torstai 22. maaliskuuta 2012

Herkullista energiansäästöä

Sulo hoksasi, että pönttöuuneja voi hyödyntää ruoanlaitossa ja hankki meille valurautapadan. Pataan hän pilkkoo jos jonkinlaisia juureksia; porkkanaa, perunaa, lanttua, punajuurta, sipulia... lisäksi vettä, öljyä ja/tai voita ja pari kasvisliemikuutiota.

Pata pannaan pönttöuuniin, kun tulet ovat sammuneet ja hiillokset hiiltyneet. Ja pellit kiinni. Siellä pata saa sitten haudutella herkkujaan tuntikausia ja lopputuloksena on uskomattoman herkullista sapuskaa.

Aivan loistava resepti siis - hyvää ruokaa varsin yksinkertaisessa muodossa, ja uunien lämmön täydellistä hyödyntämistä.

15 kommenttia:

  1. Eikä siis lihaa? Lukiessani Laila Hietamiehen "evakko-aiheisia" kirjoja kuola valuu, kun niissä kerrotaan lihapotun laittamisesta uuniin. Siellä se muhii tuntitolkulla ja voin kuvitella sen tuoksun...aah!

    VastaaPoista
  2. Ai, teillä ei ollut puuhellaa/leivinuunia? Sepä harmi, mutta yhtä hyvin käy kyllä ruuanlaitto noinkin. Juurespata on herkkua, juureksissa niin hienot maut! Minusta siinä ei lihaa edes tarvita.

    VastaaPoista
  3. Meillä ei ole leivinuunia. Puuhella on, mutta jos siinä uunissa haluaisi jotain pitkään kypsytellä, niin saisi pökkiä klapuja pesään ihan mahdottomasti.

    Lihaa ei tässä ruoassa ole, koska minä olen pääasiassa kasvissyöjä. Mutta jos söisin lihaa, niin voisin varmasti herkutella pönttöuunikarjalanpaistilla. Uskoisin, että se päivä vielä tulee, kun Sulo laittelee sellaista itselleen.

    VastaaPoista
  4. Ai jai, tuo se vasta on herkkua! Ja hyvä idea hyödyntää pönttöuuni ruuanlaitossa. Meillä on leivinuuni mutta nyt on ollut pari talvea vähemmällä käytöllä ruokien suhteen. Tulet siinä on kyllä joka toinen päivä lämmityksen takia.

    VastaaPoista
  5. Mummuni joskus katseli pönttöuuniani ja muisteli haikeudella omaa mummuaan, joka valmisti kaikki ruokansa pönttöuunissa (tämä siis joskus 20-30-luvulla). Erityisen ihanaa kuulemma tuli puurosta pönttöuunissa haudutettuna. Voisi joskus pahuuttansa kokeilla...

    Kunhan siis saan patani kuntoon, joku onneton meni pesemään sen astianpesuaineella ja kruunaamaan tuhot laittamalla kostean padan kannen kiinni, kun en ollut vahtimassa. :(

    VastaaPoista
  6. Katja, leivinuuni olisi kyllä ihana asia. Se vähän niinkuin kuuluu talossa olla. Jotenkin minusta vaan tuntuu, että sen käyttäminen olisi liian vaikeaa. En tiedä, mistä tämä käsitys on päähäni tullut.

    Kati, uunipuuro pönttöuunissa olisi suurenmoista herkkua! Pitäisi ehkä hankkia toinen pata puuroille, kun kyllähän tuollaiseen pataan vähän jää mausteista makuja.

    Minä olin vähällä pilata tämän padan ihan itse, kun jätin juuresruoan sinne pataan moneksi päiväksi ja padan eteiseen. Aika hyvin se kerkesi ruostetta kerätä, mutta onneksi netistä löytyi ohjeet padan pelastamiseksi.

    VastaaPoista
  7. Minäkin teen varaavassa takassa ruokaa...karjalanpaisti tulee aivan ihana,kun antaa sen yön yli olla uunissa....ja olenpa tehnyt pienen lanttukukonkin siellä...mulla on pieni jalallinen ritilä,jonka päälle laitan padan.

    VastaaPoista
  8. Valurautapata on kyllä aivan ehdoton kapistus! Siinä tulee ruuasta aivan eri makuista kuin tavallisessa kattilassa, ilman pönttöuuniakin. Minä teen leivätkin valurautapadassa.

    VastaaPoista
  9. PikkuBertta, nams, lanttukukkoa... mites noiden leipämäisten ruokien tekeminen sujuu takassa, kun lämpöasteista ei oikein ole tietoa? Sulon äiti tekee sähköuunissa jotakin, jota nimitetään "kalapotiksi", ja Sulo aina suunnittelee kokeilevansa sellaista meidän pönttöuunissa.

    Suvi, tuohan on minulle aivan uusi tieto, että valurautapata käy leipien paistamiseen. Irtoaako leipä hyvin padan reunoista?

    VastaaPoista
  10. Anopilla on myös tapana laittaa pönttöuunissa ruokaa, kesämökillä kun ei ole uunia. Itsekkin olemme niin tehneet ja hyvinhän se ruoka pönttiksessä muhii. Valurautapadassa on vielä sellainen hyvä puoli ett siitä tulee myös aina pikkuisen elimistölle niin tärkeää rautaa ruuan mukana.

    VastaaPoista
  11. Hyviä puolia senkun satelee lisää! Ihan harmittaa, kun kevät tulee ja uunit pitää jättää kylmilleen.

    VastaaPoista
  12. Oi oi miten hyvä idea. Harmi vaan kun kuulen tästä vasta nyt kevään kynnyksellä, kun kohta ei tarvi enää lämmitellä.

    VastaaPoista
  13. Ensi talvena sitten taas! Meilläkään ei enää tarvitse pitää uuneja niin lämpöisenä, että se riittäisi ruoan valmistukseen, paitsi työhuoneen isoa uunia onneksi.

    VastaaPoista
  14. Kyllä se kukko onnistuu...teet sellaisen leivänkokoisen pyöreän...lämmität uunin aika kuumaksi...paistat leivänpinnan sopivan ruskeaksi...kääräiset kukon alumiinifolioon kokonaan ja annat sen vain hautua uunissa valmiiksi...nam,nam...rupespa tekemään mieli kukkoa....ja varmasti se kalapottikin onnistuu..meillä päin sitä sanotaan patakukoksi...kalat ja sianlihapaloja pataan ja ruitaikinasta kansi päälle...siihenkin voi laittaa folion pinnalle,ettei ihan pinta pala...

    Makoisia kokeiluja,vain taivas on kattona:)

    VastaaPoista
  15. Viimeistään ensi talvena kokeillaan!

    VastaaPoista