On ollut aika hankalaa palautua normaaliin arkeen Käsityökorttelin jälkeen. Se kun vei niin totaalisesti minun aikani ja ajatukseni viimeiset neljä viikkoa. Nyt kun aloin taas katsella ympärilleni, tajusin, miten retuperällä kaikki muu onkaan ollut. Koko koti oli kuin hävityksen kauhistus. Huoneiden raivaaminen esiin kaiken ympäriinsä lojuvan roinan alta oli ensimmäinen homma, johon tartuin.
Meidän salin pöydällä on nyt 2 viikkoa ollut hieno ruusuastiasto odottamassa sitä hetkeä, että kerkiäisin tehdä sille tilaa jostakin kaapista. Astiasto on jonkun minulle vieraan rouvan jäämistöstä, ja tuli meille mutkan kautta. Kesäkeittiön astiastoa täydentämään, kuulemma. Olin pudottaa silmäni, kun menin hakemaan paria tarjoiluastiaa ja kyseessä olikin pari laatikollista erilaisia astioita. Alkujärkystyksestä toivuttuani olin kyllä holtittoman ilahtunut ja kiitollinen. Lähetin mielessäni terveiset sille rouvalle jonnekin tuonpuoleiseen: astiasi saavat täältä rakastavan kodin!
Mutta kesäkeittöön ne eivät mahdu millään. Ruusumeininki siirtyy nyt siis talon sisäpuolelle ja näistä nautitaan jouluateriat ja paremmat kakkukahvit.
Olipa hyvä, että korjasin kesällä kirpparilta talteen kauniit ruokailuvälineet.
Astiat odottavat siis yhä keskellä pöytää, mutta muuten olen alkanut saada huushollia jonkunlaiseen järjestykseen. Pystyin jopa viimein luomaan katseeni keskellä työhuonetta seisovaan kuormalavaan, jossa on 300 metriä ruskeaa bambuneulosta.
Tein koepainatuksen ja olin tyytyväinen. Ruskeat rätit ovat tosi mainioita, kun niissä ei lika näy niinkuin valkoisissa. Uusiin riepuihin tulee vielä sellainenkin parannus, että toisella puolella on hiukan karheampi kangas pinttyneiden tahrojen hankaamista avittaamaan.
Sain painajalta värimallit. Ruskea-valkoisen lisäksi tarjolle tulee turkoosia, limenvihreää ja pinkkiä. Aika nameja kaikki! Kuinka tässä malttaa lainkaan odottaa?
Mutta hommalistalla on vaikka kuinka paljon kaikkea muutakin. Ikkunoita on kitattavana ja maalattavana kauhea pino, polttopuita pitäisi kantaa suojaan ennenkuin talvi iskee, yksi kirjantaitto on tulossa piakkoin työn alle ja tiskikoneen vaatimat asiat pitäisi hoitaa ja vielä valmistautua seuraavaan myyntitapahtumana, joka on Lappeenrannassa kävelykadulla, jonne Luova Etelä-Karjala pystyttää myyntipisteen. Se on osa uutta Art@bars-tapahtumaa, ja en tiedä yhtään, mitä siltä odottaa.
26 kommenttia:
Mahtavat värit tuossa ekassa kuvassa!
-Paula
Voi ei... arvelin, ettei sitä koetilkkua ehkä kannattaisi kuvata tänne, kun keltaista ei ole nyt tulossa, mutta teinpä kuitenkin sen virheen.
Ihania nuo kaikki uudet värit!
Ja hurmaava astiasto, voi mahdoton, vetää pakostakin suun korviin tuollainen määrä ruusuja ja hempeyttä :-)
Kiva kuulla että myyjäiset menivät yli odotusten, mahtavaa!
Mie TAHON keltaista *polkee jalkaa*
Tuo ruskea näyttää näissä kuvissa riittävän tummalta, että voin sen kestää, jos printti on miun värinen. Keltainen tai oranssi olisi... ;)
Tosin miulla saattaa just ja just olla tarpeeksi rättejä siihen saakka, että pystyt laajentamaan pohjavärivalikoimaa. Ja sitten huolisin isoja lattiariepuja tuosta, vaikka yksinkertaisena. Tosin niissä on ihan sama, onko kuvioita... Jääkö näistä mitään hukkapaloja?
:)
Soja, sinulla on porttikielto kauppaani toistaiseksi. En halua niskoilleni pahenevaa addiktiotasi! :D
Jos vaikka kevääksi sitten ekltaista ja oranssia, niin ehdit vähän tienatakin välillä.
