Ihan hiukan on sellainen olo, että mitähän tästä tulee. Vaikka olen tehnyt ihan raivokkaasti uusia rättejä ja tarkistanut monta kertaa listat läpi, niin silti en pääse eroon siitä tunteesta, että jotain olen unohtanut. Työhuoneen lattialle keräämäni messukasa vaikuttaa liian pieneltä. Aivan kuin minulla ei nyt olisi kaikki ohjaimet hallinnassa.
Olen niin surkea aloittelija messuhommissa, ja nämä messut ovat vasta toiset, joten ei kai ole ihme, että hermostuttaa. Kaiken lisäksi minulla on aivan liian iso osasto, koska kohtuullisen kokoista ei ollut enää tarjolla. Minä halusin kuitenkin saada jalkani oven väliin, jotta kevään messuille olisin sitten paremmissa asemissa varaamassa itseni kokoista osastoa.
Suuri kuuden neliön osasto on törkyhintainen. Lisäksi veloittaisivat mielellään osaston sähköistä 90 euroa kahdelta päivältä. Minä olen siis ilman kohdevaloja. Parkkipaikkakin maksaisi melkein 60 euroa. Onneksi minun hotellissani on ilmainen parkki ja Helsingissä pääsee ratikoilla liikkumaan oikein sujuvasti.
Kulut ovat siis olleet ihan huimat myös ilman valaistusta, parkkia tai korttimaksupäätettä. Myyntiä pitäisi olla tolkuttomasti, jotta pääsisin edes omilleni. Vaikea uskoa, että se olisi mahdollista. Ja silti: niin monet käsityöyrittäjät käyvät näillä messuilla jatkuvasti, vuodesta toiseen haluavat samaan tapahtumaan. Jos se ei olisi kannattavaa, ei sinne olisi hinkua päästäkään.
Onneksi osaston rakentamiseen ei mene paljon rahaa. Käytän samaa rekvisiittaa kuin keväällä messukeskuksessa. Pöydätkin minulla on toritelttailukauteni ansiosta jo olemassa. On silti vaikeaa kuvitella, miltä holtittoman iso osasto näyttää, kun tuotteina on vain pikkuruisia riepuja.
Kävin muutama viikko sitten vakoilemassa Wanhan Sataman tilat, koska en ollut siellä koskaan ennen käynyt. Myyntitapahtumiin meneminen jännittää aina, mutta erityisesti silloin, jos paikka on ennestään vieras. Ainakin minua auttaa hirveästi, jos minulla on jonkinlainen käsitys siitä, mihin olen matkalla.
Osastoni on sijoitettu B-halliin. Tyhjänä se on valoisa ja tilava. Mutta entäs sitten, kun sinne on tungettu 30:n eri käsityöläisen osastot? Mahdanko jäädä aivan huomaamattomaksi ilman omia valoja?
Messut ovat siis ensi viikonloppuna 8.-9.9. klo 10-17. Osoite on Pikku Satamakatu 3-5, raitiovaunulla pääsee ihan lähelle. Pankkiautomaatteja ei ole mailla halmeilla, joten varatkaa reippahasti käteistä kukkaroon! Jos näytteilleasettajia on puolitoista sataa, sieltä ihan varmasti löytyy ihania pakkosaada-heräteostoksia.
Samaan aikaan Helsingissä on myös pienempi kädentaitotapahtuma. "Silmä, pisto, tikki, takki" löytyy Kirkkokatu 6:sta. Se on niin lähellä Wanhaa Satamaa, että kannattaa varmasti käydä saman tien katsastamassa kummatkin tapahtumat.
8 kommenttia:
Hei!
Tuli mieleen, että voiko osastolle tuoda kynttilöitä esim. pienessä lyhdyssä palamaan? Saisit hieman erilaista valaistusta osastollesi. Tai, kehitä jonkinlainen patterikäyttöinen valaisin, jos tuntuu että valo kesken loppuu. Harmi, kun kaikki isot käsityötapahtumat keskittyy eteläiseen Suomeen! Olisi mukavaa päästä näkemään rättiosasto paikan päälle, mutta ei se näin työttömälle käy päinsä. Onnea matkaan!
