Ostin eilen elämäni ensimmäisen joulutähden. Sellaisen perinteisen paperisen, jonka sisällä on lamppu. Olen ehkä kasvanut vanhaksi, sillä muistaakseni olen pitänyt nuorempana näitä tähtiä hyvinkin kliseisinä ja noloina.
Nyt minä rakastan tähteäni. Siitä tulee ihmeen kaunis valo. Haluaisin samanlaisen jokaiseen ikkunaan. Joulumieli yrittää selvästi ottaa vallan sielustani. Ja minä yritän torjua sitä vielä tämän viikon. Messujen jälkeen annan itselleni luvan antautua sille, jos se silloin vielä pyrkii päälle.
Ulkona on harmaata ja märkää. Keli, jota inhoan. Mutta kun nappasin tämän marraskuun kuvan 10 kuvaa kesään -haasteeseen, ymmärsin, että kolme on jo kuvattu. Vain seitsemän jäljellä! Pian on juhannus!
(Lokakuu)
(Syyskuu)
23 kommenttia:
Paperitähtesi on tosi kaunis!! Olen sitä mieltä, että niitä ei koskaan voi olla liikaa! Meillä on nyt olkkarialueella 3 ikkunassa ja yksi lattiatelineessä ja siinä on melkein vähän liikaa... No loppiaiseen asti saa ollakin :)
Ihan mahtavat nuo kuukausikuvat! Syyskuun kuva on lähes kesäinen ja marraskuun kuva jo ihan talvinen.
huima ero!!
hyvä hyvä siis tuolle joulumielelle;) kaunis tähtesi tosiaankin. hassua kun olen aina halunnut noita tähtiä ikkunoihini, mutten ole saanut aikaiseksi.jos minäkin tänä vuonna ;) hyviä messuja. tekisi mieli tulla mutta ei taida olla aikaa, vaikka itseasiassa ollaan sunnuntaina helsingissä, mutta olisi vain muutama tunti aikaa ettei taida viitsiä tulla niin hätäisesti...
Tiedätkö, juuri eilen kaupassa katselin tuollaisia tähtiä, ja mietin, että voiko antaa itselleen luva tykätä näistä! Sama fiilis, että aikoinaan nämä oli just tuollaisia kliseisiä/noloja. Ikäkö tähän vaikuttaa?? Mutta et usko, mitä minä menin tekemään... Ostin kirpputorilla kanavatyötaulun!!! Nyt minä olen lopullisesti menettänyt kaiken kunnioitukseni ja arvokkuuteni..... Kanavatyööt ovat siis kuuluneet minun kategoriassa sellaisiin "vanhojen, tylsien" ihmisten juttuihin - Eli olen nyt virallisesti tylsä ja vanha ;)
Nauti siellä tähdestä ja valosta ♥ Ja mukavia messuja. Ja vielä pitää sanoa, että luin uusiksi sun "me naiset"-jutun. Tulin siitä hyvälle fiilikselle.
Claes Ohlssonilta tämä löytyi. Heräteostos! Mutta en oikein osaa sijoittaa sitä näihin meidän ruutuikkunoihin. Haluaisin sen keskelle, mutta sitten se on myös keskellä ristiä, eli ei näy ulos juuri lainkaan. Sellaisissa suurissa ikkunoissa, kuten teillä, on kyllä hyvät puolensa!
Ei varmasti parin tunnin takia kannata tulla... siellä on niin hirveän monta tapahtumaa nyt samaan aikaan, että se parituntinen kuluu jo siihen, kun raivaa tiensä kädentaitopuolelle saakka. :-)
No on se sitten ikä, jos sinulla on ollut samanlainen kokemus! Ja tuo kanavatyö on kyllä huippu. Mutta jos me emme vanhenisi koskaan kanavatyöikään, niin kanavatyöthän kuolisivat sukupuuttoon. Ylpeästi pistelemäään vaan!
Jouluun kuuluu tietynlainen koristelun liiallisuus. Tuo tähti on ihana.
Vakkarilukija
Juuri nuo oranssit paperitähdet ovat mun suosikkeja ja niitä ainoita oikeita jouluvalotähtiä....
