Nyt on taas se hetki vuodenkierrossa, kun pitää saada uusi almanakka. Minulla on ollut tapana askarrella se itse, sillä vaatimukseni täyttäviä kalentereita ei ole olemassakaan. Haluan a) saada sen seinälle, b) että päivien kohdalle mahtuu kirjoittamaan, c) että siinä on nimipäivät ja juhlapäivät ja d) että siinä näkyy ihan koko vuosi yhdellä kertaa.
Kohta D on se syy, miksi päädyn aina askarteluhommiin. Materiaaliksi tarvitsen jonkin halpisalmanakan, josta voin leikata sivut ja liimata ne isolle arkille.
Almanakkoja tulee ihan pyytämättä aivan törkeä määrä joka vuosi. Tällä kertaa meille on kertynyt yhdeksän ilmaisjakelualmanakkaa. Ne saavat minut aina hiukan kiukkuiseksi.
Yhdeksän. Mikä älytön määrä keräyspaperia ja yksi hankalasti hävitettävä kudottukin.
Olenko minä jotenkin erityisen kriittinen, kun en kelpuuttaisi ainoatakaan noista väkisintungetuista kalentereista seinälleni? En halua katsella keittiöni seinällä kuvaa jonkun vieraan ihmisen kodista, tai vieraan perheen retkestä laivoja katselemaan. En vaikutu tusinaluontokuvista enkä taiteesta, jota ovat luoneet minulle merkityksettömät taiteilijat.
Kaikkein eniten hiilestyn hyväntekeväisyysalmanakoista. Tuleeko teille niitä? Almanakka, ja mukana lasku. Maksa lasku, jos huvittaa tai heitä paperinkeräykseen almanakan kera. Maksetut rahat menevät hyväntekeväisyyteen. Minä vaan haluaisin kysyä, että kuinka paljon rahaa upposi kalenterin tekemiseen, almanakkatoimiston tekijänoikeusmaksuun, kuvaajien palkkioihin, kalenterin painatukseen, laskujen kirjoitteluun ja tulosteluun, osoiterekisterin ostoon ja tuhansien almanakkojen postitukseen satunnaisille ihmisille. Olisikohan ne rahat kannattanut laittaa suoraan hyvään tarkoitukseen ja jättää puolivillainen almanakka tekemättä?
Otatteko te käyttöön ilmaisalmanakat? Vai ostatteko mielummin kirjakaupasta kauniin tuotteen, joka on juuri sellainen, kuin te haluatte? Tuleeko näitä kalentereita edes tällaisia määriä muidenkin talouksiin?
Tämän vuoden almanakkasaasteen seasta löytyi onneksi yksi, jonka sivut olivat sopivan kokoiset askarteluihini. Tavallisesti olen käyttänyt vielä pienempiä, mutta tämä A5-kokokin menetteli. Aikaisemmin tein itse ruudukot tietokoneella. Nykyisin olen niin laiska, että käytän mielummin valmiita kalentereita materiaalina.
Liimasin kuukausiruudukot tapetinsoirolle ja kiinnitin sen vahvoilla magneeteilla jääkaapin kylkeen. Siinä se on, koko vuosi kerrallaan silmäiltävissä.
39 kommenttia:
Kätevä keksintö tuo sinun almanakkamallisi! Minä olen monena vuonna saanut joululahjaksi kalenterin - joskus esimerkiksi Harry Potter -mallisen, viime vuonna ystävän omista valokuvistaan teettämän - ja jos en ole saanut, niin olen sen joululahjarahoilla ostanut. Nyt ostin kuitenkin vähän ennen joulua Mollie Makes -lehden, jonka mukana tuli mielettömän ihana kalenteri. Problem solved. :)
ps. Ja oman nimenikin bongasin tuosta ensimmäisestä kuvasta, hih!
Meille tulee vain niitä taskuallakoita, jotka kulkevat mukana, seinäallakoita ei lainkaan. Tuosta kankaisestahan voisi ehkä tuunata jotain kivaa. :)
Meille ei ole tullut ikinä ilmaisia kalentereita, muuta kuin ammattiliittojen taskukalenterit. Seinäkalenterit loistavat poissaolollaan, mikä on sinänsä ihan hyvä, koska en edes osaa käyttää paperista kalenteria. Meikäläisen allakka on elektroninen, mieluiten sähköpostin yhteydessä. Töissä oli pakko opetella käyttämään edes hieman kalenteria, koska viikko- ja muissa palavereissa, kun ei tuota pöytäkonetta saanut kätsysti mukaan :D
Meille on tipahdellut 3 tai neljä seinäkalenteria, ei onneksi enää ammattiliiton taskuallakkaa! Liikaa joka tapauksessa.
