Mikä on tummien värien ja heikosti valaistujen huoneiden paras puoli? Tietysti se, ettei lika näy. Vehkosuon Tessa täräytti esiin sähköhellansa ja haastoi meidät muut samalla tunnustamaan omat saastasyntimme.
Minun hellani oli justiinsa samassa jamassa kuin Tessalla, ennenkuin Sulo tuli elämääni. Hella meinaa ryöstäytyä käsistäni nykyisinkin silloin, kun Sulo on töissä pari vuorokautta putkeen, mutta aika usein minä hädissäni kerkiän siivota pahimmat roiskeet ennenkuin hän tulee kotiin. Siltikin Sulo aina huomaa, jos olen jälleen keittänyt jotain pitkin hellaa. Haukansilmä havaitsee pienenkin valumajäljen ja rasvaroiskeen ja minä päädyn marttyyrinä jynssäämään hellan kylkiä.
Sulo toi mukanaan siisteyden myös vessaani. En ikinä siivoa vessaa. En koskaan. Minulla ei ole mitään ongelmia tyhjentää ulkohuussin paskasammiota, mutta sisävessan siivous on liian mahdotonta. Tai suihkukaapin, tai lavuaarin. Siksi Sulo hoitaa meillä sen kaiken.
En siis pysty kuvaamaan karmeaa hellaani enkä törkyistä vessaani Tessalle vertaistueksi, koska Sulon ansiosta ne ovat siistejä. Sen sijaan näytän teille kaikille, miltä meidän ikkunamme näyttävät.
Olen tainnut pestä ikkunat kerran elämässäni. Se ei tapahtunut tässä kodissa. Silloinkin minun piti soittaa ystävälleni, jolla oli talouskoulun priimuksen todistus, ja kysyä, miten ikkunanpesu tapahtuu.
Ikkunaremontin jäljiltä ikkunalasimme ovat paitsi luontaisesti likaiset, myös täynnä kittisiä sormenjälkiä. En tiedä, lähtevätkö jäljet ikinä pois. No eivät, jos niitä ei kukaan edes yritä putsata. Ja minä vähän epäilen, ettei yritä. Nimittäin 336 lasista pintaa takaavat sen, etten ainakaan minä ihan äkkiä ryhdy siihen urakkaan.
PS. Kun tulin reissulta kotiin, minua odotti todella siisti koti. Se oli äärimmäisen mukavaa.
PPS. Unohdin laittaa haasteen eteenpäin. Haastan teidät kaikki, joko paljastamaan kauheudet omassa blogissanne tai avautumaan niistä kommentteina täällä tai suoraan Tessalle.
41 kommenttia:
Minä olen se meidän perheen siivooja. Tunnustan että liesi on nykyään puhtaami kun keraamisen tason voi näppärästi raaputtaa puhtaaksi, uuni on aina sama murheenkryyni. Ja vessan kanssa helpottaa kun sen voi hoitaa työajalla :D
Mutta ei se niin nöpönuukaa ole, älä ota stressiä.
Minulla olisi näytettävänä oma vaatehuoneeni...vaikka miten viikkaan vaatteet hyllyille ei ne pysy viikattuina...ekan kerran , kun jotain sieltä etsin kaikki on taas sikinsoki..:)
Miehen vaatehuone on kuin vatupassilla olisi pinkat mitattu...onkohan se peruja armeijasta..:D
Heh, siivousrutiinisi kuulostavat tosi samoilta kuin minulla, paitsi että koska täällä ei ole hellasta nalkuttajaa, en sitäkään jynssää. Kääk, pitäisikö näistä nyt ottaa kuvia? Ehkä, jos joskus saan tämän haasteen, ohjaan lukijat tänne ;-)
Onhan siisteys silti ihan kivaa, rojukasoista pääseminen, ja villakoirista, piristää.
Sussu, kenetkö haastat? Meiltä näitä "saastasyntejä" löytyy varmaankin liiaksi.
