Kerroinkin teille jo aiemmin, että opettelin Instagramin käyttöä Suomen Käsityöyrittäjien kanssa ja avustuksella. Sen jälkeen opettelin Pinterestiä. Tällä hetkellä minun pitäisi opetella Google Plussaa, mutta uudenoppimisaivokapasiteettini rajat paukkuivat ja jouduin jättäytymään pois siitä opista.
Pinterestin viehätys ei auennut minulle. Tein sinne kyllä oman sivun Susannan Työhuoneelle, mutta en kuitenkaan innostunut tutkimaan Pinterestin saloja. Hyvin äkkiä huomasin sen olevan hillitön suo, jonne saa tuhoutumaan se lopunkin ajan päivästä, jota en käytä blogeissa tai käsityöyrittäjien fb-ryhmässä.
Minulla oli hyvin voimakas epäilys Pinterestin suhteen jo etukäteen sen takia, että tosi usein blogeissa näkee kuvia, jotka on nyysitty Pinterestistä, ja lähteeksi on merkitty "Pinterest". Jos nyysii blogiinsa kuvan Pinterestistä (tekee jo väärin, mutta siihen en nyt puutu, sillä kaikki me teemme joskus väärin), niin pitää merkitä lähteeksi kuvan alkuperäinen sijaintipaikka, eikä Pinterestiä. Tämä ikävä piirre ei tietysti ole Pinterestin vika, vaan käyttäjien, jotka käyttävät sitä väärin. Pinterestin perimmäinen ideahan on hyvä, sillä siellä saa jaella kuvia ilman, että ne pitää varastaa. Jokaisen kuvan alkuperäinen sijainti netissä löytyy, vaikka se olisi "pinnattu" Pinterestiin.
Siihen pinnailuun minäkin jo vähän opin. Ei tarvitse täyttää enää selaimen kirjanmerkkejä kaikella sälällä, kun ne kivat askarteluideat ja ruokaohjeet voikin yhdellä klikkauksella laittaa Pinterestiin muistiin odottamaan parempia aikoja.
Mutta Instagram... siihen jäin koukkuun heti, vaikka ennakkokäsitykseni myös siitä oli pelkästään negatiivinen. Se ei vie aikaa samalla lailla kuin Facebook, Pinterest tai blogit. Siellä on helppo käydä kurkkaamassa nopeasti ja poistua sitten. Se on kuin kevyt välipala, jonka voi napata milloin tahansa.
Minullehan siellä aukesi pieni pala taivasta, kun tajusin kaikkien maailman Playmobil-harrastajien laittelevan sinne kuvia leluistaan.
Kiva lisä oli oppia sekin, että tuohon blogin vasempaan reunaan saan näkyviin kaikki kuvat, jotka Instagramiin lataan. Niitä voivat sitä kautta katsella nekin, jotka haluavat pysyä poissa Instagramista. Varsinkin reissuissa ja myyntitapahtumissa tuo on hyvä lisä blogiin, kun en pääse tekemään varsinaisia päivityksiä.
Syy siihen, miksi tätä somea olemme nyt yhdessä opetelleet on se, että Facebook markkinointikanavana on käynyt yhä kehnommaksi. Pitäisi valloittaa kaikki somet, jos haluaa saada tuotteilleen näkyvyyttä. Mutta vaikka ajatuksena oli siis oppia hyödyntämään sosiaalisen median mutkia nimenomaan yrityksen markkinointiin, sitä en oppinut. Kivan uuden harrastuksen kuitenkin opin. Ja sain syyn ostaa uuden ihanan omppuluurin. ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
PS. Hyvät Instagram-ohjeet on tehnyt Ompelimo Head Over Heelsin yrittäjä Susanna Vesterinen ja ne löytyvät täältä, jos haluat opetella:
Osa 1: http://www.slideshare.net/SuskiV/instagram-opas
Osa 2: http://www.slideshare.net/SuskiV/instagram-jatkot
41 kommenttia:
Minua ahdistaa tällä hetkellä melkoisesti koko netti ja kaikki mitä sen takia pitäisi osata. Olen istunut elämästäni tietokoneen ääressä niin paljon, että en jaksaisi juurikaan enää ja nyt sitten kuitenkin taas pitäisi ja ihan uudesta näkökulmasta. Pitäisi opetella ensinnäkin tekemään kunnollinen blogi. Siis semmoinen joka näyttää minulta. Kirjoittaminen kyllä irtoaa ihan helposti ja peruskuvat osaan laittaa, mutta en oikein muuta. Sitten pitäisi tietysti perustaa se nettikauppa, mutta en ole saanut perehdyttyä. Nyt olen antanut itselleni 2 viikkoa aikaa tuohon projektiin, mutta epävarmuus jäytää. On kaikkea oikeaa ihanaa tekemistä ja pihalla alkaa paistaa taas aurinko.. En uskalla edes ajatella kaikkia muita somen tahoja, joilla pitäisi ryhtymä vaeltamaan!
