Sain ensimmäisen seinän valmiiksi eilen. Aika ihana minusta! Ensin ajattelin, että se ei sovikaan yhtään tuon sinisen lattian kanssa, mutta äkkiä silmä tottui oranssinpunaisen ja taivaansinisen yhdistelmään.
Punainen maali on jotakin perusrautakaupan perusseinämaalia. Koska minä olen minä, niin valmista pitää tulla. Päätin, että koska seinän takana on toinen huone, eikä ulkoilma, hengittävä maali ei ole maailman tärkein asia. Annoin Sulolle tapetinpalan värimalliksi ja hänen kauppareissunsa ajan sain itse tapetoida toista seinää rauhassa. Nyt kun Sulo on töissä vain yhden vuorokauden kerrallaan, en ehdi häyristellä mitään remonttia valmiiksi asti. Jouduin voimaa käyttäen ajamaan Sulon ulos huoneesta, ja silti hän vielä jatkoi huuteluaan lippuluukusta: "Tuolla tapetti repsottaa vielä!"
Repsottavathan ne sieltä täältä. Onneksi minulla on niin huono näkö ja huonekorkeus on niin suuri, etteivät yläreunan repsotukset osu omiin silmiini lainkaan. Hoksasin myös syyn sille, miksen saanut tapetteja pysymään seinillä. Osasyynä oli varmasti vaaleansininen, jauhopintainen maitomaali, sillä seinän esiliisteröinti auttoi jonkin verran. Mutta pääsyy olikin se, että minulla oli tavallista liisteriä, kun olisi pitänyt olla tapettiliimaa! Miksei sellaista lue tapetin tuotelapussa? Jos siinä ei erikseen mainita, että pitää olla seinälle levitettävää tapettiliimaa, niin minä tietysti ostan tavallista liisteriä. Se liima-asia selvisi vasta, kun avasi tapettirullan ja luki pienellä präntätyt ohjeet tuotelapun takaa. Onko niin, että nykyisin se liimasysteemi onkin oletustapa ja tavallisesta liisteristä on tullut poikkeuksellinen aine?
Toisen seinänkin sain taisteltua valmiiksi ilman, että piti edes huonekaluja siirtää pois tieltä. Mutta tänään on vuorossa tämän seinän alaosan maalaaminen, ja huonekalujen siirtelyltä ei voi enää välttyä.
Loput kaksi seinää jäävät toistaiseksi sinisiksi, sillä niihin tarvitaan hengittävät maalit. Maalaan yläosan samansävyisellä valkoisella kuin tapetissa on, ja alaosan punaisella.
Viime syksynä sain eräiltä ystäviltämme näin hienon keittiönkaapin. Sen väri muuttuu varmasti vielä, ja nyt pohdin, päällystäisinkö sen ovet tuolla tapetilla.
28 kommenttia:
Aina kun näen tuon tapetin, valtaa vastustamaton halu väritellä noita kiemuroita.
Mulle taas tulee halu päästä uimaan jossakin vanuukkassa. :o
Vanukkaassa? :D
Tiedän. Sairasta.
Hihii, aikamoinen homma vissiin siirrellä nuo kaikki kamppeet pois maalaamisen tieltä... Mutta ymmärrän sua kyllä hyvin, oon itekin vähän sellanen että jos jotain aloitan niin haluan sen myös loppuun ja valmiiksi heti eikä huomenissa.
Huvittaa kovasti ajatus Sulosta huutelemassa lippuluukusta! =D Mahdoton mies!! =D
Uuuh, unohdin kehaista, että hienoa työtä ja hyvältä näyttää!
On se kyllä joskus aika mahoton. :P
Lippuluukusta huutelu :-D
Ihana seinä! Hitsi, huonekalujen siirtely on kyllä rasittavaa. Tsemppiä!
Rakastan tuota vaaleansinistä (edellistä) seinää, mutta nää on makuasioita. Hienosti sopii punasävyseinä ja sininen lattia, raikas!
Ei se livenä noin hyvältä näytä. Sulon sanoin: ihan hieno, mutta ei läheskään täydellinen.
Kaikkia ei edes pysty siirtämään. Kaapin taus jää maalaamatta.