Naureskelin sun kriteereille kalenterista, anteeksi vain :-D On siinä frouvalla vaatimukset!
Olen tässä ällistynyt noiden kalenterien määrästä. Syrjäisellä saarella asumisen hyvä puoli on näköjään se, että ilmais/"hyväntekeväisyys"kalentereita ei tule lainkaan.
Se on vahvaa, hyvää kangasta. Kyllä siitä jonkin kassin helposti saisi.
Minä taas en osaa yhtään käytää elektronisia. Sellainen on ilmeisesti tässä tietokoneessa ja kännykässänikin. Kumpaakaan en koskaan ole osannut harkitakaan. :-D
Sulon ammattiliitto on onneksi järkiintynyt. Eivät enää lähetä automaattisesti taskuallakkaa, vaan lehden sivulla on ohjeet sellaisen tilaamiseen, jos sen välttämättä haluaa.
Minäkin olen ällistynyt. Uskoisin tämän olevan meilläkin ennätyssaaliin. Ja tuossa pinossa on kahdesta almanakasta vielä tuplanumerot. Aaargh.
Kauheasti alkoi kiinnostaa, mikäs se sellainen Mollie Makes onkaan... :-D
Ei tuu meille muuta kuin roskakalenteri joka on joka vuosi otettu käyttöön.Mielessä on muhinut (vuosia) se omanlainen kalenteri mutta ehkä sitten joskus on sen aika...
Heippa.
Meillä myös sama ongelma. Seinäkalentereita on tullu noin viisi ja ainakin yksi taskukalenteri. Eniten käytän kännykän kalenteria, ihan vain siksi että siihen saa muistutuksen. Yksi seinäkalenteri pitää olla kotona, mutta mulla on kans aika monta kriteeriä sen suhteen. Mieluiten ostaisin itse jonkun kauniin, mutta olen koettanut pärjätä jollakin ilmaiskalenterilla. Ihan vain siksi, että omatuntoni ei anna periksi heittää kaikkia kalentereita kierrätykseen ja sitten ostaa uusi vain omaa silmää miellyttääkseni.
Mutta joka kerta, kun jonkun lehden välistä ilmestyy kalenteri, manaan mielessäni..turhaa rahan haaskausta. Kiitos muuten ihanasta blogistasi!! Se piristää aina päivää.
Olen kiroillut ihan samaa. Meillä on varmaan joku viitisen kappaletta myös noita kylkiäiskalentereja, jotka ovat rumia ja kamalia. Olen niitä pyöritellyt, enkä osaa tehdä niille mitään muuta kuin heittää pois.
Olen itse saanut tädiltäni joulu- tai synttärilahjaksi (joulukuussa jälkimmäisetkin) aikojen alusta asti Martta Wendelin -kalenterin. Se on sopivan pienikokoinen, sopii meille ja on muutenkin kaunis. Se meillä on seinällä, ei mikään ossuuskaupan kauhistus tai Valion tai vastaavan ruokaohjepläjäys. Kuka sitä samaa ruokaohjetta jaksaa kuukauden edes tuijottaa...
Noin muuten vannon kännykkäkalenteriin minäkin. Se on tarttunut työelämästä, enkä osaa palata enää paperikalenterin pariin. Ensi vuodeksi ostin tosin postista vitosella paksun mustan kalenterin, jossa on puoli sivua per päivä - ajattelin kirjata sinne lauseen tai kaksi jokaiselta päivältä niin, että tyttäret voivat isompina lukea, miten soljuivat ohi heidän päivänsä yksi- ja kaksivuotiaana :)
Sekä anoppini että äitini näyttävät myös ottavan aina käyttöön S-ryhmän kalenterin. Kiva, että ilmaiskalenterit päätyvät edes jossain kodissa seinälle saakka.
Niitä rumia seinäkalentereitakin voisi tuunailla omaan kotiin ja makuun sopivaksi. Vieläköhän skräppäily on muotia? Sillä tekniikalla ainakin voisi jostain mainoskalenterista saada tosi kivan.
Ruokaohjekalenterit minä selaan aina läpi, ja otan talteen kiinnostavat ohjeet. Loput sitten paperinkeräykseen. Mutta olisi karmeaa joutua katselemaan himottavia kakkutikkareita koko toukokuun ajan tai lettupinoa helmikuun läpi. Ihan on muutenkin vaikeaa rajoittaa syömistään.
Tuo on kiva idea, että laittaa kalenteriin päiväkirjamaisesti edes lauseen tai pari. Sellaista on hienoa lueskella vuosien kuluttua.
