torstai 6. kesäkuuta 2013

Kahden kerroksen väkeä


Herkullinen annos, vai mitä? Ainakin Kertun mielestä. Tämä kattaus on nimittäin sen suurinta herkkua. Hyttyset ja voikukan terälehdet katoavat kaverin poskipusseihin ihan salamana.

Kesän myötä Kerttu on muuttanut rytmiään yöpainotteisemmaksi, mikä on hiukan hankalaa meidän kannaltamme. Joudumme väkisin sinnittelemään hereillä pidempään kuin haluaisimmekaan odotellessamme lapsukaisen virkistyvän iltaleikkeihin. Meitä kun peti kutsuisi jo yhdeksän jälkeen, mutta Kerttu alkaa raotella silmiään vasta kymmenen maissa.


Askartelin sen tv-taloon toisen kerroksen, jotta sillä olisi enemmän aktiviteettia. Alakerrassa sijaitsevat makuuhuoneet ja wc. Päiväuniaan tyyppi vetelee joko pesäkolossaan tai pahviputkessa.Tässä kuvassa Kerttu näkyykin juuri torkkumassa eräässä kolossa. Mahdatko löytää sen?

Yläkerrassa on ruokasali ja kuntosali. Pehmustin kuntosalin lattian heinällä, koska Kepa yhä ottaa juoksupyörästään välillä aika hurjia ilmalentoja ja mätkähtelee maahan nurinniskoin.



27 kommenttia:

Kesänaapuri (@kesanaapuri) kirjoitti...

Toi telkkari on kyllä vaan niin mahtava keksintö! :D Eipä pysty nykyajan taulutelkkareihin tulevaisuudessa majoittamaan kyllä mitään elävää... ;)

Tessa / Vehkosuo kirjoitti...

Huippuhieno! Voisin muuttaa asumaan Kertun kanssa tuonne. Voi että. Kullakin oli joskus gerbiili nimeltä Juice ja hiiri nimeltä Jontte. :)

Saila kirjoitti...

Slitykset Kertulle!
Olenkin miettinyt, että hyttysiä syövä lemmikki olisi hieno juttu, täytynee harkita tuollaista Kerttua, tai sitten jotakin liskoeläintä...

Susanna kirjoitti...

Muurahaisfarmi, ehkä! :)

Susanna kirjoitti...

:)

Minä aina lapsena kuvittelin itseni asumaan Lundby-nukkekotiin. Se oli niin hieno talo, että olisi siellä halunnut asua.

Susanna kirjoitti...

Noita hyttyssyöjiä tarvittaisiin oikein armeija. Kerttu Combat.

Jaana/Hattaralandia kirjoitti...

On tuo Kertun asumus vaan niin hieno! Hyvät herkutkin on tarjolla. Kesällä on kyllä mahtavaa, kun omasta pihapiiristä löytyy lähes kaikki jyrsijän sapuskat.

Cheri kirjoitti...

Mitkä herkut ja mikä kattaus! Kerttulla on tuuria, sillä kummastakaan herkusta ei tule kesän aikana pulaa :)

Unknown kirjoitti...

Aivan loistava koti rakennettu telkkariin. Olipas kiva, että löysin tänne blogiin :)

E kirjoitti...

Ei voi muuta sanoa, kuin että kyllä on Kertulla oivallinen koti! Minäkin haaveilin usein muuttavani nukkukotiin asumaan. Mulla oli tosin naapurintytöltä saatu vanha lundby, joka ei ollut enää ihan niin fiini, mutta hauska oli silti haaveilla. Mietin usein myös sitä Muumitalon pienoismallia, joka oli joskus Metson alakerrassa Tampereella (nyt Muumilaakso on siirretty, enkä tiedä minne), koska se pienoismalli oli älyttömän upea! Outo paljastus muumienvihaajalta :D

Anonyymi kirjoitti...

Hamsterit on niin ihania, olen itsekin haaveillut sellaisesta, mutta vielä ei ole asia edennyt ajatusta pidemmälle. Sydäntä lämmittää katsoa, aina kun joku oikeasti panostaa siihen, että eläimen olisi hyvä olla! :)

Susanna kirjoitti...

Olen muuten huiomannut, että kasvituntemukseni on ihan surkea. Kun kävelen pihalla, tiedän varmuudella vain apilat, mustikat ja voikukat, joita uskallan tarjoilla Kertulle.

