
Yksi kurssilainen sanoi, että paskatonttu on ihan kuin kaupasta ostettu. Mietin sitä. Sehän oli kehu. Mutta kun katselen kiiltävää tonttua, niin tuollaisia voisi hyvin olla myynnissä jossain Tigerissä kahdella eurolla. Kiinalaisten pienten käsien tekemää turhaakin turhempaa kitschiä. Miksi suomalainen käsityö on hienoa, mutta kiinalainen kitschi on paskaa?
Minun on pakko päästä ensi syksynä työväenopiston keramiikkakurssille, vaikken tykkääkään kerran viikossa -velvollisuuslähtemisistä. Haluan tehdä enemmän kukkalautasia, vaikka unelmieni teekuppia en koskaan tulisikaan saamaan aikaiseksi.
Tämä minun maailman paras teekuppini on kurssin opettajan tekemä. Lautasen kolmiomainen muoto on ihastuttava. Kuppi on täydellisen kokoinen ja muotoinen teen juomiseen. Teetähän ei vaan voi juoda pienestä, kapeasta, korkeasta tai paksureunaisesta mukista. Kupin ainoa vika on ankean beige väri ja se, että ahkerassa käytössäni siihen on tullut halkeama. Aina joskus sieltä tihkuu teetä ulos. Olen yrittänyt epätoivoisesti jo vuosien ajan löytää saman mallista kuppia, mutta en ole sellaista löytänyt muiden keraamikkojen valikoimista enkä teollisesti valmistettujen joukosta. Valitettavasti kupin tekijä ei enää itse valmista tuotteita, vaan pelkästään opettaa.
16 kommenttia:
Alkoi kyllä ihan hirveästi kiinnostaa, minkälainen se paskatuotoksesi on. Nämä muut ovat ihan käsittämättömän upeita! Paskatonttu on tosiaan ihmeellisen säännöllisen muotoinen, varmaan lasite tekee sen. Sitä toinen kurssilainen varmaan tarkoitti. Yleensä käsintehdyssä näkyy epätasaisuuksia, jopa muottiin valetusta savesta tuppaa tulemaan toispuoleisia esineitä :D
Ilman muuta sinun täytyy mennä säännöllisesti kurssille, olet todella taitava! Samaa mieltä ihanien kukkalautastesi väristä, keltainen ei olisi ollut noin elävä ja pahimmassa tapauksessa olisi latistanut työsi.
Herran jestas miten ihastuttavat lautaset!! 😍 Mua hävettää nyt ne mun onnettomat ihme väsäykset, joista osa meni pilalle myös suht paskan opettajan takia. Ne on kuin toiselta planeetalta näihin sun töihin verraten! Voi perse, nyt mä myös tajusin, että syksyllä en taida päästä keramiikkaan sytojen takia… tai riippuu vähän.
Mullakin on aika tarkka näkemys siitä millaisesta kupista mitäkin juodaan. Kahvia juon isosta kupista vain kahvilassa, jos tilaan cappuccinon tms. Sen sijaan voin juoda esim viiniä ihan vaikka minkälaisesta lasista. Melkein. Itse asias mä mietin aika tarkkaan minkälaiselta lautaselta mitäkin syön tai millä syön. Elämä näyttää olevan tarkkaa puuhaa! 😄
Ihania ovat. Tuli mieleen birger Kaipiaisen työt. Hänellä paljon just tuollaista syvää yön sinistä. Taitava olet, tuossakin lajissa.
Aivan mahtavat lautaset ja tonttu. Todellakin myös minä olisin halunnut sen lahjoitetun tuotoksesi nähdä. Toivottavasti saat jatkoa kurssille. - terkuin pienen pihan Tuija
Kyllä jäi miutakin mietityttämään miltä se hyljätty teos näytti. On nuo ihan todella upeita!
No se oli aivan eri maata kuin nämä muut!
On yritettävä päästä naapurikunnan keramiikkaan, sillä meillä järjestetään syksyllä vain "jäähyväiskurssi" nykyisille vuosia harrastaneille kurssilaisille ja sitten tuo opettaja lopettaa.
En taida yhtään tuntea Kaipiaisen tuotoksia Kiurujen yö -tapetin lisäksi. Pitänee guuglata!
No onhan nuo tuttuja, Paratiisi-astiastokin.
Voi perse! Pidän peukkuja, että pääset kuitenkin.
Vettä pitää juoda isosta lasista.
Kaakao juodaan isosta kupista, joka voi olla kapea ja korkea.
Tee juodaan isosta, laakeasta, ohutreunaisesta kupista, jossa on asetti.
Jos kahvia joutuu juomaan, sen voi niellä mistä tahansa. :D
Paskatonttu ON sileä ja säännöllinen, minä silittelin sitä kaksi tuntia. Se oli hyvin rauhoittavaa ja mukavaa. Sitten opettaja sanoi, ettei keramiikan kuulu olla sileää, vaan se ominaisuus kuuluu posliinille.
Minäkin olisin halunnut nähdä sen lahjoitetun työn. Veikkaan, että Kriitikko-Susanna oli liian ankara itselleen kuitenkin. Tuo sinisen sävy on upea!!
Se oli oikeasti törkeä. Ihan eri maata kuin nämä muut.
En kyllä olisi tajunnut, että tuon isomman sinisen lautasen lasite ei ollut tarkoitettu tuollaiseksi. Sopii kuin nenä päähän tuo kaksivärisyys. Ruma kulho kiinnostaa minuakin. Todennäköisesti se oli oikeasti hyvä, vaikka itse et sitä arvosta. Ehdottomasti kannattaa ensi syksynä jatkaa! Keramiikan teko olisi ihanaa. Kadehdin!
Minun ei olisi edes pitänyt kertoa teille siitä oksennuskulhosta! Nyt kaikkia kiinnostaa se eniten!
Mutta vaikka me uteliaita siitä kulhosta olimmekin, niin mene ihmeessä jatkamaan keramiikkaa ensi syksynä! Tuo voisi olla kaikkien muitten taidejuttujen lisäksi sinulle sopiva lisälaji!
Lähetä kommentti