Lattiariepuihin en kyllä painaisi mitään, aivan hukkaan menee hienot kuviot sellaisess akäytössä. Sulo aina ehdottelee, että tekisin edullisempia, painamattomia "sosiaalidemokraattiriepuja" paperitehdasväelle. (Tästä kommentista ei sitten kenenkään kannata loukkaantua, se on sisäpiirin vitsi ja meillä ei oikeasti ole mitään paperitehdasta tai demareita vastaan.)
Hukkapaloiksi jää hulpioreunaa sellaisena kymmenen sentin siivuna. Jos surautat niitä kaitaleita yhteen, niin saat aikaan ison lattiarievun. :P
Määki sit oottelen keltasta ja oranssia sinne kevääseen. Toi ruskee olis ihana oranssin kans...
valkoinen ompelu ruskeassa rievussa? ei sovi
Oijoijoi, ihanaa, ruskeita riepua ja limenvihreä kuvio. Mulle! Mutta vaihdathan sentään tuon saumurilangan ruskeaksi, näyttäisi kyllä paljon nätimmältä jahuolitellummalta. :) Kivempi olisi kuvion värinen, mutta sitten menisi jo kikkailuksi...
Niin ja aivan ihana astiasto, mahtoi olla ihana ylläri!
Oioioi, kunpa saisi vihreällä (tai pinkillä) sammakkoprinsessakuviolla noita ruskeita riepuja...
Koska suunnitelet Kerttu-kuvion? Ostaisin heti ruskean rievun jossa vilistäisi pikkuisia hamstereita.
terveisin Kipsu
Ihania astioita! Kyllä noista kelpaa paremmat ja jouluiset nauttia. Oih!
Ruskeat langat on toki jo ostettu. Tuota testausta varten en vaan jaksanut vaivautua vaihtamaan lankoja, kun on muuten valkoisten riepujen ompelu menossa. :)
Todellakin, varsin ihana!
Sammakot on lahdattu, niitä ei enää nähdä. :D
Eivät mokomat kelpaa enää kenellekään.
Kerttuakaan ei nyt ainakaan vielä ole tulossa, vaikka pari uutta kuosia kyllä on tähän uuteen satsiin tulossa.
Niin minustakin. Onhan se vähän toista vedellä kinkkua ruusukuvion päältä kuin tylsänharmaalta Ikean lautaselta.
Oranssikin mallipala tuli paianajalta, mutta se ei näyttänyt minun silmääni hyvältä. Ruskea kuulsi liikaa läpi. Vaatii lisätestauksia sitten, ennenkuin voin sellaisen ottaa joukkoon. :)
No ei tietenkään sovi, enkä ole aikeissa sellaisia tehdäkään. Kuvassa on äkkipäätä surruteltu testikappale. Tuota kukkakuviotakaan ei ole tulossa. Eikä keltaista painoväriä.
Hauskaa! Me saimme mieheni vanhemmilta häälahjaksi juuri noita astioita! Katsoin kuvaasi tarkasti ja minusta näyttää, että sinulla kuppeja on erilaisilla kukkasilla, vai? Meidän astioidemme kuviointi oli sellaisia kuin kuvan vasemmassa alalaidassa ruokalautanen ja oikeassa alalaidassa kahvikuppi ja asetti. Käytimme niitä arkiastioina ja jäljellä on enää kaksi kahvikuppia asetteineen sekä kolme leipälautasta. Silloin nuorena (38. hääpäivä on jo mennyt!) en oikeastaan pitänyt noista anoppini valitsemista astioista, mutta nyt niissä on tiettyä nostalgiaa ja säilytän jäljelläolevia kivana muistona.
Siinä on paria erilaista sorttia, vanhaa ja selvästi huomattavasti uudempaa mallia.
Minäkin olen nuorempana inhonnut kovasti tuollaisia ruusuposliineja, mutta nykyisin olen ihan täpinöissäni niistä. Olen niin mummeli. ;)
Ihania uusia rättejä. Sitten vielä pieni pyyntö, jos niissä ei nyt olisi jalkoja. (Minun rätit tuppaa ainakin johonkin häviämään täältä minun kotoani, kaikki haluavat niitä).
Sitä mie just aattelin, että jos niitä siivuja jää, niin mie voisin tuollaisia ruskeita surautella lattiarievuiks... Jos ne on siis siulla joutavaa kamaa.
Kevät sopii hyvin :) Onkohan tää miun elämäni eka porttis =O Jännää!
Saat niin paljon kuin haluat. Ne ovat kauhea riesa, kun vintti on jo täynnä. Ilmoittelen, kun pääsen leikkuuvaiheeseen.
Hitsi, kun jäin tankkaamaan tuota jalkalausetta pitkäksi aikaa, ennenkuin tajusin lukea loppuun asti. :D
No minä jo ajattelin, että et kai vaan valkoista... olin oikeassa. :) Mutta pääsinpähän sanomaan, hih.
Jes :)
Lähetä kommentti