Nimittäin ensilumi. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä se satoi maahan. Onneksi se on jo sulamassa pois. Vaikka minusta olisi ihanaa päästä hiihtämään, en silti ihan vielä soisi talven tulevan. Jouluinen olokin iski minuun heti. En oikein tarvitsisi sitäkään vielä.
Mitään asiaa minulla ei taida nyt olla. Katselkaa vain kuvia tällä kertaa. Ja huomatkaa kuvissa vilahtelevat suloiset maatuskaesineet, jotka tulivat meille Ahdin tilalta.
Päivän ohjelmassa tänään tiskirättien saumurointia ja prässäystä. Messuihin vain viikko aikaa.
14 kommenttia:
Mullekin tuli ensilumesta heti joulufiilis...nyt meilläpäin jo tuleekin sitten vettä eli se siitä lumesta.
Kummasti nuo hiljalleen leijjuvat hiutaleet saavat joululaulut soimaan sisäisenä soundrackina. Minä kyllä olen jo ihan valmia siihen, että tulisinpysyvämpi lumi. Tämä rapakausi on lapsiperheessä aika syvältä, kun pihalla tekemiset ovat aika lailla nollissa. Kävelyllä voi käydä ja siinä se... Mut maatuskanuket kiinnittivät kieltämättä huomion. Kiitokset linkistä, pitää tutustua. :)
täällä on joulumielet jo korkealla ;) kiitos muuten lähetyksestä! todella nopeaa toimintaa!!! viikonloppuja ja saumurointi-iloa ;)
Voi..."ensilumi" tuli ja meni. Nauttikaa nyt siitä täysin siemauksin. Täällä tunki tänä aamuna piemys ja sade verhon raosta tajuntaan. Viime viikkoinen valoisa mieli meinaa painua unholaan.... Pakkanen olisi niin mukava juttu.... ;O)
Mukavaa loppurykäystä! Joillakin on tosiaan ollut joulumieli jo pitkään, olen huomannut sekä blogeista että ystäväpiiristä. Ihanan tunnelmallinen tuo viimeinen kuva!
Meillä lumi taitaa tänään sulaa pois, juuri kun aloin sopeutua..huomasin eilen rallattavani joululauluja ääneen rautakaupassa :D
Minä luotan siihen vanhan kansan tietoon, että 9 vkoa viimeisestä ukkosesta. Vasta joulukuussa siis!
Mutta tuo on kyllä niin totta, että pienten lasten kanssa tämä kausi on kaikkein kamalin. Hoidin paljon siskontyttöäni hänen ollessa pieni, ja ulkotekemistä oli helppo keksiä niin kesällä kuin talvellakin, mutta kurasyksy oli ihan mahdoton.
Vettä ripsii täälläkin nyt.
Apua, ei vielä joulua!!! No, kunhan selviän noista messuista, niin ehkä sitten voisi antaa joulumielen vallata.
Meillä valkoinen aika ei kestänyt edes kahta täyttä vuorokautta, nyt on jo mustaa ja märkää. Pakkasta minäkin voisin vähän ottaa, kuivaa maata ja aurinkoa.
Juu, minä pelkään, että jos alan nyt miettiä joulua, niin saatan vaikka joutua paniikkiin, vaikka oikeasti siihen jouluun on melkein kaksi kuukautta!
Minä laulan niitä pitkin vuotta! :-D Sulo aina jaksaa ihmetellä, että mikä niissä joululauluissa oikein on, kun minun pitää niitä aina loilotella.
Oih, kiitos! Itse yritän pitää työjoulumielen ja kotijoulumielen erillään. Työjoulumieli on jo korkealla, vaikka samalla sitä paniikkiakin pukkaa. Kotijoulumieli ei ole vielä noussut, vaikka täälläkin saatiin nauttia muutama päivä valkeasta maasta. Nyt on palattu kuraan taas.
Antoisia messuja!
Minä ostin tänään elämäni ensimmäisen joulutähden, siis sellaisen paperisen, jonka sisällä on valo. Outoa jouluilua nyt... ei yhtään minulle ominaista.
Lähetä kommentti