.. ryhtymäni vaeltamaan siis.
Oletko koskaan selvittänyt millaisissa oloissa applen tuotteita tehdään?
Kaikkeen ei pysty millään mukaan. Pitää vaan omaksua ne tavat, jotka itselle on sopivat ja luontevat. Minä tykkään bloggaamisesta ja Instagramista, ja Facebookissakin on pakko olla työn takia, mutta taidan suosiolla jättää muut huomiotta. Jos ihan kaikki väylät yrittäisi hallita, ei ehtisi muuta tekemäänkään. Ja jos käsityöyrittäjäporukka joskus saa aikaan ihan erillisen, oman foorumin, jätän Facebookinkin lopullisesti taakseni.
No en ole paikan päällä käynyt tutustumassa, mutta ymmärtääkseni varsin surkeissa oloissa, kuten kaikkien megayritysten tuotteet. Tämä on yksi näistä asioista, joissa pieni ihminen ei vaan voi olla täydellinen.
Minä tarvitsen työssäni tietokonetta. En harkitsekaan muita kuin Applen koneita, sillä en halua käyttää aikaani koneen kanssa tappelemiseen. Jouduin monen vuoden ajaksi windows-loukkuun köyhyyteni vuoksi, ja se oli päivittäistä raivoamista. Lopulta ymmärsin ottaa lainan ja hankkia jälleen tietokoneen, jonka kanssa yhteistyö sujuu täysin kivuttomasti.
Älypuhelin ei ole minulle työn vuoksi välttämätön, vaikka hyödyksi ja avuksi onkin, mutta sama pätee siinäkin.
Paskoissa oloissa ne muutkin elektroniikat valmistuvat, joten aika pyhimys saat olla, jos löydät jostain reilun kaupan kännykät ja tietokoneet.
Onnittelut uudesta omppuluurista! Omaani olen aivan rakastuntu, olisi pitänyt älytä hankkia se jo aiemmin :D
Ja omppuläppäri on tulossa keväällä kunhan saan päätettyä onko se pro vai air.
Oot taas kuitenkin liian tarkkaan lukenut mun hattaraista blogia ;) Korjasin (täysin tietoisen, ja siksi niin paheksuttavan) virheeni, ja minun kuvistani ainakin löytyvät oikeat linkit! Totta se on, pelkät nimet eivät riitä, kun kyse on toisen ottamasta kuvasta.
Noista uusista koneista olen jo ihan pihalla. Vanha känny kiukuttelee, eikä enää herätä mua, mut soitto toimii, niin aattelin ostaa vain herätyskellon. Mä sitten inhoan uusien asioiden opettelua. Kiukuttelen monta vuotta, ja sitten kun on pakko, mä opettelen, ja totean, että miksen mä voinut jo aiemmin.... :D
Jaa. Nyt meni yli ja ohi, että vilahti. :(
Kiitos. Tosin minun on selvittävä vanhan omppuluurini kanssa vielä jonnekin ensi viikkoon asti, sillä vanha sim-korttini on niin antiikkinen, ettei se sovi uuteen puhelimeen. Mokoma kehitys... :D
Ei se ollut kenellekään henk-koht. osoitettu. :)
Onkohan vielä nykyään olemassa jotain sellaista palvelua, josta voi tilata puhelunherätyksen? Eikö sellainen ollut joskus 80-luvulla?
