perjantai 10. heinäkuuta 2015

Ei nyt vaan synny mitään otsikkoa

Huomaamattani olen täyttänyt kesäkuukaudet kaikenlaisilla myyntitapahtumilla. Ensi viikon lauantaina on Tampereen pride, sitten tulee Savonlinnan Käsityökorttelia, Hämeenlinnan ja Turun Pridea, Loviisan ja Helsingin Käsityökorttelia... Milloinkas minä lomailen?



Jos tämän kesän ennätyskiertäminen vaikuttaa vielä syksyn tullen hyvältä idealta, osaanpa ainakin ensi vuonna tehdä talvella hirmuisen varaston etukäteen ja sitten vaan käyn ensi kesänä tapahtumissa, ja lomailen väliajat. Kesätapahtumien hyvä puoli on se, että voi nukkua teltassa ja se pienentää kustannuksia ihan mukavasti.



Kesä katoaa minulta  taas, vaikka siihen yrittää kuinka keskittyä. Kurjat kelit eivät auta asiaa yhtään. Päätin eilen, että käyn tästä eteenpäin uimassa joka päivä, vaikka sataisi räntää. Jos en nyt ui, niin milloin sitten? Talvi hengittää jo niskaan ja miten siitä sitten muka selvitään hengissä, jos ei ole edes uintiterapiaa saanut? Riittävä aurinko- ja lämpöterapia ainakin jää nyt saamatta.

Himoni myydä koko omaisuuteni ja muuttaa asuntovaunuun maailmankiertolaiseksi on kasvanut taas tuskaisiin mittoihin.

4 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Niin, kiertolaisena voisi esimerkiksi viettää elämänsä aina sillä pallonpuoliskolla, jolla ei ole talvi - erittäin houkutteleva ajatus!
Mutta eihän yrittäjä mitään lomaa tarvitse ;-D

Katja kirjoitti...

Mulla on joskus perhepäivähoitajan samat fiilikset, milloin on loma? Ihan samat siivoukset, ruuanlaitot yms. puuttuu vain pari lasta muonavahvuudesta. Tänä kesänä ilmoitin perheelle että se on sitten valmisruokalinja, minä en ruokaa laita, piste. Onneksi mieskin taitaa kokkaamisen.

Susanna kirjoitti...

No nimenomaan niin. Mulle riittäisi ihan Etelä-Eurooppakin, siellä kuitenkin paistaa talvellakin aurinko ja vedet pysyvät uimalämpiminä läpi vuoden.

Susanna kirjoitti...

Ai kauhistus, tosiaankin. Sinähän olet aina töissä. :(

Valmisruokavalikoimasta suosittelen erityisesti Lidlistä löytyvää kaalilaatikkoa. Se on niin törkeän hyvää, että en ole ikinä maistanut parempaa, en edes kenenkään itse tekemänä.