Meidänkin pihastamme alkavat lumet lopulta sulaa. Vesisade oli tervetullut siunaus. Lumien väistyessä tuli esiin kuitenkin muutama vähän ikäväkin asia.
Olin jättänyt rännien alle hienot vanhat peltiämpärit koko talveksi. Mikä ääliö! Ne olivat tietysti täynnä vettä, joka jäätyi ja jää hajotti ämpäreiden pohjat. Kaikkien saumat ovat pettäneet. Olen hyvin kiukkuinen itselleni. Typerää laiskuutta, tarpeetonta tuhoa. Liian kallisarvoisia esineitä pilattavaksi.
Mutta en ole ainoa, joka on tehnyt tuhojaan.
Tämä kynnöspelto on meidän nurmikkomme. Kiitos myyrien, se on nyt täynnä multakasoja ja siellä joutuu varomaan askeliaan. Onkaloita on kaikkialla ja olemme vaarassa nyrjäyttää nilkkamme. Olin lukevinani jostakin viime syksynä, että on huono myyrävuosi ja pöllöt siirtyvät etelämmäksi etsimään ruokaa. Mikseivät ne löytäneet meidän tonttiamme? Täällä olisi ollut herkkua tarjolla.
Vastaavasti kuitenkin hiiristä olikin vähemmän riesaa talven aikana. Pari hassua rapinaa ja giljotiinit tekivät heti tehtävänsä. Suosittelen syötiksi maapähkinävoita ja cashew-pähkinää.
Mutta miten noista myyristä pääsisi eroon?
Jotain ilahduttavaakin sentään on lumen alta paljastunut. En tiedä, mitä kukkia näistä kasvaa, sillä en enää muista, mitä sipuleita olen maahan mätkinyt ja mihin kohtaan. On mukavaa seurailla niiden kasvua ja katsoa, mitä niistä tulee. Jos tunnistatte alut, älkää paljastako sitä minulle.
35 kommenttia:
Voi myyrät! Jos olisi oma piha, varmaan itkettäisi, mutta nyt kun ei ole, näen jotenkin Krtekin hommissa kavereineen.
Mua harmittaisi myös ämpärit, tuollainen turha harmittaa.
a
Samanlaista totuutta paljastuu täälläkin lumen alta....yllättävän nopeesti muuten lumet on sulanut:)
Niin näen minäkin, vertaa viime syksyn postaus:
http://susannantyohuone.blogspot.fi/2012/10/ihania-ilmioita.html
Juu, ne lähtivät sitten yhtäkkiä sulamaan. Aiempina keväinä maata on paljastunut ihan pieniä määriä aina kerrallaan, mutta nyt tuli esiin heti isot läänit yhdellä rytinällä.
Noin pienistä aluista on vaikea sanoa ;-)
Jos ette kissaa halua ottaa, niin pöllöille voi rakentaa pönttöjä - se on oikea ekoteko!
Voi harmiharmi noita ämpäreitä! Niitä voi kumminkin vielä käyttää istuttamiseen, mulla on pohjasta rikkoontunut ämpäri yrttipenkissä, siinä kasvaa minttua joka muuten leviää juurillaan ja häiriköi muiden yrttien kasvua, mutta ämpäristä se ei pääse. Kaunis ämpäri on tällä tavalla esillä ja tuo kivasti korkeutta penkkiin.
Hui! Taas yksi hyvä syy miksi en halua nurmikkoa. Metsä- ja kivi-"puutahassa" on se hyvä puoli ettei juurikaan haittaa elukoitten tuhot. Vaikka olishan se nurmikko tietysti nätti, ja ihanan tuoksuinenkin… Mutta silti liikaa pihahommaa minun luonteelleni :)
Tosi harmi kyllä tuota teidän nurmikkoa :/ Toivottavasti myyrät joutuvat pöllöjen evääksi, taikka tajuavat muuten lähteä.
Mulla kävi samalla tavalla vanhalle peltisaaville. Harmittaa! Ja myös vinkkejä myyrän karkoitukseen tarvitsee alkaa etsiä, sillä pari koloa huomasin eilen pihalla. Toivottavasti niitä ei tule enempää.. Joskus luin jonkun laittaneen koloihin kalan perkausjätteitä ja vettä päälle. Kalan haju karkoittaa ne kuulema pois. Mutta en tiedä leviääkö se inhottavasti myös omaan nenään :)
Ei kissaa! Mutta meillä on uusi perheenjäsen kyllä. Vähän yllättävää lajia. Kerron Kertusta myöhemmin lisää, kunhan se kotiutuu. :D
Meillä on nyt niin paljon risoja peltisankoja, että saan niihin oikein kunnon yrttitarhan aikaiseksi. Kiitos vinkistä!
Ihan turha on nurmikko. Kallioista ja sammalista minäkin tykkäisin, mutta tässä kun savipaaden päällä asutaan, niin täytyy unohtaa ne unelmat. :)
Ruohonleikkuu on kyllä ihan kivaa hommaa. Hiki tulee ja huomaamatta käveltyä pitkähkö matka.
