sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Dominoefekti, tietysti


Jos keittiöön on tulossa astianpesukone, niin eikö olekin aivan itsestäänselvää, että myös kamari ja sali pitää mööpleerata samalla kertaa?


Aloitin eilen tiskikonevalmistelut laittamalla umpeen keittiön ja kamarin välisen oven. Meillä oli iso vanerilevy jemmassa, jonka otimme mukaan entisestä kodista. Siellä se oli makuuhuoneessa, tapetoituna hyvin hillityllä beigellä tapetilla. Sahasin siitä sopivan palan oviaukkoon.


Hillitty beige nyt on tietenkin kaikkea muuta kuin sitä, mikä keittiöömme sopii, mutta laitoin sen kuitenkin keittiön puolelle. En millään raaski tuhota tuota tyylikästä tapettia. Kun sen päälle tulee vielä hyllyt, joissa seisoo riemunkirjavia maatuskoita ja maustepurkkeja, niin ehkä hillitty tausta on sitten ihan ok. Jää nähtäväksi.


Kamarin puoli onkin sitten vähemmän hillitty. Naputtelin vanerin paikoilleen vain kahdeksalla pienenpienellä naulalla, jotta siitä ei jäisi karmeaa tuhoa jälkeen sitten, jos se joudutaan joskus poistamaan. Sitten tapetoin levyn samalla mustalla, silmissävilisevällä tapetilla kuin kamarin kiinteiden kaappien ovet.


Kirjahylly siirtyi oviaukon eteen. Edestä katsottuna ovenkarmit kehystävät sen ihan kohtuunätisti, mutta vähänkin kun siirrytään sivummalle katselemaan, niin onhan se aika törppö siinä. Tämä on sellainen sisustusratkaisu, johon joko silmä tottuu tai sitten se alkaa häiritä aivan kauheasti ajan mittaan.


Kamari tuntuu nyt mahdottoman avaralta. Sinne mahtuisi kulmasohva! Me aina haaveilemme isosta kulmasohvasta, mutta se ei ole mahtunut koskaan suunnitelmiin. Koska sohvat ovat aika kalliita kapineita, aion käydä katsomassa osto- ja myyntiliikkeestä, olisiko siellä sattumoisin laverillemme kaveria, josta saisin tsi-sohvaamme toisen osan.


Kun kivi kerran on lähtenyt pyörimään, sitä ei pysäytä mikään. Siirryin seuraavaksi salin puolelle ja katselin kriittisesti ympärilleni. Kamarin ja salin välinen ovi on ollut tähän saakka salissa pöytälevynä. Nostimmekin sen nyt takaisin paikoilleen. (Missä sen kahva mahtaa olla? Ja kuka sen jaksaisi vaivautua ruuvaamaan paikoilleen?))

Koska ovi tuli takaisin, piti pöytä siirtää pois sen tieltä ja sitten sohva pois pöydän tieltä.


Olemme erinomaisen tyytyväisiä uuteen järjestykseen. Pientä viilattavaa tietysti vielä on. Kahvikuppikattokruunu pitäisi nostaa kattoon ja siihen pitäisi virittää jonkinlainen lamppu, jotta pääsisin lopultakin eroon huonosti huoneeseen sopivasta varjostimesta. Ambulanssikokoelmaakin pitää vielä vähän miettiä, sillä osa lansseista lojuu nyt lattialla odottamassa loppusijoituspaikkaansa.

Ja tuon oviaukon siistiminen ja karmittaminen on to do -listalla varmasti seuraavat 20 vuotta.



26 kommenttia:

jenni kirjoitti...

Teillä on niin ihanan näköstä :). Kodikasta ja värikästä, punavalkoinen sali on kuin mariannekarkki <3
Ja ihan huiput nuo oven kuviot (ootko ite maalannu?)!

Katja kirjoitti...

Teillä on jo hääkuvat seinällä! Meidän häistä on jo 13 vuotta eikä yhtään kuvaa seinällä. Sellaisia ne to do-listat on, aina joku homma roikkuu.

Dominoefekti on tuttu kun alkaa sisustamaan.

PikkuBertta kirjoitti...

Niinhän se aina menee...yhtä nurkkaa kun kohennat,niin toinenkin jo kaipaa muutosta...oletko muuten katsonut lastenelokuva"Risto Räppääjä ja viileä Viivi"...minä katsoin lapsenlapseni kanssa tätä aamuna ja ihan tuli sinut mieleen...siellä on käytetty erilaisia värejä tosi taitavasti aivan kuin teillä...voisin kuviteela teidät sinne asumaan...suosittelen katsomaan:)

Anni kirjoitti...

Uskaltaisinko eka kertaa (muistaakseni) kommentoida, pitkään olen jo blogiasi seurannut ;) Mutta siis, me haaveillaan myös kulmasohvasta ja inspiroiduttiin hurjasti uusimman Kodin Kuvalehden tsi-sohvaohjeesta, voisin kuvitella että sellainen kiinnostaisi myös teitä. Meillä mies piirteli jo "kaavat" rungolle ja minä odotan että pääsen sitten joskus valitsemaan ihania erilaisia kankaita päällystykseen.

Koti1898 kirjoitti...

Pinterestissä sanalla pallet löytyy kaikkea kivaa viritystä, myös kivoja sohvaideoita.

