Rakkauden kieliä

Ennen kuin muutin Saloon, minä kävin kurssin, jolla oli älytön nimi: suomalainen eroseminaari. Sepä olikin tolkuttomasta nimestään huolimatta tosi hyvä koulu. Nyt ajattelen, että jokaisen pitäisi käydä erokurssi ennen kuin aloittaa mitään parisuhdetta. 

Kaikkein suurimman valaistumisen koin, kun sain kuulla viidestä rakkauden kielestä. Tämä saattaa kuulostaa ihan naistenlehtihömpältä, mutta kerron silti, koska minusta se on täyttä totta. Ja siinä piili yksi suuri syy edellisessä kirjoituksessani mainitsemani pyörremyrskyn syntyyn.

Viisi rakkauden kieltä:

1. Fyysinen läheisyys. Tämä tarkoittaa halauksia, silityksiä, pusuja, hipaisuja ohikulkiessa, kainaloimista ja lusikoimista, käsi kädessä kulkemista, eroottista kosketusta ja seksiä.

2. Kauniit sanat. Kehumista, sanallista kannustamista, lepertelyä, kiittämistä, keskustelua, rakkauskirjeitä ja rakkauden sanoittamista.

3. Yhdessäolo. Yhteisiä harrastuksia, yhdessä vietettyä vapaa-aikaa tai jopa yhdessä tehtyä työtä. Pääasia on se, että molemmat tekevät samaa asiaa samaan aikaan.

4. Lahjat. Ne voivat olla joko materiaalisia tai aineettomia lahjoja, mutta olennaista on antaminen. Usein rakkauden kieli toimii kahteen suuntaan, eli jos tykkää antaa lahjoja, myös niiden saaminen tuntuu hyvältä.

5. Auttaminen. Tähän voi kuulua melkein mitä tahansa, mitä voi kuvitella kauppakassien kantamisesta ja ruoan laittamisesta nenän niistämiseen tai auton korjaamiseen.

Jos kahden ihmisen rakkauden kielet ovat eri, mitä siitä seuraa? No se, että molemmat elävät kompromississa, jossa kumpikin yrittää tulla toista puolitiehen vastaan, ja samalla jäävät omissa tarpeissaan puolitiehen.

Minä puhun rakkaudessa ykköstä ja kakkosta. 

Kun minuun kosketaan,  tunnen itseni hyväksytyksi. Minä hajoan atomeiksi ilman lujia halauksia ja tunnen sen kipuna. Minun on saatava nyhjätä toisen ihossa kiinni ja silitellä lakkaamatta. Minun pusuttelutarpeeni on loppumaton. Minä kuljen pää pystyssä ja selkä suorana silloin, kun elämässäni on paljon hyvää seksiä. Kun minä tunnen itseni himoituksi, tykkään itsestäni eniten. Ja minäpä olen se tyyppi, joka tulee iloiseksi, jos minua läpsäistään ohikulkiessa takapuolelle! 

Tarvitsen jatkuvasti vakuuttelua siitä, että olen ihana. Jos minulle sanotaan, että rakkauden tunnustaminen liian usein kuluttaa r-sanaa, minä suutun. Ei. Mitä useammin minä kuulen olevani rakastettava, sitä varmemmin ehkä myös uskon sen. Tekemisiäni ja saavutuksiani pitää kehua, ja vaikka en pysty ottamaan vastaan kehuja ulkonäöstäni, tarvitsen silti niitäkin. 

Minulla nämä molemmat kielet toimivat molempiin suuntiin. Samalla lailla kuin miten haluan minulle rakkautta osoitettavan, minä myös itse luonnollisimmin osoitan sitä toiselle. Minun korvissani ja suussani "rakastansua" ei kärsi inflaatiota, vaan kasvaa toistosta. Minun ihoni ei kulu kosketuksesta, vaan vahvistuu.

Rakastumisen alkuvaiheessa minä puhun sujuvasti kaikkia viittä kieltä. Keksin suloisia, osuvia lahjoja. Heittäydyn mukaan toisen harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin ja autan kaikessa, missä pystyn. Mutta kun suhde arkistuu, nämä kolme viimeistä rakkauden kieltä katoavat ja jäljelle jäävät ne kaksi elintärkeää.

Minun neljä maagista kirjaintani, A, D, H ja D, tekevät vielä sen, että minun alkurakastumiseni on vimmaisen voimakasta, mutta se ilmeisesti hiipuu nopeammin kuin ihmisillä yleensä. Kun minä rakastun, kohde kylpee huomiossa. Minä omistan koko elämäni hänelle. Mutta kun suhde vakiintuu ja arkistuu, toinen poloinen saattaakin tuntea muuttuneensa näkymättömäksi. Silloin olisi äärimmäisen tärkeää sattua puhumaan samaa rakkauden kieltä.