Pöllöpöntöt olisi myös tosi hieno juttu! Kunhan ne liikenneviraston tyypit kaatavat puut meidän tontilta ja nähdään, mitä jää jäljelle, voidaan ruveta pönttöjä virittelemään.
Kalanraadot karkoittaisivat varmaan myös minut pois! :D
Minusta myyrien reiät ei ole niin kauhean iso ongelma, meilläkin on piha täynnä reikiä ja ei haittaaa eloa yhtään! Hyvin riittää iloa meille ja ruokaa myyrille meidän puutarhassa ja usko pois, en ole nyrjäyttänyt nilkkaani kertaataan!
Meille on jo monta kertaa käynyt niin, että yhtäkkiä maa katoaakin jalan alta, kun astellaan pihalla. Onneksi kumpikaan ei ole nurin asti horjahtanut.
Mutta olet ihan oikeassa, myyrät ovat kyllä tosi pieni murhe tässä maailmassa. :)
Kun myyräkeskustelu taas lähti käyntiin, kävin katsomassa viime syksyn postauksesi. Sieltä selvisi, että myyrät ovat vieneet perunat, vai oliko näin?
Tiedolla on nimittäin sinulle merkitystä jos käyt myyrätaistoon, sillä nuo kasat voivat olla kahden eläimen tekemiä, kontiasen, joka on se piirrosmyyrä Krtek, tai vesimyyrän joka on oikea myyrä (enemmän hiirtä muistuttava). Näistä nimittäin kontianen on rauhoitettu eikä sitä saa edes häiritä tahallisesti, ja sen listimisestä joutuu kiinnijäädessään kuulemma pulittamaan korvauksen.
Vesimyyrä taasen ei käsittääkseni ole rauhoitettu, vaan sen puuhia saa häiriköidä.
Ja se peruna -juttu siis: Jos tuholaiset söivät viime syksynä perunanne, ne ovat vesimyyriä, joten siitä vaan taistoon!
Kontianen syö vain matoja ja muita öittiäisiä.
(meidän oma pihamme näyttää samankaltaiselta, vesi/peltomyyrien tuhoamalta. Ikinä ei voi tietää mihin seuraava onkalo ilmestyy. Vieratiakin täytyy aina varoitella etteivät liian varomattomasti kirmaisi nurmikolla kun jalka voi yhtäkkiä humpsahtaa myyränkoloon...)
Tintta
höh, kirjoitusvirheitä edellisessä kommentissani, piti koko ajan kirjoittamani KONTIAINEN eikä kontianen...
sama
Mitähän minä olen sinne kirjoitellut... ei meillä ole perunaa. :)
Tappamaan minä en myyriä kävisi, se ei tuntuisi oikealta. Hiiret listitään, jos ne meidän kotiin tulevat, mutta pihalla ja piharakennuksissa nekin saavat temmeltää vapaasti.
En ole nähnyt yhtäkään noista myyristä, joten niiden lajista ei ole mitään tietoa. Hyvä kuitenkin tietää, että edes niiden häiritseminen ei ole sallittua. Pitänee vaan yrittää mahtua samalle tontille. Ehkä etanoiden määrä sitten vastaavasti vähenee, kun myyräpopulaatio kasvaa...
En edes huomannut virhettäsi! Itse joudun kirjoittamaan yleensä jokaisen sanan kahteen kertaan, sillä aina on kirjaimet väärissä paikoissa. :D
Voi mikä harmi noiden ämpärien kanssa, kauniita!
Mie jotenkin jo näen silmissäni, miten sie keksit jonkin nerokkaan käytön pohjattomille peltiämpäreille :D
Meillä ei onneksi ole myyriä, ainakaan en ole vielä huomannut, sillä tuo tuhannentanakka savimaa ei houkuttele niitäkään.
Niinpä. Ei noita niin vaan haeta uusia kaupasta. :(
Olisin varmaan keksinyt jo aikoja sitten. Meillä oli noita pohjavammaisia jo iso liuta ennestään. :D
Meilläkin on savimaata. Siihen on pantu pieni kerros multaa nurmikkoa varten ja sen ne myyrikset ovat nyt äkänneet. Yritän pitää tyypit täällä, etteivät eksy ainakaan teidän pihaan. :D
Mä olin varmaan nähnyt ton syksyn postauksen, koska se oli juuri munkin mielikuva, mutten silti aktiivisesti muistanut sitä!
Meillä on jo etanoiden paluuinvaasio...
Mulla tuli vielä mieleen (todennäköisesti kerroin tämän silloin syksylläkin, mutten jaksa tarkistaa). Ihan ekoina suvilasyksyinä tilasin jostain firmasta paljon erilaisia liljan sipuleita. Tein antaumuksella väriyhdistelmiä, perustin penkin huolella, istutin jokaisen sipulin rakkaudella, kastelin pitkälti syksyyn, peitin penkin paksulla lehtikerroksella ja hoivasin. Keväällä sieltä tuli tasan YKSI lilja. Muiden paikalla oli käytäviä ja kuoppia.
