eli tunnustus ja Neljän viikon sisustuskuvahaaste, monta sanaa.
Aion lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Käsittelen nimittäin tässä postauksessa neljän viikon sisustuskuvahaasteen tämän viikon sanoista kolme ja lisäksi hoitelen myös tehtävän, joka tuli Minilace-blogista tunnustuksen mukana. Tehtävänä on kertoa seitsemän satunnaista asiaa omasta itsestään. Kiitos tunnustuksesta, Maija! Ilahdutti!
Ensimmäinen sana on keittiöväline. Se on tällä kertaa porkkanan muotoinen, huovutettu muruharja! En ole tainnut oikeasti käyttää sitä koskaan, mutta koska se on söpö ja muistuttaa minua rakkaista ystävistä, se on aina keittiössä näkyvällä paikalla.
1. asia minusta: Olen surkea siivooja. Keittiömme lattialla on aina murusia.
2. asia minusta: Se ei juurikaan häiritse minua. (Suloa sitäkin enemmän.)
Toinen kuvasana on valaisin. Tässä kuvassa on kaksi peltistä valaisinta jostain 70-luvulta. Molemmat on saatu tuttavilta. "Mie ajattelin, että tämä sopisi teidän kotiin." Niinkuin sopiikin. Toinen valaisin vaatii hiukan sähkötöitä vielä, mutta jonain päivänä ne molemmat vielä roikkuvat keittiön katossa.
Toinen kuvasana on valaisin. Tässä kuvassa on kaksi peltistä valaisinta jostain 70-luvulta. Molemmat on saatu tuttavilta. "Mie ajattelin, että tämä sopisi teidän kotiin." Niinkuin sopiikin. Toinen valaisin vaatii hiukan sähkötöitä vielä, mutta jonain päivänä ne molemmat vielä roikkuvat keittiön katossa.
3. asia minusta: Vihaan energiansäästölamppuja. Olen ostanut aivan järjettömän määrän hehkulamppuja varastoon, koska minusta on sietämätöntä, että niiden myynti kielletään.
4. asia minusta: Olen jääräpää. Onnekseni tiedän sen, ja tunnistan, milloin jääräilen ja osaan nauraa asialle.
5. asia minusta: Nauran paljon. Hymyilen melkein koko ajan. Olen ollut viimeisten vuosien ajan holtittoman onnellinen.
Kolmannen kuvan aiheena on kasvi/kukka. Oheisessa kuvassa esiintyy kasvi, jonka nimeä en muista, ja joka selkeästi on tekemässä kuolemaa, vaikka olen toiminut ohjeiden mukaan. Se pitää kuulemma laittaa pohjoisikkunalle ja olla kokolailla kastelematta talven ajan.
6. asia minusta: Toivoisin, että kaikki huonekasvimme ymmärtäisivät heittää henkensä, eivätkä vain kituuttelisi eteenpäin luomassa minulle huonoa omaatuntoa. Elämä olisi helpompaa ilman niitä.
7. asia minusta: Olen jokseenkin itsekeskeinen. Siksi näitä haastetehtäviäkin varmaan on minusta kiva miettiä.
Tämä tunnustus pitäisi jakaa viidelletoista blogille. Huh, onkohan koko maassa enää niin monta bloginpitäjää, joka vielä ei olisi tätä tunnustusta saanut?
Tämä tunnustus pitäisi jakaa viidelletoista blogille. Huh, onkohan koko maassa enää niin monta bloginpitäjää, joka vielä ei olisi tätä tunnustusta saanut?
Kokeillaas seuraavia:
Ja se tunnustuksen mukana tullut tehtävä kuului siis vaan niin, että kerro seitsemän asiaa itsestäsi.
6 kommenttia:
Oijoijoi, noita sijaistoimintoja on kyllä kokeiltu täälläkin. Tietokoneella saa todella paljon aikaa kulumaan ja sitten ei enää ehdikään tehdä sitä kaikkea muuta..Ensin meinasin kirjoittaa, että kateeksi käy onnellisuutesi, mutta enpä kirjoitakaan vaan että olen iloinen puolestasi! Onnellisia ihmisiä tuntuu olevan niin harvassa..
Hei kiitos tunnustuksesta! Ilahdutti myös minua!
Mustakin noita haastetehtäviä on kiva miettiä (itsekeskeinen??), mutta nyt pelottaa, kun olen lähdössä pariksi päiväksi pois ja sitten on pari päivää vieraita. Kuinkahan mun käy? Ehkä täytyy tänään rykäistä.
Meilläkin on varasto täynnä hehkulamppuja, eikä yhtään energiansäästölamppuja. Hehkulamputhan toimii mm. huoneilman lämmittäjinä :)
Tietokone onkin pahin mahdollinen ajantuhlaaja. Siinä vaan aika katoaa paljon nopeammin kuin missään muuss ahommassa. Kun saumuroin tiskirättejä, tunti on ikuisuuden mittainen. Kun luen blogeja, menee kolme tuntia hujauksessa.
Mervi, tiedätkö, onnellisuus on toisaalta pelottavaa, ainakin jos on tällainen pessimisti kuin minä. Koko ajan on takaraivossa pieni kauhu siitä, että tämä ei voi kestää enää kauan, ja kohta kaikki murenee. Kun elämä on ollut melkolailla kurjaa lähes aina, tällainen käänne on ollut hyvin vaikeaa ymmärtää ja uskoa todeksi.
Sara, siksi en juuri tajua energian"säästö"lamppuja. Kyllä meillä ainakin hehkulamppujen tuoma pieni lisälämpö on ihan tervetullut kylkiäinen. Ongelmajätettäkin ovat ja pahinta kaikessa on niiden valon kammottavan ruma väri.
Onkohan hehkulampuissa varastoituna joku parasta ennen -päivämäärä?
Kuolemaa tekevä kukkasi taitaa olla kissus. Huonokuntoisista kannattaa ottaa uusia alkuja ja sillai saa helpolla uuden uutukaisia huonekasveja ;)
En halua uuden uutukaisia! Haluan kaikki pois!
Kyseisen kissuksen minä onnistuin jo tappamaan viime talvena kastelulla, ja siitä pelastui tuo pieni osa. Nyt sekin voi huonosti.
Viimeinkin osallistumassa tähän. Kiitosta vaan! :)
Ps. blogini osoite muuttui. Löytyy osoitteesta gloomymoon-blogi.blogspot.com nyt.
Lähetä kommentti