Luin kans Tessan postauksen ja voin yhtyä samaan, meidän hella näyttää ahkerasti käytetyltä. Oon vähän kade teidän siisteistä miehistä! Meillä se oon mä joka siivoo ja nalkuttaa kun toinen tulee sotkemaan heti ku on siivottu. Parhaiten pärjää, et siivoo vaan joskus vähäsen, ei liikaa ettei pieni sotku heti näy. Eniten ottaa päähän monen tunnin siivousurakoiden jälkeen, kun kohta taas sotkua. Keittiön pöytä täynnä leivänmuruja, kaksi juustohöylää ja kolme voiveistä lojuu työtasolla ja saan istua sohvalle näkkärinmurujen sekaan.
En otakaan. :D
Minun vaatekomeroni on samansorttinen. Jos kaikki vaatteet voisi laittaa henkareille, saisin sne pysymään järjestyksessä. :)
Siisteys on oikeasti ihana juttu, mutta niin kumman katoavaista.
Sulo ei muuten nalkuta koskaan uunista. Ehkä siksi, että se niin harvoin osuu hänen silmiinsä. :)
Hitsi, en muistanut haastaa ketään. Haastan teidät kaikki!
Sulo on saanut vissiin lapsuudessaan oikein kunnon armeijakurin äidiltään. Veljensä on myös ylisiisti. Meillä kotona taas ei ollut niin nöpönuukaa...
Meillä on kotikolo myynnissä. Kaikkien paikkojen on oltava siis siistinä koko ajan siltä varalta, että joku tulee katsomaan. Jatkuvasti löytyy uusia siivottavia paikkoja... Koen eläväni siivousleirillä.
t:Tiitiäinen
Uh, tuossa tilanteessa ei kyllä ole muuta vaihtoehtoa kuin alistua siivousorjaksi.
Pientä ironiaa havaittavissa siinä, että yrityksesi perustuu siivousvälineeseen ;)
Minä olen superlaiska siivoamaan. Joskus mietin, että mitä ihmeen järkeä on remontoida talo hienoksi, kun sitä ei kuitenkaan osaa pitää siistinä. Meillä kyse ei todellakaan ole mistään pienistä sotkuista, vaan lattialla pyörii papanoita ja heinää kuin jossain tallissa. Ikkunoita ei ole tullut pestyä kunnolla kertaakaan sinä aikana, kun olemme asuneet tässä talossa (viidettä vuotta!), vaikka ne ovat kyllä keränneet remonttipölyä aivan hirveästi. Minun logiikkani mukaan niitä ei kannata pestä ennen kuin ne on kitattu ja maalattu uudestaan, ja jos totta puhutaan niin keittiön perusteella ei välttämättä sen jälkeenkään - meilläkin on rasvaisia kittitahroja kunnostetuissa pokissa. Voisinpa edes sanoa, että käytän aikani johonkin paljon tärkeämpään, mutta ei. Laiska mikä laiska.
Niin on ironiaa. Olen sitä usein itsekin ihmetellyt. Mutta bamburievuthan siis ovat nimenomaan huonon siivojan unelmia. ;)
Teillä näyttää kuvissa aina niin supersiistiltä! Minusta on ihanaa kuulla, että teillä on papanoita lattioilla.
Ja hulvatonta sekin, että minun ripeuni kuulemma ovat aivan erinomaisia IKKUNANPESUSSA. :D
Eipä ole tullut kokeiltua...
Ah, ikkunanpesu! Miä olen pessyt ikkunat noin kahdesti: silloin kun teimme poismuuton yhteydessä loppusiivousta minun ja miehen ensimmäisessä yhteisessä (vuokra)-asunnossa, ja toisen kerran kun muutimme pois ensimmäisestä omistusasunnostamme. Eka oli kerrostalokämppä kahdella ikkunalla, toinen rivari neljällä ikkunalla. Täällä on 17 ruutuisaa ikkunaa joista kolme olen pessyt kerran sisäpuolelta. =)
Hellan, ja keittiön muutenkin, meillä pitää puhtaana mies. (Kanarätillä! <3 )
Laiskan ikkunanpesijän pelastaa pitsiverhot ikkunoiden edessä :)
Minä odotan sellaista normaalia elämää, jonka myötä voisi keväisin miettiä ikkunoiden pesua, nyt ei vaan ehdi. Varsinkin kun suurin osa ikkunoista on pestävä ulkopuolelta rakennustelineen tms päällä, yläkertaan sitten henkilönostimella. Aika kallista ;)
Vastasin haasteeseen sellaisella "hieman" isommalla sotkulla!
