lauantai 3. marraskuuta 2012

Puunkantokorit ihan ilmaiseksi


Minä vallan inspiroiduin kommenteistanne taannoiseen polttopuupostaukseen, jossa harmittelin rumien banaanilaatikoiden valloittavan kotimme talviajaksi. Eilen illalla sitten päätinkin ihan yhtäkkiä, että nyt minä ompelen banaanilaatikoihin sisäpussit.

Tein laatikon muotoisen pussin vanhasta lakanasta ja ompelin reunaan kauniin kangassuikaleen, joka sopii huoneen muuhun sisustukseen.

Nyt meillä on värikoodatut puunkantolaatikot. Näistä tietää jo liiterissä, minkä kokoisia klapeja mihinkin laatikkoon laitetaan, sillä jokainen uuni on oma persoonansa ja tykkää ihan tietynlaisista puista.

Työhuoneen suuren uunin pesä on varsin pieni, joten tähän Ikean kankaalla ja kirpparipitsillä somistettuun laatikkoon laitetaan lyhyitä ja muhkeita klapeja.


Turkoosin kamarin turkoosiin laatikkoon voi laittaa pitkiä ja hiukan hennompia palikoita, sillä kyseisen huoneen pienehkö uuni lämpenee nopeasti ohuemmilla puilla, jotka palavat iloisesti.


Salin mummomaiseen sisustukseen valitsin vanhan joululiinan. Tämä laatikko on lempparini. Vaikka kantoaukot jäävätkin kankaan alle piiloon, käsi sujahtaa niihin helposti ja kangas väistyy sujuvasti tieltä.


Mitä leveämmän reunuksen kangasta laittaa laatikon ulkopuolelle, sitä vähemmän loota näyttää siltä, mikä se todellisuudessa on. Ja mitä napakamman pussin onnistuu ompelemaan, sen kauniimmalta kangas laatikon ympärillä näyttää. Tämä pinkki pellava jäi vähän liian väljäksi.

Vaikka pahvilaatikot ajan kuluessa rispaantuvat ja kahvat repeilevät, kangas todennäköisesti kestää hyvänä vaikka kuinka kauan. Uuden banaanilaatikon voi sitten vaihtaa tilalle, kun edellisestä aika jättää.


Täällä on muuten ihan hullun pimeää tänään. Jouduin käyttämään melkein minuutin mittaista valotusaikaa, kun otin nämä kuvat. Se on niin pitkä aika, että jokaista kuvaa ottaessani kerkesin monta kertaa hätääntyä, että jäikö se kamera jotenkin jumiin.

24 kommenttia:

AnniP kirjoitti...

Mainiota! Tätä matkisin ellei meillä olisi puunsäilytyskoppia joka uunille. Helpottaa varmaan myös roskaamista tuo sisäkangas ja joululiina on ihanin <3

Saga kirjoitti...

No, tuohan on enemmän kuin hyvä idea, kun vielä se on käytännöllinenkin. Siis noiden puiden kokojen vuoksi.

PikkuBertta kirjoitti...

Kiva tuunaus...itse olen joskus maalannut noita laatikoita vaatehuoneeseen...oivat laatikot säilyttää myös kangastilkkuja...voi,noistahan keksii vaikka mitä:)

Susanna kirjoitti...

Niin, ei tule roskaa nyt ollenkaan enää. Tässä on kaikki kohdallaan.

Ovat muuten ruvenneet kaupoissa vähän pihtaamaan banskulaatikoita. Viimeksi kun tarvitsin, jouduin kiertämään todella monta kauppaa, ja joissain vaikka oli niitä vuori, niin nihkeästi luopuivat yhdestä.

Anonyymi kirjoitti...

Tosi kätevät ja kauniit.En osaa sanoa mikä on loppujenlopuksi suosikkini.

Vakkarilukija

Merja kirjoitti...

Todella mainio idea; ei pelkkä ulkonäkö vaan just toi koodaus eri kokoisille klapeille, ja se roskaamattomuus. Mitähän varten niitä pantataan, ku kummiskin tietojeni mukaan lootat prässätään hydraulipuristimilla kierrätykseen? Vai oisko materiaalipulaa paffilootatehtaalla; puunkorjuun hankaluudet pitkän sadekauden vuoksi?
Ideaasi aion kyllä käyttää, luvallasi.