Minäkin tykkäsin vaaleansinisestä aluksi todella paljon, mutta kyllä kolmessa vuodessa kyllästyy. Liian masentava väri.
Ensin ajattelin, kun näin tapetin, että onpas kiemuraista. Mutta nyt seinällä näyttää tosi hyvältä ja väri on ihan nappiin:)
Uskaltaisinpa olla yhtä rohkea värien ja kuvioiden suhteen.
Kivalta näyttää!! Tsemppii urakkaan. :)
Kyllä tuli hieno!! Ihan oikeesti...tuo sinin lattia sopii hyvin tapettiin ja tuohon paneelin väriin...tykkään..:)
Upea tapetti ja muutenkin on nyt tosi kivan ja raikkaan väristä :)
Jos olisin ihan lähtenyt vartavasten valitsemaan tapettia, en varmasti olisi valinnut tätä. Tämä sattui olemaan vitosen poistokorissa rautakaupassa, niin pakkohan se oli mukaan ottaa. :D
Kiitos. Eka kerros maalattu. Kohta jatkuu. Onneksi lateksi kuivuu nopsasti.
Kiitos. Ajattelin jättää vielä tuulikaapin seinät vaaleansinisiksi, vaikka se nyt ei tuossa kuvassa kunnolla näykään.
Hämmästyttävää kyllä, myös valoisampaa. Vaikka vaaleansininen oli niinkin vaalea, se söi lahjakkaasti kaiken valon.
Hieno tuli! Vastaisen varalle: jos ei nurkista löydy tapettiliimaa, eikä hengittävyydellä ole väliä, voi tapettiliisteriin lisätä (runsaasti) puuliimaa. Ihan tavis Erikeepperi käy.
Se tapetin irrottelu sitten vaihtelunhalun iskiessä on tietysti toinen juttu, Paitsi, että hyvin pysyvää tapettiahan ei tarvi välttämättä alta irroittaa. :)
-Pöö-
ex raksalainen
Ihana!
Kiitos vinkistä! Tuota hyödynnän sitten, kun tapetoin sen kaapin. Ei kannata nyt ostaa mitään liimatonkkaa enää.
Minustakin. En malta töitäkään tehdä, kun vaan tuijottelen seiniä. :)
Mun isä on työkseen tapiseerannut 47 vuotta. Kysyin siltä ja se sano, että liima on nykyään yleisempää ko liisteri. Sano kans, että kannattaa aina kysyä myyjältä millä haluamas tapetti kiinnitettään.
On kyllä ihan sun näköses seinä. Eli kaunis. :-)
Hyvä tuli! Tuohan on flow'ta parhaimmillaan koko seinän kuvio. Suorastaan näkee, miten ideat ja aatokset siinä virtailevat.
Omat remppa/sisustushommani eivät ole menneet tänä keväänä oikein putkeen. Tulin maalanneeksi seinänpätkän turkoosilla, maalikaupan kirkkaimmalla (tietysti). Ja siitäpä tulikin niin kirkas ja raikas, että tuntuu kuin olisi sukeltanut jäiseen arktiseen veteen (ei miellyttäviä mielikuvia lämpimästä tropiikin vedestä ja rannasta palmupuineen). Olin vähän onneton, mutta meillä oli mies se, joka sanoi, että hyvä on. Kyllä siihenkin tottuu, kun kerran muihinkin. Onhan meillä olohuoneessa seistessä kerralla näkyvissä seitsemän eriväristä pintaa.
Tulipas raikas ilme! Ja sininen lattia on täydellinen pari punaisille seinille, ainakin näin kuvien perusteella.
Minä maalasin joku aika sitten vaaleansinisen seinän harmaaksi, ja viime syksynä petroolinsinisen seinän... harmaaksi. Että sellaista väri-iloittelua täällä! :D Siksikin kiva aina katsoa näitä teidän kodin kuvia.
No aina minä tipahdan kehityksen kelkasta. :D Kiitos.
Värit ovat niin outo asia. Ja vielä kun muka pitäisi vähän niinkuin olla ammattilainen sillä saralla, ja silti ne aina pääsevät yllättämään. Eivät juuri koskaan ole sitä, mitä luulee. :)
Melkoista väri-iloittelua tosiaan. :D No hei, jokainen tyylillään. <3
Lähetä kommentti