Ihana tähti, taidankin vihdoin tänään ripustaa omat tähteni ikkunoille. Hieno tuo kuvasarja, harmi kun itse myöhästyin tuosta kuvahaasteetsa pahan kerran. No, ehtiihän sitä myöhemminkin...
Tämä meidän on valkoinen. Se vaan näyttää oranssilta pimeässä, oranssissa keittiössä kuvattuna.
Minulla ei ole ollut sellaista taipumusta aiemmin. :)
Minä olen oikein tyytyväinen, että lähdin mukaan tähän haasteeseen. Maiseman muuttuminen ei ehkä ole lukijoiden kannalta se blogin mielenkiintoisin teema, mutta itselleni sillä on iso merkitys. Huikeaa nähdä lopulta koko vuodenkierto yhtä aikaa.
Tähti on kaunis ikkunassa! Kiva kun jaksat ajatella positiivisesti, että enää 7 kuvaa jäljellä :) mistä tulikin mieleeni, että mulla on marraskuun kuva vielä ottamatta.
Okei :) Meillä on myös valkoinen ja näyttää ihanan hämyltä!
Minulla on hyvin samannäköinen tähti Ohlssonilta (kaksikin), se on vain pöytälamppu. Kivoja ovat.
Minä otan oman haastekuvani vasta puolen kuun paikkeilla ja pitää tähdätä kuvanotto viikonloppuun, kun arkisin on useinmiten pimeää kun lähden ja pimeää kun tuun. Ankeaa tämä kura ja pimeys.
Kaunis tähti! Itsekin rakastan tuollaisia mutten vielä omista yhtäkään. Innostuin taittelemaan ylijäämätapeteista hieman samannäköisiä (löytyy guuglettamalla super simple paper stars, ehkä tiedätkin) mutta onhan se eri juttu jos on valo sisällä. Toisaalta... Hmm... voisihan sitä laittaa omaansa valon sisälle tekovaiheessa.
Anteeksi pitkähkö kommentti, mutta tunnistan tuon ongelman kun haluaisi sijoittaa jotain keskelle ikkunaa, mutta on parillinen määrä ruutuja sivusuunnassa eikä se onnistu ilman että osuu ruutujen väliin. Edellisessä kodissa oli tuo ongelma ja nyt olen iloinnut erikseen siitä, että täällä on olemassa keskiruutu. Onneksi sitä ihmisellä voi isompiakin ongelmia olla :D Ihanat ovat ikkunanne ja ihan tosi herkulliset nuo vuodenaikakuvat!
Tähdet ikkunassa ovat kyllä aivan ihania! Mummullani oli sellainen oranssinkeltainen, joka oli sellainen nolo... Nyt rakastan tähtiä. Valkoisia eniten.
Nämä kolme kuukautta ainakin ovat hujahtaneet ihan hurjaa vauhtia.
Minä näinkin siellä niitä pöydälle laitettavia näyteikkunassa. Olivat kivoja!
Työssäkäyvälle tämä talviaika on oikein erikoisen kurjaa. Moni ei edes näe päivänvaloa.
Pitkät kommentit ovat aina kivoja!
Niitä lamppuosiahan myydäänkin ihan erikseen, joten omatekoinen tähti olisi varmasti tosi hieno juttu.
Mistähän se nolous muka johtui? Vaikea ymmärtää nyt omaa ajattelutapaakaan.
Olen kokenut saman heräämisen tähtien kanssa. Sähkökynttelikköä vastaan vielä kamppailen. Vannoin joskus, että sellaista meille ei koskaan tule, eikä ole vielä tullut. Katsotaan, jos mieli muuttuu senkin suhteen.
Meillä on sellainenkin! Sen on Sulo joskus muinoin joltain tutulta saanut, ja se on ihan hirveä. Kullalla koristeltu ja muovinen! Minä olen yrittänyt miettiä, miten sen voisi tuunata kauniimmaksi, sillä ulkoapäin ikkunasta katsottuna se on kaunis, sisältä talosta katsottuna ei.
Lähetä kommentti