Omppuläppäristä haaveilen minäkin, mutta toistaiseksi en ole keksinyt tarpeeksi hyvää tekosyytä sellaisen hankkimiseen. Yhdistelmä pöytäomena + puhelin kuitenkin on aika kattava paketti. Ja ei minulla nyt olisi mitään rahojakaan... :)
Mikä ihmeen some?
Minulla on nyt uusi puhelin ja latasin siihen instagramin. Olen päivittäin sinne laittanut kuvia, mutta en tajua koko jutusta yhtään mitään. Mitä ja miten sieltä muka voi jotakin mielenkiintoista löytää? - ja miten se voisi auttaa bisneksessä? Minulla on muutama seuraaja ja seuraan muutamaa...En tajua, miten tuota "laajennetaan?"
Miten apple on helpompi kuin windows? Onko se jokin ammattilaisten juttu?
Minulla on apple-kännykkä, mutten voi käyttää sitä, sillä se on ostettu USA:sta ja siinä on jokin tylsä juttu, ettei se toimi Chilessä, eikä siitä saa sitä "USA-asetusta" pois. Huomaatko, että minulta puuttuu täysin kaikki terminologia suomeksi? ;) Siinä applen kännyssä on aivan upea kamera. Sitä jossain vaiheessa käytin huvikseni, mutta nyt tuon uuden kännykäni kanssa en enää jaksa sekoittaa muita puhelimia kuvaan.
Voi että, olisi kivaa oppia laittamaan Instagramin kuvat blogiini. Onko se monimutkaista?
Huomenta,
onnea uudesta ompusta ! Onkos toi Instagramin käyttö ihan kauhian vaikeeta ? oon sitä itsekkin mietiskellyt, kun tuolla naamakirjalla ei enää niin paljoo saa näkyvyyttä ja sen huomaa . Ehkä tuossa viikonloppuna minäkin eksyn tuonne maailmaan ja se vie minut mennessään ! Ihanaa päivää siulle !
Ihan tolkuttoman helppoa se on. Lisäsin tekstin loppuun vielä linkit opetusmateriaaleihin, jotka kanssayrittäjä on hienosti tehnyt.
Tässä vielä:
Osa 1: http://www.slideshare.net/SuskiV/instagram-opas
Osa 2: http://www.slideshare.net/SuskiV/instagram-jatkot
Mikä ihmeen some? Se on muuten kysymys, joka minunkin teki mieleni esittää moneen kertaan, mutten kehdannut, kun kaikki muut maailmassa tuntuivat tietävän, mikä on some. No, ajan mittaan selvisi minullekin: SOsiaalinen MEdia. :)
Applen vehkeet ovat hirmuisen helppokäyttöisiä verrattuna windows-vehkeisiin. Tuntuu, että pitää olla insinööri, että selviää windowsista, mutta Apple tekee laitteensa ihmisille. Lisäksi saa unohtaa kaikki windowsin raivostuttavat palomuurien ja virustorjuntojen asennukset ja jatkuvat päivitykset. Muutenkin kaiken uuden ohjelmiston tai laitteiden asentaminen omppukoneeseen on hyvin helppoa, mutta ainakaan muinoin windowsin kanssa en onnistunut koskaan. Aloitin tietokone-elämäni omppujen parissa. Sitten tuli työttömyys ja köyhyys ja jouduin ottamaan halvan windows-koneen, kun omasta ompusta aika lopulta jätti. Se oli kauhea takaisku. Iloinen tietokonepuuhastelu muuttui vastenmieliseksi ja vaivalloiseksi.
Ja sitten Instagramista...