Voin kuvitella, että myyrät olivat ajatelleet talon oltua viitisentoista vuotta autio, että onpa ihana uusi asukas, kun asettelee meille näin kivan aterian huolella maahan ja vielä eri makuja ja pitää maan pehmeänä ja lämpimänä, ettei se jäädy läpi...
Joo.
Apua, nyt jo etanoita! Luulisi niiden olevan vielä ihan kohmeessa.
:D
Pitäisi ehkä upottaa jotain peltilevyjä maahan kukkapenkkien rajoille, niin myyrät eivät pääsisi läpi.
Olinkin huolimattomasti lukenut sen syksyisen postauksen, joku muu siellä perunasta puhui...
Ilmeisesti ihan hyvä myyränkarkoitin olisi se, että pitäisi nurmikon aina lyhyenä jolloin myyrillä ei ole maanpäällistä suojaa petolinnuilta ja muuttavat sitten muualle. Meillä ei ainakaan onnistu, paitsi että nurmikonleikkuu laiskottaa, kuuluu pihaan myös ryteikköä ja heinikkoa jossa penteleet ilmeisesti kuitenkin piileskelevät...
Konitaisiin tämä tuskin edes tehoaa, sillä ne eivät ilmeisesti juurikaan liiku maan pinnalla,paitsi se ihana Krtek :)
Tintta
Kissa on tehokas myyräntuhoaja. Meillä kuoli kissojen myötä vesimyyrät sukupuuttoon! Sen jälkene on saanut olla puutarha rauhassa, tosin hävisi ne kontiaisetkin joista olisin tykännyt. Multakasat ei ole kivoja, varsinkaan just perustetulla nurmikolla.
Joskus olen lukenut, että jos tekee pöllöille suotuisat oltavat pesäpaikoilla, saattaisi tuurilla saada pöllön naapuriksi, ja pöllö pitäisi myyrät kurissa.
Nyrkkisääntö on, että kontiaisen keoissa käytävänsuut ovat keskellä kekoa taivasta kohden ja vesimyyrän keoissa pikemminkin keon reunalla maanmyötäisempänä tunnelinsuuna. Keot ovat myös usein enemmän pitkänmallisia vesimyyrällä ja pyöreitä kontiaisella. Mutta valitettavasti nämä säännöt eivät ole täysin pitäviä. Vesimyyrä on kuitenkin paljon yleisempi, ja jos kekomerkit osoittavat siihen suuntaan myös, se on se todennäköisempi vaihtoehto. Viimeistään tosiaan sitten huomaa, kun alkaa sipuleista tai juureksista lähteä maanalaista veroa. :) Kontiainen ei ole jyrsijä ensinkään, vaan hyönteissyöjä, kuten siili, eikä sille maistu vihannespenkin antimet. Vesimyyriä voi hätistellä useammallakin tavalla tappamatta, jos ne meinaavat viedä koko sadon. On jopa olemassa erilaisia ihmiskorvalle huomaamattomia ääniaaltoja käytäväverkkoihin lähettäviä laitteita. Jos taas et niin välitä kasvimaavarkauksista tai jos kyseessä onkin kontiainen, niin paras antaa olla vaan ja kävellä varovasti. :)
Ainiin ja pöllöille eivät kontiaiset myöskään erityisen hyvin maita. Ovat enemmän jyrsijöiden eli oikeiden myyrien perään.
Meilläkin suurin osa tontista on ihan rehottavaa metsikköä, joten sieltä ne varmaan kuitenkin aina siirtyvät nurmikolle.
Kissa ei tule kysymykseen. :)
Pöllö olisi kaikin puolin hieno naapuri, ei pelkästään myyrien syömisen vuoksi. Vaikuttavia lintuja, joita liian harvoin pääsee ihailemaan.
Hyviä tietopaketteja teiltä tulee, kiitos! :)
Juuri nyt nuo keot eivät minua kamalasti ärsytä. Varmaan vasta sitten, kun nurmikko alkaa kasvaa. Ja kasvimaata en varmastikaan kerkiä vielä tänäkään kesänä ruveta perustamaan.
Resut ämpärit olen käyttänyt kukkapurkkeina. Jos pohja putoaa kokonaan, uusi pyöreä pohja jossa reikiä kiilaantuu paikalle. (vaikka muoviämpärin kansi, tai isoa tuohilevyä tms. )ja salaojitusta ensin ja multaa sekä kukat päälle. Näin ämpärit jatkaa elämää...
Laitoin tänään kesäkeittiön sisustuksen kesäkuntoon, kun oli niin keväinen keli ja ajattelin, että siihen ympärille sopisi laittaa noita ämpäreitä ja niihin kukkasia kasvamaan.
Miten ois jos tekisit valaisimia peltiämpäreistä?
Lähetä kommentti