Susanna kirjoitti...

Ihanuus on tärkeää. Tosin taas kerran minua alkoi tympiä tämä järjetön tavaramäärä. Ihan hyödyttömiä "koriste-esineitä" on niin kamalasti, että niistä tulee vaan rumaa sillisalaattia, eikä kaunistusta.

Olen maalannut itse ne kuviot. Siinä vaiheessa, kun se ovi meni pöytälevyksi. Mutta eipä nuo haittaa, vaikka ovat nyt ovessa. :)

Susanna kirjoitti...

Minähän olin ripustamassa niitä seinälle jo hääpäivän aamuna, mutta Sulo kielsi. Epäili sen tuottavan huonoa onnea. :D

Susanna kirjoitti...

En ole, mutta olen muualtakin kuullut, että se voisi kiinnsota aminua.

Pelkään, että se on niin ihana, että käyn vaan kateelliseksi ja oma koti alkaa näyttää ihan ankealta! :D

Susanna kirjoitti...

Nyt on pakko mennä norkumaan kauppaan sitä lehteä. :)

Susanna kirjoitti...

En ole Pointerestissä, mutta guuglen kautta pääsin jotain kurkkimaan ja tosiaan aika todella hyvän näköisiä juttuja siellä onkin. Upeita pöytiä ja muita, jotka eivät edes näytä kuormalavakalusteilta!

Me emme halua kuormalavoja kotiimme. Tuosta kamarista on nyt tarkoitus tehdä hamsteriturvallinen huone, eli sohvien alusten pitää olla selkeitä ja esteettömiä. :)

Kirpparikeiju kirjoitti...

Teillä on kyllä niiiin hienon näköistä! :)

Helinä kirjoitti...

Tosi kivalta näyttää. Oispa varmaan kiva jos löytyis samanlainen laveri kun toi teidän nykyinen ja siitä muokkaisitte sitten jotain kulmasohvaa muistuttavaa. Hmmm, ainakin tuommoisesta laverista sen voisi tehdä. :)

Susanna kirjoitti...

Kiitos. :)

Susanna kirjoitti...

Siitä voisi tehdä nurkkaan kulmasohvan tai sitten sellaisen divaanitörröttimen keskelle huonetta. Toivon kauheasti, että löytyy samanvärinen laveri. Joku valkoiseksimaalattu, nykyaikaisempi versio kun ei oikein istu tuon kaveriksi.

Tanja K kirjoitti...

Mulla kanssa tekisi mieli kulmasohvaa! Vaan kun olkkari on ihan väärän mallinen... Kulmassa on kuitenkin kaikista paras lökötellä. Lapset tosin riitelisi kuitenkin parhaasta paikasta.

Inka kirjoitti...

Näyttääpä kivalta nyt! Tai siis ainahan teillä näyttää : ) Tuo kaunis ovi omalla paikallaan on kerrassaan upea, oli sitten kahvaa tai ei.

Mekin haaveillaan kulmasohvasta, siinä olis niiiin ihana löhötä.

Susanna kirjoitti...

Meitä on vain kaksi, mutta olisihan hienoa, jos mahtuisi molemmat pitkälleen.

Susanna kirjoitti...

Anoppi osti viime jouluna hienon, mustan kulmasohvan. Kadehdimme sitä. Siinä on niin hyvä lötköttää, toisin kuin meidän luttupatjaisella laverillamme. :D

Soja kirjoitti...

Meil on 6 metriä kulmasohvaa ihan siks, ettei koskaan tarvi tapella, kuka pääsee pötköttämään. Se ja telkkari. Juuri muuta olkkarissa ei olekaan, eikä tarvita ;)

Susanna kirjoitti...

:D

Meille tulee nyt vaan neljä metriä. Siellä Niskan osto- ja myyntiliikkeessä olikin just sopiva laveri, mutta pääsen hakemaan sen vasta keskiviikkona. Ah, malttamattomuus.

marjaana kirjoitti...

Teillä on kyllä hurmaava kotiasema, ja kyllä myös se ihana :) Jotain kautta eksyin tänne, kiva seurata, unelmissa/tavoitteissa jossain määrin käsityöläisyys itselläkin.

Soja kirjoitti...

Mie oon vissiin mustalla listalla jo täällä kommenteissakin, kun ei anna vastata tuohon alle :P
Mutta sitä vaan, että työ mahduttekin neljään metriin, mut meitä on yhteensä 6,3 metriä ;) Kohta pitää alkaa vihjailla nuorisojäsenelle oman sohvan (ja olkkarin) hommaamisesta :P

Susanna kirjoitti...

Olipa kiva, että eksyit. Toivottavasti osoite jää mieleen ja poikkeat toistekin!

Susanna kirjoitti...

Minä vähän sitä jo mielessäni laskeskelinkin, että onkohan se 6 metriä kuitenkaan teille aivan tarpeeksi.

eija kirjoitti...

Tuo sali on ihana, kuin herkullinen karkki! Ihanasti olette yhdistäneet vanhaan hirsiseinän punaista ja valkoista. Ja ihanan iloiselta näyttää muissakin huoneissa, mutta tuo sali on vienyt sydämeni.

marjaana kirjoitti...

kyllä varmasti, on suosikeissa :)