Lisäsin nyt tuohon postaukseni loppuun linkin Instagram-oppimateriaaliin, jonka avulla minäkin kaiken opin. Siellä on sekin tieto, miten nuo kuvat ilmestyvät blogiin. Kaikki on helppoa. Jopa minä uudistusvastainen puupää osasin. :)
Instagramista löytää ja tulee löydetyksi, kun käyttää niitä hakusanoja, jotka merkataan #-merkillä. Esimerkiksi jos sinä teet vaatteen sihuhauvalle ja haluat että koiranomistajat löytävät kuvasi, merkkaat siihen hakusanoiksi #sihuhauva #koirantakki tai mitä ne sanat sitten ovatkaan, joita koiranvaatealalla käytetään. Jos käyttää vielä englantia tai espanjaa, niin aina laajenee näkyvyys.
Kun minä laitoin kuvan Playmobileistani, kirjoitin siihen #playmobil ja yhtäkkiä tykkääjiä oli joka puolelta maailmaa! Jopa Playmobil itse. :)
Mutta miten tämä kaikki käännetään markkinoinniksi, on vielä auki minulle. Kuka hakee intohimoisesti Instagramissa hakusanalla #tiskirätti?
Minua seurailevat nyt muut käsityöyrittäjät ja ne, jotka lukevat blogia. Se on hyvä alku.
Mä olen se, joka merkitsee lähteeksi Pinterest. Alussa jaksoin kaivaa jokaiselle kuvalle oikean lähteen, mutta veto loppui. Välillä omatunto kolkuttaa. Mutta ajattelen, että mulla on vieressä linkki omaan Pinterestiini, sieltä ne linkit löytyy...
Mä olen tullut siihen tulokseen, että ei netissä voi estää yhtään minkään lainaamista ja jakamista. Jos ei halua, että jotain jaetaan, ei laita sitä nettiin. Ainoa mihin suhtaudun todella kriittisesti on se, että joku lainaa toisen kuvia tai muuta aineistoa hyötyäkseen siitä kaupallisesti. Niinkuin Mila's daydream -blogin vauvakuva oli jossain ulkomaisessa bannerissa tai yhden suomalaistytön ruokablogikuva oli pitserian mainoksessa.
Kuvien linkittely on kuitenkin pääasiassa näkyvyyttä ja mainontaa. Toki toimisi merkittävästi paremmin, jos linkittäjä laittaisi myös ne linkit...
(Huomaako, että kolkuttaa vähän? KOLK KOLK KOLK.)
Taitaa vähän kolkuttaa. :D
Kuvien nyysiminen ei tuo kuvan oikeuden omistajalle mitään näkyvyyttä ja mainontaa, jos se napsitaan pois alkuperäisestä yhteydestään, eikä siinä ole mitään copyright-merkintää. Minä itse syyllistyn samaan - justiinsa viime postauksessa varastin kuvia noista amerikkalaisista näyttelijöistä. Vaikka se on väärin, niin pidän tätä vähän tapauskohtaisesti harkittavana asiana.
Maailmankuulu näyttelijä kyllä saa mainosta sillä, että tutun naaman kuva leviää, mutta pieni käsityöläinen vain kärsii siitä, että kuvat hänen töistään karkaavat maailmalle ihasteltaviksi, mutta kukaan ei tiedä, mistä moista ihanuuksia voisi tilata.
Esimerkki:
Henkilö A ompelee kivan kassin, laittaa sen blogiinsa tsi-ohjeineen, ja henkilö B pinnaa sen Pinterestiin. Kaikki on vielä kunnossa tässä vaiheessa. Sitten tulee henkilö C, joka kopioi kuvan Pinterestistä ja laittaa sen omana blogiinsa ilman viitettä henkilö A:n blogiin. Henkilö D lukee postauksen ja haluaisi ommella samanlaisen kassin, mutta linkki ohjeeseen puuttuu. Metsään mentiin.
Varastelua ei pysty estämään, mutta asiaa auttaa jo se, että laittaa omiin kuviinsa oman bloginsa nimen. Sitten joku kiinnostunut saattaa guuglaamalla edes löytää oikeaan paikkaan.
Suomessa tekijänoikeuksista tunnutaan kuitenkin tietävän paremmin kuin maailmalla, jossa noita kertomasi kaltaisia tosi törkeitä hyväksikäyttöjä tuntuu tosiaan tapahtuvan.
