Minusta on tuntunut siltä, että en voi antaa itselleni lupaa ruveta maalamaaan toimiston seiniä, ennenkuin makuuhuone on maalattu toiseen kertaan. Ja yhtäkkiä tänään minulle tuli se tunne, että nytpä minä maalaan sen makuuhuoneen.
Oli ilo huomata, että Uulan Into-maali ei ollut muuttunut purkissa miksikään vuoden aikana, vaan oli aivan loistokunnossa.
Niinpä minä sudittelin kaikki makuuhuoneen seinät. Siirsin kalusteet pois aina siltä seinustalta, jossa työskentelin, ja siirryin sitten seuraavaan. Ihme ja kumma, en onnistunut tällä keinolla saamaan petivaatteistamme sinipilkullisia tai vaatekaapeistamme laikullisia.
Niinpä minä sudittelin kaikki makuuhuoneen seinät. Siirsin kalusteet pois aina siltä seinustalta, jossa työskentelin, ja siirryin sitten seuraavaan. Ihme ja kumma, en onnistunut tällä keinolla saamaan petivaatteistamme sinipilkullisia tai vaatekaapeistamme laikullisia.
Into on mahdottoman riittoisaa tällaiseksi tummaksi sävytettynä. Yhdeksän litran pönikässä on yhä puolet jäljellä, vaikka olen maalannut sillä kokonaisen huoneen kahteen kertaan.
Samalla testasin, miten Into käyttäytyy toimiston keltaisen maitomaalin päällä. Se käyttäytyi oikein kauniisti. Nyt minä annan itselleni luvan siirtyä toimiston kimppuun.
7 kommenttia:
Ihailtavaa tarmokkuutta!
Koko talven kestäneen vätystelyn jälkeen tällainen reipas maalauspäivä olit tosiaan aikamoisen mukava juttu. Tuli ihan hyvä mieli siitä, että sai pitkästä aikaa jotakin täällä aikaiseksi.
Selvästi kevättä ilmassa.:) Mä tykkää kans tosta Intosta kovasti ton riittoisuuden vuoksi. Tuntuu, että kolmen litran pönikällä maalaa kevyesti isommankin huoneen pariin kertaan ja ihan valkoisenakin peittävyys on käsittämättömän hyvä. :) Sitäpaitsi se ei oikeasti haise. <3
Wow, minä olin tyytyväinen viikonlopun maalausprojektiini, joka oli lipasto, kun tämä vetää kokonaisen huoneen yhdessä päivässä! Melkoista aikaansaavuutta ja intoa! :)
Kati, minusta valkoisena se ei peittänyt mitään. Makuuhuoneen kattoon meni kolme kerrosta valkoista ja yhä se vanha, kellastunut katto paistaa läpi. Se oli epätoivoista hommaa. Mutta tuo hajuttomuus on kyllä ihan mahtava ominaisuus. Ei tarvitse yhtään miettiä, että voiko tuolla huoneessa nukkua illalla. Ja kuivuukin ihan minuuteissa.
Mervi... ja vielä pienellä pensselillä koko huone... meillä ei sattunut olemaan yhtään maalitelaa. :-)
Aika hassua. Mä nimittäin sain kahdella kerroksella valkoista Intoa peitettyä keittiön murin kammottavan vihertävän vaaleankeltaisen värin. :o Oisko siellä teidän katossa jotain likaa, mikä änkee lävitse? Aloin vain miettiä..
Saattaa hyvinkin olla. Se on se katto, josta ei saatu pestyä kymmenien vuosine takaisia tupakkalimoja pois.
Lähetä kommentti