Susanna kirjoitti...

Voikukat alkavat jo olla kukintansa kukkineet, mutta hyttysiä onneksi piisaa pitkälle syksyyn!

Susanna kirjoitti...

Kiva, että löysit! Toivottavasti viihdyt! :)

Susanna kirjoitti...

Se Tampereen metson alakerrass aoleva muumitalo on ihan huppu ja maailamn paras nukkekoti! Onko se siirretty sieltä pois? Toivottavasti jonnekin valoisampaan. Ainakin minulla meni hermot, kun siellä hämärässä yritin kuikuilla lasin läpi niitä kaikki hienoja huoneita.

Susanna kirjoitti...

Pakko on panostaa. Muuten en kestäisi sitä syyllisyyttä, että meillä asuu häkkieläin. :)

Taika kirjoitti...

Tuttavapiiriini kuuluu useampi hamsteri mutta täytyy sanoa että Kertun koti on niistä totisesti kaikkein hienoin.

Susanna kirjoitti...

Oo, kiitos!

Olen käynyt katselemassa jyrsijäfoorumeita ja todennut, että onneksi moni muukin on suonut omalle pikkuelukalleen aika hauskoja kotiratkaisuja ja paljon aktiviteettia! Ne liian pienet dunat ilman virikkeitä joko ovat vähemmistönä tai sitten niistä ei vaan latailla kuvia nettiin.

Minna-Liisa S kirjoitti...

Ihana koti Kertulla!

tuksu kirjoitti...

Ihan ensin: KIITOS!!! Pöllörätit oli ihanampia, kuin kuva kertoi! Toinen meni lapsenlapsen ekaan kotiin :)
ja toinen jäi mun punaiseen keittiööni :)
KIITOS! Kiva juttu! YÖK! kuka syö mieluusti hyttysiä...en minä ainaskaan...
tuksu

Valoblogin Taru kirjoitti...

Aivan ihana koti Kertulla <3 Kyllä tuolla kelpaa asustella ja puuhastella.

Susanna kirjoitti...

:)

Susanna kirjoitti...

No niin, postipoika löysi siis perille, hieno juttu!

Pitäisiköhän maistaa hyttystä... sehän voisi olla yllättäen hyvinkin maukasta... :D

Susanna kirjoitti...

:) Uskon miekin, että Kepalla on siellä elämä melko mukavaa.

Tyynenmeren Aaltonen kirjoitti...

Hih, muistan, kun yökkäilit yhtä postaustani, jossa kerroin ruokkivani meidän sammakoita kuolleilla kärpäsillä. Eihän tämä postaus paljon siitä eroa...niin se elämä vie meitä mitä ihmeellisimpiin postauksiin! ;)

Onko tuota tv-taloa hankala pitää puhtaana? Haiseeko Kertun koti? Eihän noita paperiseiniä voi pyyhkiä. Entä puuosat? Eikö niihin tartu hajut?

Susanna kirjoitti...

Hih, se yökkäily liittyi niihin sammakoihin, eikä niiden ruokkimiseen! :D Sammakot ovat maailman eläinkunnan kauhistuksia!

Ihmettelin jo tuossa edellisessä viestissäsi hamsterisi haisemista. Kerttuhan ei haise. Oikeastaan yhtään. Sillä on sellainen oma kerttumainen tuoksahduksensa, mutta ei se haju täällä talossa tunnu. Koirakodeissa haisee enemmän eläimeltä kuin hamsterikodissa. En sitten tiedä, haisevatko ne tavalliset hamsterit, mutta talvikko ei ainakaan.

Kertun pissassa on haju, mutta se on toki luonnollista. Hamsterit ovat siistejä, ja jopa Kerttu on oppinut tekemään pissansa tiettyyn paikkaan, eikä pitkin seiniä. :D Sen asumus ei siis haise lainkaan ja on kauttaaltaan pyyhittävissä. Paperiseinässä on pleksi päällä.

Tyynenmeren Aaltonen kirjoitti...

Ahaa, kiitos kovasti. Ehkä minäkin sitten uskallan harkita jotakin mielenkiintoisempaa asumusta hamsulle kuin tuo häkki, joka tuli hamsun mukana. Kiitos, kun jaksoit vastata tähän vanhan postauksen kommenttiin! Ai niin, huomenna kerron blogissani, miten ihmeellinen tapaus oli hamsun tulo meille! Elämää Chilessä.... :/