Tänään soi ovikello. Siellä oli nuohooja, joka oli tulossa puhdistamaan ilmastointikanavat. Olin "estynyt" tänään. Voisiko tulla huomenna? Tulee siis huomenna aamulla 8-9 välillä. Hyvä.
NImittäin. Ilmastointiräppänöitä on keittiössä (ompelutila!) omg, vaatehuoneessa (kangasvarasto) OMG! Saunassa ja kylppärissä on myös, mutta siellä onneksi on ihan inhimillistä (koska siellä ei ole mitään ompeluun liittyvää).
Tänään on siis tiskattu ja jynssätty keittiötä (mun tiskivuoro) ja raivattu vaatehuone (onneksi teinillä oli vapaapäivä ja nakitin siivoushommiin).
Tervetuloa nuohooja!
Valitettavasti ennen -kuvia en tajunnut ottaa, joten sanallisesti selitän tässä. Kaaos oli melkoinen.
Kyllä piti purra hammasta ja pari kynttä poikki, mutta otin sitten haasteen vastaan.
Meillä on tänään ja huomenna siivouspäivä, joten juuri ennen aloittamista sain kauheuksia talteen vaeltaessa nauraen ympäri mökkiä :D
Lisää tästä painajaisesta poustingissa illalla!
Meillä asuu Sulon kolleega! ONNEKSI!! :D Mies on aika hyvin saanut hallintaan kaiken sellaisen johon minä en koske;) Olen jo vuosia säästynyt jopa ylikaiken inhoamastani ikkunanpesusta, joten imuroin ja luuttuan mielelläni, melkein. Siivoustyönjako toimii aika hyvin, mutta teiniosasto pitäisi saada vielä rinkiin mukaan paremmin. Tai edes jollain tasolla..
Päällisin puolin meillä onkin siistiä, johtuen perheen kahdesta pölyallergisesta, mutta tilat joihin "ulkopuolisilla ei ole asiaa" (ja jotka myös tavalla tai toisella liittyvät työhöni..) kuuluvatkin sitten eri kunnossapitoluokkaan..
-Raija-
Minä olen muuten luistanut niistä muuttosiivousikkunanpesuistakin, kun jostain joskus luin, että ikkunanpesu ei ole pakollinen osa poismuuttooa. :P
Niinpä, normaali elämä. Se tulee sitten, kun ikkunaremontti on valmis ja ulkoseinien muovimaalit pois raavittu ja uudet maalit seinissä... ehkä sen jälkeen...
Olit estynyt! :_D
Osaisinpa minäkin vaan sanoa olevani estynyt. Sen sijaan minä piiloudun ja teeskentelen, etten ole kotona.
Tästä tuli mieleen, että tänä talvena meillä ei ole nuohooja käynytkään. Pitänee oikein soittaa ja kysellä perään. Yleensä hän tulee ihan kutsumatta.
Jee, rohkeudella!
Minäkin imuroin melkein mielelläni ja pesen pyykit ja hoidan tiskikoneen. Mutta kaikki mihin liittyy puhdistusaineet ja jynssääminen, on jotenkin niiiiiin hankalaa. Tykkään, että tavarat ovat paikoillaan ja järjestyksessä, mutta lika ja pöly ovat asioita, joita osaan todella hyvin olla näkemättä.
Minä hoidan koko kodin siivouksen vasta sitten, kun saan olla kotirouva, jonka ei tarvitse tehdä ansiotyötä. :P
Jaa, minkäköhän jutun valkkaisin tähän haasteeseen, paskasia paikkoja meiltä kyllä löytyy...
Luotan, että keksit jotain oikein hurmaavaa. :)
No nyt on paljastus apinalandiassakin tehty!
Olen muuten puhdistellut just tuon näköisiä ikkunoita kesäkodissamme. Kittijäljet metallilastalla pois ja varsinaisessa pesussa vanha kunnon suvulta peritty ohje: pyyhkimisen jälkeen kuivaus sanomalehdellä! Toimii!
Vanha, viisas anoppini aina sanoi, että maalla on likakin puhdasta.