Voi, tuo tunne on NIIN tuttu ja NIIN ärsyttävä. Mie yleensä sitten näen vielä painajaisia, joissa olen unohtanut jotain erittäin oleellista. Myö ajellaan silloin lauantaina täältä pääkaupunkiseudulle aamupäivällä, joten jos huomaat, että jotain sellaista puuttuu, jonka voin tuoda tai järjestää, niin laita viestiä!
Karoliina, minuakin ärsyttää se, että kaikki keskittyy Helsinkiin tai Tampereelle. Silloin Imatra tuntuu kovin syrjäiseltä paikalta. Mutta noillekin messuille tulee yrittäjiä Oulusta saakka - päätä huimaa ajatellakaan heidän riskejään.
Paristokäyttöisiä valaisimia olemme pohtineet päämme puhki. Ledeillähän löytyisi vaikka mitä, mutta niissä on kauhea kalmanvärinen valo. Olen satavarma, että joku sopiva valaisin takuulla on maailmassa jo keksitty tähän tatkoitukseen, mutta se vain odottaa minun löytävän sen. Elävää tulta ei valitettavasti saa messuille viedä, se on paloturvallisuusriski.
Soja, minä myös painajaistelen sen viimeisen yön, jos nukun lainkaan. Ja ihmettelen, miksi ihan itse järjestän itseni tällaisiin tilanteisiin.
Nyt on vielä niin hölmöä, että koulun takia joudun lähteämään matkaan jo ylihuomenna, joten pitää miettiä niin monta asiaa mukaan koko viikon varuiksi.
Hyvä tietää, että teihin voi turvautua hätätapauksessa! Sulokin tulee perjantai-iltana junalla Helsinkiin, ja onneksi siinä on messuosaston rakentamiseen varattu niin paljon aikaa, että ehdin vaikka Ikeaan syöksyä, jos jotain kangasta tai muuta sellaista tarvitaan lisää.
Toivotan onnea messutapahtumaan, runsaita kauppoja ja tilauksia! Uskon, että kun viimein pääset tiskisi taakse voit vain iloita messuilla olosta. Tiskirievuissasi on yksi paha vika: ne ovat niin kauniita että aluksi en meinannut raatsia käyttää niitä.
Sisareni on mestari tekemään erilaisia listoja. On siinä järkeäkin, joskus! Sinun tapauksessasi tuli mieleen "messulista". Kehittelet listan, jossa on kaikki mitä tarvitaan. Täydennät sitä, kun paikan päällä huomaat, mitä puuttuu ja seuraavalla kerralla sinulla on valmis lista, ei tarvitse kuin sitä seurata ja kaikki tulee varmasti mukaan. Teoriassa.
Kiitos, Cheri! Et taida olla ainoa, joka ei meinaa raaskia käyttää. Eräs turvalaitteita asentava sukulaiseni kertoo, että minun riepujani näkyy todella monessa kodissa, ja ihan selvästi sisustuselementtinä, eikä niinkään käytössä!
Mervi, minulla on sellainen lista! Ja se toimii myös käytännössä, eikä vain teoriassa. :-)
Satamakadulla (Keskon tston edessä) noin 200 m keskustaan päin messuilta on pankkiautomaatti, ihan vaan vinkkinä jos joku haluaa hakea rahaa.
Clas Ohlsonilla on patterilla toimivia ledilamppuja, missä on keltainen lämmin valo ("jouluvaloja").
Ovat kauniita ja voisivat hyvin luoda tunnelmaa osastoosi.
Tai jos laitat muutaman koivunrungon pystyyn osastolle ja virittelet niiden väliin pyykkinarun, missä roikkuu tiskirättejä? Tai vastaavaa?
Kiitos vinkistä. Poikkeankin sitten Clas Ohlssonille matkan varrella katsomaan ne valot!
Minulla onkin aikomuksena laittaa "pyykkinaruille" tiskirätit roikkumaan. Paitsi että nämä narut ovat kepakoita.
Lähetä kommentti