perjantai 5. elokuuta 2011

Söpöä, nättiä ja kaunista

Välillä on niin mahdottoman ihanaa saada tehdä joku käsityö ilman, että tarvitsee kellottaa ompeluun kulunut aika, laskea materiaalikuluja tai uhrata ajatustakaan arvonlisäverolle tai postimaksujen kohtuuttomuuksille.

Tämä paketti oli hääpäivä/parisuhteenrekisteröinti/50-vuotislahja rakkaille ystävillemme, ja sitä oli ihana tehdä. Sulo ideoi sytykelaatikon, jonne keräsimme tuohia ja laitoimme muutaman tervaksen sekä tulitikut. Minä sitten askartelin kaikelle kauniin pakkauksen. Sytykkeiden kaveriksi ostimme sammutuspeitteen, jolle minä ompelin hupun.

Vietimme oikein tervetulleen ja rentoututtavan paripäiväisen miniloman Kuopiossa näiden ystäviemme seurassa ja nyt on ihan hankalaa taas orientoitua kaikkeen siihen, mikä täällä kotona odottelee: työ ja polttopuut.

Kuopiossa kävimme myös parissa museossa, ja sieltä haluan esitellä teille tämän uskomattoman upean taidonnäytteen. Merenneito on ihan minikokoinen, polymeerimassasta muotoiltu teos, jonka veroiseen en ole ennen törmännyt. Nuken tarkkuus ja tekijän anatomiantuntemus ovat aivan huikeita. Taiteilija on Anna-Mari Kaipainen ja hänen töitään voi hämmästellä muun muassa täällä, jossa kuvat ovat jokseenkin parempia kuin tämä minun pimeässä museossa lasin läpi kuvaamani otos.

Poikkesimme myös Pikku-Pietarin torikujalla, jossa monet käsityöläiset myyvät tuotteitaan tunnelmallisessa makasiinirakennuksessa. Tällaisissa paikoissa minulle tulee aina pakahduttava tunne kaikesta siitä, miten paljon ihmisillä on taitoa ja kekseliäisyyttä. Ja sitten saattaa alkaa ahdistaakin, kun omat kyvyt tuntuvat niin mitättömiltä kaiken upeuden keskellä. Tiesin jo etukäteen, että yksi sellainen ahdistuspaikka tulee olemaan Sysimetsä Designin puoti. Voi sitä iloisten värien ja söpöjen hahmojen määrää!

Torikuja on auki vielä elokuun loppuun, joten piipahtakaapa siellä, jos satutte eksymään Kuopioon.

Tähän lopuksi vielä kiertopalkinto, joka pyrähti minun blogiini Piompulta. Tähän tunnustukseen liittyy pieni tehtävä: kerro lempivärisi, lempiruokasi ja paikka, jossa haluat käydä.

Lempiväriä minulla ei ole. Värit ovat lempeni... tai jotain sellaista! Tällä hetkellä erityisesti oranssi ja violetti miellyttävät minua erityisen paljon.

Lempiruokani on vuohenjuusto. Ihan missä muodossa tahansa, mutta aika usein hotkaisen kokonaisen pötkön ihan sellaisenaan.

Paikka, jonne tahtoisin päästä ovat Alpit. Olen kerran päässyt siellä moottoripyörän kyydissä kurvailemaan, mutta haluaisin päästä uudelleen. Sillä lailla, että ehtisin myös vaellella ja ihailla, pysyä paikallanikin jonkun aikaa. Majailla alppihotelleissa. Ja tällä kertaa haluaisin olla siellä Sulon seurassa.

Lähetän tämän söpön leivostunnustuksen eteenpäin sinne äärimmäisen söpöyden keskelle, eli Sysimetsän naisille.

19 kommenttia:

Ankkurinappis kirjoitti...

Upea lahja!

Virpi-Ilona Hongisto kirjoitti...

Mahtava lahja! Menis varmaan kaupaksikin...

Susanna kirjoitti...

Menis menis, mutta kun sammutuspeitteen huppu ei ole oma keksintö, niin en tee myyntiin.

Henna/Koti asemalla kirjoitti...

Mielettömän kiva lahja! Just meinasin kirjoittaa että voisit tehdä myyntiin noita sammutuspeiton huppuja. Sellaisen värikkään ostaisin heti! Mut ei sit...:(

eikku kirjoitti...

Ihana lahja, varmasti mieleinen. Just meinasin ehdottaa, että tee myyntiin noita sammutuspeitteen huppuja.. osaatko kertoa mistähän niitä sais???

Anonyymi kirjoitti...

Ostaisin myös heti!

Vaikka idea ei ole omasi onhan ne painokuviot sinun.

Täältäkin linkistä kyllä löytyy, mutta ei läheskään niin kiva kuin sinun kuosillasi...

http://www.good-ideas.fi/page/?name=juuri%20nyt

t: Mariko

Mirkka M kirjoitti...