Tämä on kyllä kullanarvoinen neuvo siinä vaiheesa, kun (milloin muka?) niitä ikkunoita aletaan putsata. Kiitos!
Allekirjoitan anoppisi viisauden.
Mitä Kerttu tietää? Oliko silla kova "eroahdistus" kun mami lähti reissuun ;) ?
Siivoan työkseni, mutta kotona en todellakaan kulje rätti kourassa jatkuvasti. Ei jaksa, eikä huvita :D.
Olen muuten todella tyytyväinen tiskirättiini :). Tilasin ekan Taitaentehty kautta ja tänään tuli perille 3 uutta riepua, kiitos vaan :). Yksi lähtee lahjaksi ulkomaille..
- Päivi -
Minä tässä juuri tein huvikseni naamakirjassa testin siivoustavoista ja sain vastaukseksi, että olen varsinainen himosiivooja. As if... Olisinkin.
Julma tosiasia on, että minä olen meillä se, joka järjestelee tavaroita, mies sitten siivoaa oikeasti. Tai no, hoitaa viikkosiivoukset ja esim kylppärin. Minä hoidan moppaukset, pyykkihuollon, kaappien ovet puhtaiksi, wc:t siisteiksi ym. sellaisen, joka ei vain tuon miehen silmään osu. Mutta siis oikeasti aika fifty-fifty ja koti on yleensä siedettävässä kuosissa.
Paitsi sitten se ryönäosasto, joka meillä(kin) löytyy ikkunoista. Noloa tunnustaa, mutta viime vuosina ikkunoiden pesu on hoitunut lähinnä mummujen toimesta. Nyt se ylellisyysosasto ei enää toimi, joten pitäisi alkaa itse... Ja se siivoushomma, jota minä inhoan vilpittömästi on just ikkunoiden kanssa puljaaminen. Yök. Viime vuona en pessyt muuta kuin sisäpuolelta. Osan.
Ai niin. Ja sit on vielä sellainen paikka kuin keittiön kaappien yläpinnat. Olin unohtanut ne ja kun siivosimme lehtijuttua varten, mies totesi, että olivat kuin tarrapinnalla. Minä totesin, että ne eivät todennäköisesti tule näkymään valokuvissa, joten saivat jäädä, mutta vähitellen kai tarttis tehdä jotain...
Aika paha...
Ai ai, miten lämmittää sydäntä tämä. Kiitos, kun vastasit. Tämä lika on herättänyt aika paljon sellaista myötämielistä ja yhdistävää keskustelua ja kommentointia. Kiva huomata, ettei ihmiset ole niin tiukkoja siisteyden kanssa, vaikka minäkin järjestystä ja puhtautta. Se on myös toisten huomioon ottamista eräällä tavalla. Mukavaa viikonloppua!
Kerttu pärjäsi hyvin Sulon kanssa. :)
Oi, ihanaa, että siivouksen ammattilainen tykkää minun rätistä. Kiitoskiitoskiitos!
Minäkin jo ehdin rimastua, että anoppi hoitaa ikkunoiden pesun täällä. Sain nimittäin yhtenä vuonna synttarilahjaksi häneltä sellaisen lahjan. Mutta ei se anoppikaan mahdottomia jaksa. Täällä vaan on liikaa ikkunoita. Aivan liikaa.
Keittiön kaappien yläpinnat! Tässä kodissa en ole uskaltanut edes kiivetä kurkistamaan. Kun edellisestä muutimme pois, Sulo niitä yritti raapia puhtaiksi. Huh, mikä homma. :D
Nappaatko silti haasteen vastaan?
Kiitos, kun lähdit avautumaan. ;)
Meillä pahin saastasynti taitaa olla joka paikkaan kertyvät tavara- ja paperivuoret. Siis epämääräisiä asioita, joita kumpikaan ei taida tietää, kenen ne ovat ja missä niiden paikka oikeasti on. Ja ikkunat, joo ei lähdetä edes puhumaan niistä... Meidän kaupunkikodin ikkunat on todistetusti pesty ainakin kerran, kun kaveripariskunta hävisi erään vedon - itsehän lallattelin sohvalla ystävän hinkatessa vuosikertatomua karmeista irti :D
Saatan napata. Pitää miettiä, mikä ällötyksistä on pahin...
Lähetä kommentti