Rakentelin eilen piparkakkutalon. Minulla on ollut tapana tehdä järjettömän isoja taloja, jotka ovat a) hankalia laittaa esille b) romahtavat helposti oman painonsa alla ja c) liian suuria syötäväksi. Viime vuonna päätinkin, että seuraava talo on sitten pieni ja sievä, eikä mikään suuruudenhullu arkkitehtuurin huippu.
Taisin onnistua tavoitteessani. Playmobil-keräilypussista tullut noita-akka sai nyt kodin joulun ajaksi. Myöhemmin saapuvat tietysti Hannu ja Kerttu (lue: Sulo ja Susanna), jotka nakertavat noitaparan mökin himokkaisiin suihinsa.
Tässä myös joulukuun kuva "10 kuvaa kesään" -haasteseen.
Talvi tuli Imatrallekin. Odotin sitä vasta ensi viikonlopuksi, jolloin tulisi täyteen 9 viikkoa viimeisestä syysukkosesta. Mutta ihan hyvä, että tuli jo nyt ja toi valoa tullessaan. Kylmyys tosin tuntuu nyt ihan mahdottoman pahalta. Kun yhtäkkiä on 12 astetta pakkasta, tuntuu, ettei mikään vaate ole tarpeeksi lämmin. Vaan eiköhän tähän pian totu. Kunpa pian pääsisi hiihtämään!
PS. Käykää katsomassa myös käsityöyrittäjien joulukalenteri.
33 kommenttia:
suloinen piparkakkutalo! itse en ikinä jaksa semmoisia rakennella! :)
Hieno piparitalo :) Minullakin talo on suunnittelun alla! Jo poisnukkunut isoisäni teki minulle lapsena joka vuosi piparitalon, hiukan vanhempana tehtiin talo yhdessä ja olen nyt jo kymmenen vuoden ajan olen selviytynyt siitä itse. Tauko tässä traditiossa oli muutaman vuoden ajan kun ulkomailla asuttiin, mutta valokuva joulun tärkeimmästä koristeesta löytyy vuodesta 1974 lähtien :)
Wow, on kyllä hienoa että vuodesta -74 asti löytyy piparitaloista kuvia! Meillä ei ole suvussa kukaan piparitaloja harrastanut enkä itsekkään ole vielä moista innostunut kokeilemaan. Mutta Susanna, laitahan kuvia menneistä piparitaloistasi, tämä noidan mökki on kyllä niin hieno! -J-
Siis ihana!! Talosta näkee, että olet todellinen kädentaitaja. Minä olen varsinainen "kroponikkari". Eli teen monenlaista mutta tulos on usein hieman hutiloitu. Mutta ei se haittaa.
Vakkarilukija
Kurkkasin blogiasi. Kondiittori! Miten niin et jaksa? Pitäisihän sinun. Tulisi varamsti ihan upea! :D
Hieno perinne, ja onpa hienoa, että talo on aina kuvattu.
No, ne ovat isoja ja rumia. Vain parista on kuvat.
Vuoden 2009 talo, jonka katto romahti:
http://sus-su.blogspot.fi/2009/12/piparkakkukartano.html
Ja viime vuonna tein pienoismallin meidän asemasta:
http://susannantyohuone.blogspot.fi/2011/12/jarjettomyyden-riemuvoitto.html
2010 oli remonttivuosi, silloin ei joulu laitettu oikeastaan yhtään.
Totuuden nimissä on myönnettävä, että tuo on ainoa kulma, josta katsottuna talo näyttää noin hyvältä. Takaseinä kenottaa sisäänpäin ja katto on vinossa. Se näkyy selvästi, jos taloa katsoo mistä tahansa muusta suunnasta kuin edestä.
Sulosen värikäs talo!Itsellä aina tuppaa menemään seinät vinoon ja kuorrutteet on joko liian löysiä tai liian tönkköjä ja sit vaan yritetään piilotella tomusokerilumen alle kaikki. Tämän vuoden talonrakennusurakka on vielä edessä. Avaimet käteen -periaattellahan en suostu menemään ;)
Sievä mökki! Ja on siinä ollut liimaaminen poissa pienissä pallukoissa. katselin ihan samoja kaupassa, ja ajattelin että ei tuu kevättä noiden kanssa :D
Siitä huolimatta! Piparijutut ei ole mun juttu! ;)
Oi vau, teitpä hienon mökin :) Kivan värikäskin se on. Itse olen pitänyt pari vuotta taukoa piparkakkutalojen rakentamisesta, kun poltin käteni aika pahasti kuumalla sokerilla. En siis ole liian näppärä näissä puuhissa ;)
Minä tein kuorrutteen nyt pelkästä tomusokerista ja munanvalkuiaisesta. Jätin veden pois kokonaan. Tuli huomattavasti hallittavampaa tököttiä.