Mie skippasin jo pinterestinkin, kun en jaksanut... Onneksi ne ohjeet ovat siellä tallessa, jos vaikka sopiva rakonen vielä tulis. Instagramiin miekin ihastuin, se on niin mukavan nopsa tallentaa tuokiokuvia. Olen vasta ihan pikkuruisen koittanut etsiä joillain hashtageilla sieltä kuvia.
Kiitos noista instagramohjeista! Mun on pitäny siihen perehtyä, mut en oo kerenny. Jos viikonloppuna kattelis noitten ohjeitten mukkaan.
Mun puhelin on lumia ja mää rakastan sitä (tai tätä, tällä puhelimellahan mää taas netissä roikun).
Nyt tuli tosta omppuholistista ja Sulosta mielleyhteys, joka ei lähde. Tartutan sen siis sinuun. Kyse on miun suosikin Herra Heinämäen lato-orkesterin biisistä, joka on Heikki Salon sanoittama. Harmi, etten löytänyt tätä äkkiseltään biisinä, mutta voin soittaa sen siulle kun tuut käymään seuraavan kerran :D Tässä sanat:
SULO OMENAMIES
säv. Janne Louhivuori, san. Heikki Salo
Vanhasta omenapuusta
titityy-tintin pöntöstä
kuuluu talvella kuorsauspuhina
ja vanhan kamiinan pihinä.
Siellä yks pikkuinen äijä
nukkuu seassa vällyjen,
kääntää kylkeä jos sitä huvittaa
- usko pois, minä tunnen sen.
Sulo Omenamies, Sulo Omenamies,
ootko nähnyt äijän sen?
Sulo Omenamies, Sulo Omenamies
hän on puutarhatyöläinen!
Keväällä omenapuusta,
pöntön pienestä aukosta,
kuuluu iltaisin raukea narina
ja tuikkii telkkarin valoa.
Siellä mun ystävä Sulo
keinutuolissa löhöilee,
paistaa takassa paksuja lättyjä,
termoskannussa tuoksuu tee.
Sulo Omenamies...
Kesällä omenapuusta kuuluu
haitarin soittoa.
Sulo lauantai-iltaisin laulelee,
pyykit kuivuvat narulla.
Sulo Omenamies...
Syksyllä vanhassa puussa
alkaa kauhea tohina:
Sulo omenat punaisiks maalailee,
ja vielä puunaa ne vahalla!
Miksei me saada, hei, syödä?
kuuluu toukkien motkotus.
Sulo omppuja tarkkana vartioi,
herra häärää kuin hurjimus!
Mun sim-kortti oli vuodelta 2005, hyvä kun uuden luurin myyjä tunnisti mikä niin iso kapistus on. Minä olen säästänyt ja säästänyt ajatuksena ostaa uusi läppäri, vanha toimii, mutta hitaus alkaa nyppiä päivä päivältä enemmän.
KIITOS INSTA-OHJEISTA!
Kiitos, miepä tutustun noihin !
Mulle tuo Pinterest on saanut olon, että ei ole enää mitään omaa ideaa. Kuka voi sanoa, että olisi keksinyt oikeasti jotain uutta ja persoonallista?? Ja kaikista maailman ihmisistä ihan ekana?? Tai että kuinka pliisun pliisuja kaikki omatekemäni ovat kun maailma on täynnä ihan uskomattomia juttuja! Kuvista vielä, että kyllä mä ajattelen, että loppujen lopuksi suurimmalle osalle ihmisistä kuvat ovat vaan mainosta omista tuotteista...etsysta taitaa paljon olla kuvia ainakin käsityöjutuissa. No, ainahan näitä röyhkeitä ideavarkaita riittää ihan joka alalla...