Oho. Onpa kasa. Ite kyllä just ihmettelin kun ei yhtään ole tullu. Töihin ja kotiin tarviin. Ilmaisia olen käyttäny. Mulla on tapana tehä ylks lisäreikä siihenkeskelle ja taittaa kuva piiloon... näin ollen se on ihan sama onko siinä s-markettien kuvia vaiko myllyn paras reseptejä... :)
Minä voin lahjoittaa sulle pari. Laita sähköpostiini osoitteesi, jos haluat. susanna at susannantyohuone.net
Minä herätän yleistä paheksuntaa olemalla äärimmäisen tarkka siitä, mitä seinilleni ripustan ja mitä yleensäkin pidän kodissani esillä. Kyllä ne ilmaiskalenterit pitää kuulemma kelvata, mutta kun ei kelpaa. Haluan katsoa jotain oikeasti silmääni miellyttävää ja itse valittua. Terveisin nirso lukija
Hauska idea koota koko vuosi kerralla näkösälle. Me saadaan K-kauppiaalta seinäkalenteri paikallisen luontokuvaajan kuvilla ja se on kaunis, kunhan leikkaa sen mainoksen pois. =) Onneksi se on vaan alimmassa kannessa, joten helppo homma. Koko vuosi olisi kuitenkin kiva, mutta se vaatisi liikaa tilaa seinältä.
Sellainen olisi mukava kalenteri, johon on sarake jokaisen perheenjäsen menoille. Näkisi kätsysti, kuinka miehen sarake on täynnä verrattuna meikäläisen sarakkeeseen...
Meillä on yleensä ollut jokin ilmaiskalenteri, jossa on ne perinteiset oravat ja tirpat luontokuvissa. En halua laittaa useita kymppejä kalenteriin, joka menee vuoden viimeisenä päivänä roskiin. Mut nyt kyllä tekisi mieli apinoida ja askarrella tuollainen iso siitä.. :P
Meille kertyi männä vuosina sattuneesta syysta juurikin noita kuvan tekstiilikalentereita. Vain muutamana vuonna pidin kuvasta, mutta uusiokäyttöön materiaali on mitä mainiointa; kestävää, ommeltavaa eikä purkaannu =)
Ja niistä puukepukoistakin tuli askarreltua yhtä ja toista =D
Mä olen nykyään ihastunut noihin pariskuntakalentereihin, niitä onkin ollut meillä jo kahden vuoden ajan (toivottavasti vielä löydän jostain sellaisen ensi vuodeksi...). Niissä on kätevästi kolme saraketta, niin että saadaan molemmat ihan omat sarakkeet ja sitten yksi yhteinen. :) Toki mulla kulkee "bisnes"-kalenteri aina laukussa mukana, mutta myös seinäkalenteri on meille tärkeä. ;)
Aikamoinen kasa kalentereita! Ollaanko me jotain unohdettuja, kun me ei koskaan saada seinäkalentereita :D Tänä vuonna keittiön seinälle roikkui anopin antama ET-lehden ruokaohjeita näyttänyt kalenteri. Ei siis mitenkään ihana ja nätti, mutta ilmainen ja jokatapauksessa kuvan päällä killuu aina laskuja, muistipapereita jne. Askartelin ensi vuodeksi tytön kanssa anopille kalenterin tytön valokuvista ja piirustuksista, koska kalenterin löysin kesällä Tiimarin poistokorista 50 sentillä. Se oli sellainen "askertelepa itse, tässon vaan numerot". Joten nyt mun toiveet on korkealla, että anoppi antaa metsäliiton kalenterin, joka heillä on yleensä seinällä, kun mä tykkään niistä luontokuvista, vaikkei ne aina erityisen hätkähdyttäviä olekaan :D
Heh, minä vähän pelkäsin, että tämä oma julkinen nirsoiluni aiheuttaisi paheksuntaa. Ei ainakaan vielä...
Onhan tuo kovin tilaavievä viritys, mutta jääkaapin kylki on onneksi meillä sopivasti tarjolla.
Antaa mennä vaan! :-D
Minä en oikein tajua, mihin omat edellisvuotiseni ovat joutuneet. En muista, olenko jatkojalostanut ne vai sysännyt vain jonnekin vintin uumeniin.
Siinäkin firmassa voisivat keksiä jonkun HYVÄNnäköisen ja käytännöllisen lahjuksen, jos sellainen on pakko antaa.
Meillä on onneksi niin vähän muistamisia ja menemisiä, että ollaan selvitty yksillä sarakkeilla, mutta minustakin on tärkeää, että samassa kalenterissa näkyy kummankin jutut. Ei kaikkea voi muistaa.