Ja minä vielä lajittelin niistä pois "oranssit", jotka näyttivät pieniltä lauantaimakkaran siivuilta. Kyllä meinasin nukahtaa, kun niitä yksitellen asettelin ikkunoiden ympärille.
Suosittelen liimaamaan tuolla kuorruteaineella. minä olen aina käyttänyt sulatettua sokeria, mutta sen kurja puoli on se, että ajan kanssa kuorrute ruskettuu sen vaikutuksesta.
Nyt kun talo oli kyllin pieni, sen sai kasaan pelkällä kuorrutteellakin.
Upea piparkakkutalo olet taitava !
Vau, miten hieno ja ihanan värikäs piparkakkutalo!
Mistä sie nuo värikkäät namupallurat löysit? Meille tulee taas piparkakkumaailma, saas nähdä mitä kaikkea tällä kertaa :D Meil on siel aina kaikki ystävätkin. Hullua, mut kohta noi likat on sen verran isoja, että nää muutamat vuodet viitsii. Mie sitten kyllä jätän kaikki muut tohinat muiden huoleksi ;)
Upea piparitalo! Ja ihanaa että Hannu-Sulo ja Kerttu-Susanna pääsevät sitten apajille ;) Itse olen joka vuosi tehnyt piparitalon - toki aina viimeisinä vuosina olen ollut kahden vaiheilla. Vanhenemisen myötä on vaan jotenkin jäänyt moni joulujuttu pois. Mutta noista sun Playmobileista mieleen - oli se tipalla, etten ostanut perjantaina Playmobil-Kalenteria... maksoi "vain" 14e... Mies oli mukana ja vaikutti voimakkaasti etten ostanut. Voih, joskus kaipaan sellaista sinkkuelämän itsekkyyttä. Nyt pitää aina edes vähän miettiä toistakin - joka ei välttämättä halua, että koti täyttyy leluista :)
No tietenkin, noita-akan piparkakkumökki! Hieno ja maukkaaltakin näyttää :) Musta on hassua, että mä väsään joka vuosi mahtipontisen ja mahdollisimman ovelan mallisen talon, mutten koskaan syö sitä itse :D Muu perhe rakastaa pipareita, mutta mun makuun ne on tylsiä. Toisaalta tässä on ketunhäntä mukana, koska kun mä täytän niidet vatsat pipareilla, mulle hää kaikki suklaat. Hah hah haa!
Hauska tuo oivallus noidan mökistä :)
Ja nuo aiemmat piparitalot on ihan huikeita, aloin jopa arpomaan jaksaisiko tehdä meidän asemasta vastaavanlaisen, mutta voi olla että hermot loppuisi ennen lahjakkuutta ;)
Varsinainen piparkakkutalo, houkuttelee varmasti Hannun ja Kertun paikalle.
Kiitos Susanna ja Marjamatilda!
Ne seinissä olevat on kakunkoristeita, Niskan S-marketista. Maassa olevat on m&m´sejä.
Kai laitat piparkakkumaailmastanne kuvat blogiin?
Voi ei! Mokoma mies! Mutta en kyllä ihmettele. Tällaiset Sulot, jotka kannustavat vaimojaan hankkimaan leluja, ovat kyllä varmasti aika harvassa.
Mutta tuohan on tomivaa, että muut syö ja sinä rakennat. Kaikki saa sen, mistä tykkää.
Aina kannattaa kokeilla. ;-)
Minä rupesin justiin eilen katselemaan, että onnistuinko minä nyt tekemäänkin pääsiäiskoristeen tuosta mökistä. Noita-akka, pääsiäismunan muotoiset karkit ja kukkakoristeltu mökki. Hmmmmm.
Pitää koittaa muistaa laittaa :) Niitä seinässä olevia tarkoitin, pitää siis käydä S-kaupassa, tänks!
Ääk! Super-ihana piparkakkutalo!! Olen tänä vuonna haaveillut ekaa kertaa moisen väsäämisestä. Varmaan meillä mies saisi hoitaa arkkitehdin osan, itse keskittyisin koristelemaan.
Antaa mennä vaan!
Tulin tänne uudestaan ihastelemaan taloasi, olen päättänyt että talo tulee jos vain jossain välissä ehditään tekemään. Sinun luomuksesi on ihanampi kuin muistinkaan, megasuloinen! Aioin matkia nuo m&m-karkit, mutta pirkules kun menin jo syömään ne :D
Panu haluaisi tehdä piparkakkuhuussin ja laittaa ulkopuolelle suklaarusinoita esittämään arvaat-varmaan-mitä.
:D
Ihan ehdottoman hyvä ajatus on huussi rusinoineen! En malta odottaa lopputulosta!
M&msit on kyllä liian hyviä, hyvin helposti sujahtavat suuhun. Ne suklaasisältöiset olisivat olleet parempi vaihtoehto. Eivät ole niin herkkua, vaan niitä on helpompi vastustaa. Nuo pähkinäversiot ovat addiktoivia!
Lähetä kommentti