Tiedätkö, minä masennun tosi helposti tuollaisisa paikoiss akuin pinterest, jossa ihmisten lahjakkuus suorastaan tulvii päälle. Tulee niin helposti se olo, että minä en osaa mitään ja kaikki muut ovat niin taitavia. Sen saman syyn takia en pysty lukemaan nukkekotiblogeja. Ihailuun sekoittuu niin hirveästi kateutta. :)
Niin, ehkä siihenkin voi joskus vielä riehaantua innostumaan... mistä sitä tietää. :)
Ole hyvä, kiitos kuuluu kaimalleni, joka ne jaksoi ohjeet vääntää ja antoi julkiseen jakeluunkin vielä. :)
En lähde mukaan empiiriseen tutkimukseen! :D Minullakin on hiljainen aika kaupalla, mutta olen niin täystyöllistetty varaston kasvattamisen, tilaustöiden ja Käsityökortteli-kiertueen kanssa, että mitään aikaa tahi energiaa ei ole uuden oppimiseen.
En osaa vastata siihen, miten Instaa voi käyttää markkinoinnissa hyväkseen. Minä latailen sinne kuvia pohjaanpalaneista puuroista ja meidän Kertusta. Aika kaukana olen vielä instamarkkinoinnista. :D
Soja, mua alkoi liikuttaa. ❤ Sulo Omenamies Lintunen ❤
Eipä kestä, toivottavasti saat niistä apua. :)
Joko sä valloitit sen Etsyn? Minä olen nyt opetellut tekemään laskuja ja vastaanottamaan rahaa PayPalilla, joten seuraavana olisi uskallettava sinne Etsyyn...
Mulla Pinterest on ollut käytössä jo muutaman vuoden ja ehkäpä sen täysvisuaalisuuden vuoksi ei ole ollut korkeita kynnyksiä addiktoitua siihen. Se on loistava idealaari likimain mihin tahansa aiheeseen.
Nämä muut sitten, voi huokaus ;D Insta-tweet-piip-heti-kokoajan-jatkuvasti - eiiih! Tuntuu, että pitäisi olla koko ajan ja joka paikassa tai et ole missään. Hurjan rasittavaa. Kuitenkin niissä on oltava joku juttunsa, koska muuten ne eivät kiinnostaisi ihmisiä niin paljon, mutta itse nitkuttelen ja haraan vastaan näille. En jaksaisi, ei viitsisi, koko ajan jotain ;DD Mähän en ole edes facessa kuin työn puolesta. Siis ihan omaa viitsimättömyyttä tämä somepuutostautini, mutta myös sitä, etten ole nähnyt vaivaa ymmärtää miksi mun pitäisi olla niin framilla joka tuutissa koko ajan. En vaan saa sitä tarttumaan itseeni, vaikka miten yrittäisi. Eikä jaksa oikeen kiinnostua seuraamaan muidenkaan juttuja niin intensiivisesti miten se on mahdollistettu :D Mielummin olisin hissukseen omassa nurkassani ja maailma saisi häärätä siinä omiaan ;D
Ehkä tässä on sitäkin, että kännykät tuli vasta yleisiksi silloin kun olin jo täysi-ikäinen. Samoin netti, foorumit, blogit, face ja kaikki muu mitä siitä on seurannut. Kaipaan välillä sitä aikaa, kun ei ollut sellaista jatkuvan tavoitettavuuden riesaa, joka nyt on vakio-olemisena. Lankaluuri soi ja vastattiin jos oltiin kotona.
Facesta markkinoinnissa, joo, ampuu omaan nilkkaansa ja samalla käyttäjiensä. Kun kerran aloittaa sen sponsoroitujen käytön, siitä ei pääse irti millään. Se oli vielä 2 vuotta sitten jopa ihan hyvä. Nykyään saisi pistää euroja sisään joka päivä säästöpossun verran, jotta saisi jotain toivottua tulosta. Näinhän ne menee. Ensin luodaan ilmainen kanava ja toivotaan parasta. Suosion myötä kaupallistetaan pienin askelin koko homma pilalle.
Mää nyt sitten menin sinne instagrammiin. Yhtään kuvvaa siälä ei viälä oo, mut kai mää niitä sinne sit laitan.
Mun blogisa ihmettelit sitä karppisokeria. Se on ihan kätevää, siittä ei imeydy ollenka kaloreita eikä hiilareita. Leivonnasa toimii hyvin, mut jos sillä makeuttaa vaikka jogurttia, se kannattaa jauhaa tomusokeriks sauvasekottimella. Muuten rouskuu hampaisa. Kuumaan se kyllä liukenee, soppii siis kahviinki. Tässä linkki.