Jennijee kirjoitti...

Hieno ja kaunis idea sekä toteutus!

Karkkis kirjoitti...

Vau, onpa hieno idea! Minun suosikkini on tuo sini-oranssi.

Susanna kirjoitti...

Vapaasti varastettavissa on tämä idea. :-D

En minäkään oikein ymmärrä, miksi niitä pihtaillaan. Ainakaan isoissa kaupoissa. Siwan täti kertoi, että he laittavat vanhat lehdet niihin, mutta Siwissa banaanilaatikoiden määrä onkin niin pieni, etten moiti pihtailua.

Susanna kirjoitti...

Kiitos kehuistanne!

Lievestuore As. kirjoitti...

Hauska tuo värikoodaus :)
Täällä myös banskulaatikoita pihtaillaan, mihinkähän ne oikein menee. Salaliittoteoria paikka.

siniemilia kirjoitti...

Hyvä idea! Pakko linkittää oma versio:
http://siniemilia.blogspot.fi/2010/12/joulu.html (sorry, postaus on valtavan laaja, klapilaatikko löytyy puolestavälistä)

Mulla kanssa vanhemmat säilyttää polttopuita banaanilaatikossa, tein heille irtohupun akrylaattikankaasta. Ovat kehuneet ideaa erittäin toimivaksi ja helpoksi; vahapinnoitteen ansiosta vaalea kangas ei edes likaannu pysyvästi. :) Ei muuta kuin ideaa vaan kopioimaan! ;)

Mukavaa syksyä & alkavaa talvea sinne :)

Rouva Kukko kirjoitti...

Näinhän se on, kankaalla voi pelastaa monta rumaa asiaa ja tuo värikoodaus on oivallinen idea. Erittäin käytännöllinen ja toimiva. Hienot ovat.

Meidän kylillä ei ehkä niin pantata banaanilaatikoita, mutta ihmiset kyselee niitä niin paljon ett ne on aina loppu.

Varpasen Asema kirjoitti...

Vau! Me like!

Susanna kirjoitti...

Olen ihan sanaton! Todella professionaalia! Komeaa!

Mirka kirjoitti...

Upea idea! Mulla on sytykkeet rumassa muoviämpärissä, taidan varastaa idean ja ommella siihen sisustukseen sointuvan reunuksen :D

Laura kirjoitti...

Tosi kiva idea. Banskulaatikot on kyllä hyviä, juuri muuttaneina omistamme taas muutaman ja pitääkin olla tarkkana etteivät nyt joudu pahvinkeräykseen ennen kuin niistä on otettu täysi pahvilootapotentiaali irti.

Rouva Kivitikka kirjoitti...

Tosi hyvä toteutus! Tykkään siitä, että jos täällä blogimaailmassa jotain kyselee, niin sitten myös toteuttaa. Monet tekevät niin, että kysyvät idiksiä, mutta torppaavat kaikki mitä ehdotetaan!
Sinä jalostit hienosti nuo värikoodit ;-D

Susanna kirjoitti...

Jos kysyt Sulolta, niin minä olen maailman pahin idisten torppaaja! :-D

Mutta tosiaan, minä olen saanut sekä oman blogin lukijoilta että toisten blogien kirjoittajilta vaikka kuinka monta hyvää neuvoa ja ajatusta. Se on bloggaamisen paras juttu.

Susanna kirjoitti...

Kerrassaan kannatettava ajatus!

Susanna kirjoitti...

Talteen vaan.

Katja kirjoitti...

Mahtava idea värikoodausta myöten! Pajukoreista kun aika jättää niin teen meillekin omat koodatut laatikot.

Riitta kirjoitti...

Tosi mahtava juttu! Tulen aina niin hyvälle tuulelle kun joku on kehitellyt kierrätys tai tuunausjuttuja! Tällaisista saa niin persoonallisia. Hyvä sinä :)

Susanna kirjoitti...

Kiitos kuuluu lukijoilleni, jotka minut innoittivat tähän.