Pidän peukkuja metsäliitolle! :-D
Minuu harmittaa, että mieluisat kalenterit ovat aina sitä "tavallista mallia". Meillä on jo useamman vuoden ollut käytössä perhekalenteri, sellainen, jossa on tarpeeksi iso ruutu jokaisen perheenjäsenen jokaiselle päivälle. Lisäksi kännykän kalenteri muistuttaa menoista, mutta paperinenkin on oltava, se on kätevämpi jos puhuu asiakkaan kanssa puhelimessa ja etsii vapaata viikonloppua. Miun vaatimuksiin ei myöskään ole täydellistä kalenteria olemassa, jos tuohon siun malliin lisäisi vielä jokaisen perheenjäsenen oman päivälokosen, niin sillä saisi tapetoida koko huoneen :D Toimivat perhekalenterit ovat usein rumia, mutta olen niin laiska, etten ole jaksanut alkaa tuunata. Kas, rönsyilen: meille tulee yleensä 4-5 ilmaisseinäkalenteria ja yrittäjien pöytämalli. Joskus ennen remonttia, kun kalenteri oli muutenkin rumassa paikassa, kelpuutin sen S-ryhmän kalenterin seinälle ihan vaan siksi, että siinä on se laskutasku.
No, tänä vuonna on vielä kansallispuku-poikakalenteri, mutta se riippuu pajan seinällä silmänilona, enkä tee siihen merkintöjä.
Hei, totta, se laskutasku taisi meidän äidinkin mielestä olla hieno juttu S-allakoissa!
Minua vähän naurattaa, kun mietin, miten iso teidän kalenterista tulisi tällä minun askartelumenetelmälläni. Näin muuten joskus jossain, ehkä sisustuslehdessä, kuvan siitä, että oli maalattu liitutaulumaalilla kokonainen seinä ja siihen sitten liidulla piirretty valtava allakkaruudukko. Tykkäsin.
Pitäisi vaan olla kaunis käsiala.
Meille ei tullut tänä vuonna yhtään ilmaiskalenteria :/ Yhden seinäkalenterin olisin eteisen muistitaululle kelpuuttanut, ei väliä kuvista (lähinnä muistitaulun täytteenä, toki siihenkin menot kirjoittelen), tämän vuoden ajan siinä on roikkunut cittarin ilmaiskalenteri, mutta eipä ole ensi vuodelle uutta tullut (ei olla varmaan tuhlattu tarpeeksi rahaa ko. kaupassa)...
Työhuoneessa roikkuu yksi kalenteri seinällä, jo muutamana vuonna mies on joululahjaksi tädiltäni saanut Viivi & Wagner kalenterin. Onneksi saa sen lahjana, sillä ei sitä itse raaskisi ostaa, sen verran tyyris kalenteri kyseessä! Mutta muutoin ihan kiva kalenteri, kyllä noita kuvia kelpaa vilkuilla silloin kun nostaa katseensa tietokoneen näytöstä :)
Noihin seinäkalentereihin kirjoittelen ne tärkeimmät menot kuten hammaslääkärit yms, sekä miehelle tiedoksi milloin lähden ja milloin tulen kotiin (käyn koulua toisella paikkakunnalla).
Lisäksi kuljetan käsilaukussa mukanani koulusta ilmaiseksi saatua lukuvuosikalenteria, johon sitten merkkaan omat menoni, sinne kirjataan niiden tärkeiden menojen ohella myös sovitut kahvittelut kavereiden kanssa sekä tietysti lukujärjestykset koulupäivien osalta. Sen verran lahopää minulla on, että kaikki asiat on kirjoitettava ylös, eihän niitä muuten muista!
Samaan on juu mietitty... teknistäosaamista vois esitellä tavalla, joka ei ärsytä lahjansaajia.
Taitaa olla aika yleistä joka firmassa ja joka alalla; joku joskus on jotain päättäny, eikä kukaan uskalla/viitti kyseenalaistaa vanhaa käytäntöä
Tasan ei käy kalenterilahjat... ihmeellistä, miten niitä meille tällainen määrä tungettiin, vaikka muualla joku jopa toivoo saavansa edes yhden ja pettyy!
Tasan yksi mainosalmanakka kolahti postiluukusta, se on kaatopaikkaorganisaation jakama. Nappaan siitä aina kaksi kuukautta jääkaapin oveen vähän sinun tyyliisi. Siihen pitää mahtua kirjoittamaan ja seuraava kuukausi pitää olla aina näkyvissä.
Varsinaista almanakkaa minulla ei edes ole, siis sellaista käsilaukussa tms. aina kulkevaa.
Minullkaan ei enää ole mukanakuskattavaa. Elämässäni ei ole niin paljon tapahtumia, että ne pitäisi muistaa joka hetki joka paikassa.
Se on söpö brittikäsityölehti, jonka löysin Sokokselta - suosittelen! :)
Lähetä kommentti