Minäkin ajattelin laittavani veronopalsutukset läppäriin, mutta ne hupenivatkin kaikkkeen muuhun... :P
Voi maija, tuohan vaikuttaa ihan unelmakeksinnöltä! Olen nyt henkisesti yrittänyt valmistautua sokerittomaan elämään, ja karkeista luopuminen tuntuu ihan okeilta. Mutta mitä tarjota vieraille kahvin kanssa? Millä herkutella Sulon kanssa iltaisin? Kiitoskiitos!
Löydänkö sinut Instasta Rynttyliisana?
Minäkin olen facessa vain työn takia. Kaverit olen deletoinut kokonaan, paitsi on niitä vissiin 7 kuitenkin, sisaruksia ja bestiksiä.
Vaikka suoraan sanottuna raivostuttaa Facebookin muuttuminen rahanvaatimuspaikaksi, jossa edes omat tykkääjät eivät enää näe päivityksiä, niin ymmärtäähän sen. Bisnestä se on Facebookikin. Aika näyttää, kaatuuko fb omaan ahneuteensa vai olemmeko me niin uskollisia lampaita, että makselemme niitä mainosrahoja.
Yhden asian minä muuten hallitsen hienosti: puhelimeen vastaamatta jättämisen. Minua inhottaa se, että ihmiset vastaavat kännyköihinsä ihan missä tilanteessa tahansa ja soittaja joutuu kysymään: onko paha paikka. Osaan jättää puhelimen kotiin, kun lähden kävelylle ja laittaa sen äänettömälle, kun teen töitä, johon en kaipaa keskeytyksiä. Joudun aina pyörittelemään silmiäni ja huokailemaan kovaäänisesti, kun Sulo vastaa puhelimeensa ihan älyttömissä tilanteissa. Kesken vieraiden kanssa kahvittelunkin hän saattaa vastailla kuuliaisesti lehtimyyjille ja kuunnella koko pitkän myyntipuheen läpi. Olen sitä mieltä, että jossain on joku rekisteri niistä ihmisitä, jotka AINA vastaavat kiltisti markkinatutkimuskysymyksiin, ja Sulo on sen listan ykkösenä. Hän saa niitä tutkimuspuheluita jatkuvasti.
Joo, toi on tosi hyvä keksintö! Hintaa tosin on moninkertasesti tavalliseen sokeriin verrattuna, mut ei sitä koko ajan tuu syätyäkkään, toisin ku sokeria. Luontaistuotekaupoissa maksaa yleensä enemmän ko vaikka cittarissa. Kannattaa pyytää oman kaupan valikoimiin jos ei viälä oo.
Rynttyliisa juu. Kuis muuten. :-)
Hmmm... pitäisiköhän minunkin saada aikaiseksi tuollainen widgetti blogin sivupalkkiin, jossa näkyy instagram-kuvat? Pinterestin käyttöäkin olen opetellut, mutta en (onneksi) ole koukuttunut. Ärsyttää siellä, että monista kuvista ei kuitenkaan löydy se alkuperäinen lähde.
Minä laitoin sinne eilen ekan tuotteen. Rätin hinnaksi tuli 10,5 dollaria. Se tuntuu aika hurjalta. Huomasin, että siellä myydään käsityötä paikoin kohtuuttoman halvalla. En tajua, miten siellä voi erottua, miten kukaan voi löytää sieltä yhtään mitään. Miljoonia tuotteita, ja toinen toistaan upeampia. Masentava paikka minun mielestäni. Kokeilen kuitenkin vielä laittaa kankaita sinne myyntiin, kunhna ne valmistuvat.
Juttadieetistä ei voi kertoa lyhyesti. Kirjoitin sinulle kokonaisen postauksen siitä aiheesta. :)
Jos tulee kysymyksiä, kysy vaan.
Laita vaan widgetti. En tiedä, katsooko kukaan sitä, mutta on se aika kivan näköinen tuossa kuitenkin. :D
Lähetä kommentti