Onhan joku tiskirätinkin keksinyt! Ja sitäpaitsi, onko kellään muulla sytytä-sammuta-pakettia? Myyntiin vaan!

Annitanni kirjoitti...

Mieki haluan tuon sammutuspeitesuojan! Naapurin mummo virkkas ainaki viistoistavuotta sitten (ellei kauemminkin aikaa sitten) sysirumalle punaselle peitolle pussin ja meän äitikin on omansa naamioinut jo liki kymmenen vuotta sitten kankaan alle. (en minä kyllä tiedä, että kaunistaako se sininen unikkokuosi yhtään mitään :D) Minä koen aika hassuksi, jos miellät sen jonkun yhden käsityöläisen ideaksi.

Susanna kirjoitti...

Mä keksin sen bambutiskirätin itse. Sen vaan oli keksinyt jo joku muukin. :-)

Nyt kun rupesin guuglaamaan noita sammutuspeitteitä, niin havaitsin, että niitähän tekee jo yksi jos toinenkin. Ekat jotka näin, olivat jonkun ruotsalaisen designerin ja arvelin että se on varmasti jo tuotesuojattu idea. Ilmeisesti sitten sekin ruotsalainen oli saanut ajatuksensa jostain muualta, jos Annitannin äitikin on jo aikaa sitten omansa keksinyt peittää.

Anonyymi kirjoitti...

Sammutuspeite tännekin! Valitettavasti peite makaa laatikossa missä se EI saisi olla, koska se on niin ruma.
Onhan joku keksinyt tiskirätit laukut ja tyynynpäällisetkin ennen sinua...ei ole varmaan rikos noita valmistaa! Tuo on tosi kaunis!

Liisa T. kirjoitti...

Upea lahja tosiaan! Myyntiin vaan paketti, olen samaa mieltä. En ole ikinä törmännyt vastaavaan "sytytä / sammuta" -ideaan. (Pääsisit sitten taas laskemaan tämänkin työn kohdalla niitä alveja yms. ;) )

Joo, joidenkin töiden edessä tulee kyllä just tuo ahdistus, mistä mainitsit. Jotkin työt ovat vaan niin mestarillisia, että omat työt tuntuu niiden rinnalla pelkältä näpräämiseltä. Huoh. Toisaalta kukaan ei ole hyvä kaikessa ja varmaan kaikille kädentaitajille kehittyy se oma tekniikka ja tyyli, jossa sitten vuosien vieriessä kehittyy.

Susanna kirjoitti...

Saitte ylipuhuttua. Joulumyyntiin tulee sammutuspeitehuppuja.

Ja tosiaan, kuten Lisa sanoi, niin nyt minä joudun kuitenkin laskemaan tälle paketille hinnan. Aika hyvin osaan jo arvata, että eihän se mikään halpa paketti tule olemaan. :-)

Henna/Koti asemalla kirjoitti...

Ou jee, toi on tosi hyvä joululahjaideakin, eli hienoa kun teet niin saan tilattua sulta kasan joululahjoja.:D Riippuu tietty kuosistakin kyllä...

Mirkka M kirjoitti...

Pitää olla koko sytytä-sammuta-setti eikä pelkkä peite! Vaadin!

tarjah kirjoitti...

Olen samaa mieltä kaikkien edellisten kanssa, myyntiin vaan. Syttyruusu vielä mukaan...

Laitoin muuten kuvasi niistä Pinterestiinkin, oli niin ihana ja idea niin loistava.

Susanna kirjoitti...

Henna, mikä kuosi kiinnostaisi? Ajattelin tehdä näitä puita, ja sitten ehkä sitä maatuskaa, joka esiintyi T-paidoissa. Ajattelin myös pysyä valkoisessa pohjakankaassa, koska kuitenkin useimmilla ne seinät ovat valkoiset ja joku reipas räikeä susannantyöhuonemainen väritys ei sovi suurelle yleisölle.

Miiku, alustavasti ajattelin, että tekisin eri sorttisia satseja. Eli huppuja irrallaan,sillä monilla se sammutuspeite tosiaan on jo olemassa, siellä laatikon tai kaapin perukoilla piilossa. Sitten huppuja sammutuspeitteen kera ja sitten vielä koko paketteja. Tosin sytykepakkaus tulee olemaan pienempi kooltaan ja tervakset jäävät pois. Niitä kun ei noin vaan voi keräillä maasta.

Tarja, mikä se pinterest oikein on? Tämäkö:
http://pinterest.com/
Miten se toimii? Mistä siinä on kyse?

Anonyymi kirjoitti...

Aivan loistava tuo sytytä-sammuta -yhdistelmä!!! Häälahjaksi mainio, noita verkkopuotiin!!

Sari kirjoitti...

Jaoin juuri myös sinulle tämän tunnustuksen!=)
Palasin juuri lomalta ja blogipäivitykset on vielä lukematta... Mutta olet ansainnut kyllä tuplatunnustuksen!

Susanna kirjoitti...

Sari, kiitos! :-)