Varustelukierre

Niinhän siinä aina käy, että kun taloon tulee uutta Playmobilia, seuraa kauhea dominoefekti. Nyt, kun noita muovinpaloja tuli yhdellä kertaa näin mahdoton määrä, dominoefektikin oli sen mukainen. Roinat eivät vaan enää mahtuneet entiseen asetelmaan työhuoneeseen, joten oli ihan pakko keksiä jotain muuta. Idea kesäkeittiön muuttamisesta leikkikalumökiksi tuhoutui siihen tietoon, että Playmobilien muovi ei todellakaan ole pakkasenkestävää. Nyt piti siis löytää leluille tilaa sisältä talosta.

No hei, tilaahan meillä on vaikka kuinka paljon, joten tarvittiin vain hiukan uudelleenjärjestelyä. Ja yksi vanhan laverin pohja, neljä metriä tukevaa puutavaraa, jokunen ruuvi ja pari pukkijalkaa. Check, kaikki löytyivät omasta takaa!

Suuren lelupöydän nikkaroiminen sujui hetkessä, mutta kaikki muut toiminnot vievätkin sitten aikaa huomattavasti enemmän. Nukkekoti siirtyi Sulon tärkeiden papereiden kaapin paikalle, Sulon tärkeät paperit siirtyivät liinavaatekaappiin, liinavaatekaapin sisältö salin lattialle... valokuva-albumit siirtyivät työhuoneeseen ja yksi vain huonekalu vinttiin. Koska toimiston piti yhä pysyä myös toimistona, mahdutin tietokonepöydän kuitenkin yhdelle seinustalle.

Uusi lelupöytä on ihanan suuri, joten sinne mahtui vanha tuttu linna laajennuksineen uuden suihkulähdepuiston ja ritareiden kauneuskilpailujen kanssa ja silti puolet pöydästä jäi vielä tyhjäksi. Sinne tietysti siirtyivät gostilna ja Brokeback Mountainin onnellisempi versio.... ja vieläkin oli tilaa!

(Kirottu internetti... lisää muovia on jo tilattu... mutta siitä lisää joskus tulevaisuudessa.)

Nyt minun pitää malttaa pitää näppini erossa leikkikaluista, sillä toimistossa on yhä kaaos, samoin tämän vuoksi myös salissa ja työhuoneessa. Lelumaailman rakentelu pitää säästää sadepäiville, sillä se on hommaa, joka takuulla innostaa minua myös matalapaineen alla.

Nyt kun on vihdoin kesä, minä taas sinkoilen ympäriinsä, kun energiaa on kauheasti ja aikaa niin vähän! Ikkunanpokien kimppuun, mars! Mööpleeraus jatkukoon illalla.