Työlomamatkailua

Myyntitapahtumareissut ovat hassu juttu; ne ovat yhtä aikaa sekä raskasta työtä että virkistävää lomailua. Päivät tietysti teen tiukasti töitä, mutta kun illalla pääsen hotelliin, tuleekin lomaolo. On niin mukavaa käydä nukkumaan puhtaisiin lakanoihin, saada se runsas aamupala valmiiksi laitettuna ja ehkä saunakin illalla. Sellainen ylellisyys tekee reissusta lomaa.

Minulla oli aikomus olla Tampereella yöt siskoni luona, mutta tulin viime tipassa toisiin aatoksiin ja ryhdyinkin varaamaan hotellia. Jyväskylän myynnin ilahduttamana arvelin, että minulla olisi varaa sittenkin yöpyä hotellissa omassa rauhassani. Vaan eipä meinannut etsivälle löytyäkään sijaa majatalossa, sillä kaupunki oli tupaten täynnä erilaisten tapahtumien vuoksi.

Jouduin joka yöksi eri hotelliin. Ensimmäisen yön vietin hulppeissa puitteissa. Hotelli Tammerin sinkkutarjous oli huomattavan edullinen ja niinpä ehkä ainoan kerran elämässäni pääsin hotelliin, jossa vessapaperikin oli sievästi tarralla sinetöity. En millään kyennyt rikkomaan söpöä esitystä, vaan käytin syrjästä löytynyttä vararullaa.

Aamupala oli supermonipuolinen ja teekin tuotiin tarjoiltuna pöytään asti. Ruokasali oli kuin kuninkaanlinnasta ja huoneen sängyssä kolme eripehmoista tyynyä. Ihaninta oli, että upeaa taloa ei oltu pilattu modernisoimalla, vaan siellä oli vanhat ovet ja ikkunatkin. Vessakalusteetkin olivat antiikkityyliä, vaikka uudet olivatkin.

Kun seuraavaksi yöksi sain Sulon seurakseni ja siirryimme Pälkäneelle saakka tienvarsihotelliin, jonka ovella seisoskeli rekkamies kahden kirkkaan viinapullon kanssa, kaikkosivat luksustunnelmat hetkessä. Huoltsikka-aamupala ja metelöivät naapurit kuuluivat hintaan. Ja kaikki tämä ankeus siis maksoi saman verran kuin se Tammerin hämmentävä loisto.

Kotimatkalla kävimme Mobilia-automuseossa katsomassa asuntovaununäyttelyn. Voi miten siellä olikaan toinen toistaan suloisempia vanhoja vaunuja. Ei kauhean hyvä paikka asuntovaunukuumetta kroonisesti potevalle ihmisparalle! Minusta olisi ihan mainiota voida käydä näillä myyntireissuilla oman perässävedettävän pikkukodin kanssa. Vaikka hotelliyöpyminen on ihanaa, uppoavat kaikki ansaitut roposet huonehintoihin hyvin äkkiä.

Mutta tehtiin siellä Tampereella siis töitäkin, eikä vain herkuteltu kuninkaallisissa pöydissä. Odotukseni Jyväskylän Käsityökorttelin megamenestyksen jälkeen olivat todella korkealla. Kuvittelin, että kun Tampere vieläpä on isompi kaupunki, torin sijainti keskeisempi ja kelikin mitä upein, niin minähän tulen sieltä kassa kilisten kotiin.

Tröööt, väärin arvattu. Tampere tuottikin pettymyksen, josta tosin olen nyt jo päässyt yli. En tiedä, mikä oli pääsyynä heikohkoon myyntiin, mutta syitä on todennäköisesti lukuisia. Toisilla meni paremmin, toisilla ihan pohjamutahuonosti. Mutta näkyvin syy oli se, että asiakkaita olikin huomattavasti vähemmän kuin mitä odotimme. Varsinkin sunnuntai kului enimmäkseen seisoskellessa ja myyjäkolegoiden kanssa pilpattaessa.

Minä myin riepujani pääasiassa teille blogin lukijoille ja vanhoille asiakkaille. Siksipä sanonkin erityisen suuret kiitokset teille, jotka kävitte ostoksilla! Oli hauskaa tavata blogimaailmasta ja fb-sivulta tuttuja ihmisiä ihan kasvotusten - siis siitä huolimatta, että minun kasvoni olivat kauheassa jamassa hillittömäksi äityneen allergian takia. Kauniissa ilmassa on hankaluutensakin, vaikka lämmön ja valon ystävä olenkin.

Nyt minä tietysti pelkään sitä ensi viikonlopun Helsinkiä ihan hirmuisesti. Jos Tampere oli kaikkien odotusten vastainen, samoin voi hyvin käydä Helsingissäkin. Samanlaista hellettä on luvassa ja kaupungissa tuhat muuta tapahtumaa samaan aikaan. On Siivouspäivää, Maailmaa kylässä ja Naisten kymppiä. Kaiken kukkuraksi puolet Narinkkatorista on vuokrattu jollekin muulle häppeningille, ja ilmeisesti siellä on ainakin uskonnollista julistustyötä ihan meidän vieressämme.

Mainioiden korttelinaapureideni Punaisen Ruukun ja Keramiikka Matamin taidokasta keramiikkaa.

Hyvä puoli tässä on se, että rättivarastoni tuli Tampereelta takaisin kotiin melkein yhtä suurena kuin lähtiessä, eli en joudu tällä viikolla surruttamaan saumuria tauotta hiki päässä. Saankin nauttia kesästä ja kauniista, punaisesta Kielostani. Paremmat allergialääkkeetkin on tilattu!