torstai 8. syyskuuta 2011

Mielialannostatusmööpleeraus

Päätimme irrottaa oven vierashuoneen ja olohuoneen väliltä. Se kun on ollut lähinnä vain haitaksi koko ajan.

Kun minä siinä katselin ovea ja sitten katselin vanhaa pöytää, jonka vähän aikaa sitten saimme erään pariskunnan muuton jaloista pois, mieleeni tuli ajatus: Tässä meillä on pöytä, jossa on kauniit ja hyväkuntoiset jalat, mutta korjauskelvoton pöytälevy, ja sitten meillä on iso, painava ovi, jonka raahaaminen vinttiin säilöön on ajatuksenakin masentava. Ajattelin, että jos oven laittaa pöytälevyksi, saamme tosi komean ruokapöydän.

Onneksi Sulo oli juuri lähtenyt ovesta ulos, eikä ollut paikalla jarruttelemassa intoani. Niinpä minä ryhdyin heti toimeen. Iso pöytä olohuoneessa pani nimittäin sekä olohuoneen että vierashuoneen kalustuksen tyystin uusiksi.

Punaisesta olohuoneesta tuli nyt... mikä? Ruokailuhuone? Sali? Sali kuulostaa minusta kivalta, varsinkin kun sitä on saliksi nimitetty jo silloin entisinäkin aikoina. Huoneen yksi seinä on yhä maalaamatta, ja aionkin maalata sen nyt piakkoin. Sitten meillä on yksi huone, jossa on kaikki kunnossa. (No, ei oikeasti, mutta melkein.) Nurkassa olevassa keinutuolissa on varmasti mukavaa kiikutella kirjaa lueskellen, kun ympärillä näkyy lämmin punainen sali!

Sulo saapui kotiin siinä vaiheessa, kun kaikki oli vielä yhtä mylläkkää. Hän totesi lyötyyn sävyyn, että "eihän siuta voi jättää hetkeksikään yksin", mutta oli loppujen lopuksi sitten ihan tyytyväinen molempien huoneiden uuteen järjestykseen. Täällä on nyt käytännöllisempää ja väljempää.

Anoppikin tuli käymään, ja koska keittiömme on mööpleerauksesta johtuen nyt täynnä kamaa, jotka ovat matkalla ulos, oli kahvit katettava heti tuoreeltaan uudelle pöydälle. Peiliovi tarvitsee kyllä päälleen vielä lasi- tai pleksilevyn, koska eihän oven pinta ole pöydäksi soveltuva. Anoppi keksi vielä loistoidean ovipöytäni nähdessään. Jos maalaan koristekuvion peilioven jokaiseen ruutuun, emme tarvitse koskaan pöytäliinaa!

Minä olen tosi huono piirtämään ornamenttikuvioita. Jos jollain on antaa vinkkejä, mistä voisin katsella mallikuvioita, niin kommentoikaahan, kiitos!

Ja nyt sitten on otettava selvää, mitä noin iso lasi tai pleksi maksaa. Jos se maksaa mansikoita, kaikki on pielessä!

11 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Jesh kun on hieno! Hyvä idea. Jos ei sopivaa lasia löydy niin eikö sitä muka voi käyttää noin? Näkeehän siitä jo päällepäin (suunnilleen), missä syvennykset on...? Eiks...?

Pirkko kirjoitti...

Onko sellainen blogi tuttu kuin Just Something I Made? Sieltä voisi saada vinkkejä koristeluun. Makea pöytä kyllä, tykkään isosti!

Anonyymi kirjoitti...

Hiano on pöytä! Täällä kauan sivusta seurannut lukija ilmoittautuu. Saanhan listata mainion blogisi omaan blogilistaani?

Tiia kirjoitti...

HIENO pöytä ja niin kodikas sali teillä. Tykkään sali-nimestä, se sopii tuollaiseen vanhaan arvokkaaseen taloon kuin nenä päähän :)

Anonyymi kirjoitti...

Moi
Tosi hieno pöytä. Me ollaan ostettu pari kertaa pleksiä ja se ei ole kallista. Leikkaaminen on kalleinta.

T:Taru

Pike kirjoitti...

Samaa mieltä, eihän tuo tarvitse välttämättä mitään päälleen, aikuisten kodissa, lapset voisivat kompastuttaa kuppinsa epätasaisuuksiin!

Teillä on niin ihanaa, että melkein voisin muuttaa ...!

Susanna kirjoitti...

On ne syvennykset aika hankalat, kun ruokailee. Lautasen on oltava tooosi kaukana, jotta se ei olisi juuri reunan kohdalla. Käyn tänään kyselemässä läpinäkyvien levyjen hintoja.

Pirkko, ei ole ennestään tuttu blogi. Kiitos!

Heidi, tottakai saat listata! Sehän on vain kunnia minulle.

Tiia, minustakin se sali sopii, ainakin jos on hiukan pilkettä silmäkulmassa.

Sari kirjoitti...

Aivan ihana pöytä! Meillä olisi myös joitakin vanhoja peiliovia varastossa ja olen haaveillut juuri tuollaisesta pöydästä! Kun vaan olisi jokin paikka mihin sen laittaa!=)

morso kirjoitti...

Hei, kysy myös lasiliikkeestä lasia. Ostettiin anoppilaan särkyneen sohväpöydän lasin tilalle uusi, ja paikallinen lasiliike teki sen tosi edullisesti. Reuna ei ole yhtä uljaasti kiillotettu kuin alkuperäisen, mutta ei se hinta paha ollut. Suorilla kulmilla varmaan vielä edullisempaa.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä on ollut ruokapöytänä tuollainen ovipöytä. Nyt ei ole käytössä, kun ei sovi tyyliltään keittiöön. Tykkään pöydästä kovasti!

Tuollaiseen värikkääseen kotiin sopisi aika kivasti venäläistyyppiset kuviot. Mun blogissa on kesältä 2009 (ehkä elokuun postauksissa) joitain kuvia Tartosta yhdestä ravintolasta, jossa ovi on maalattu venäläisittäin. Siitä saisi hauskan mallin ehkä...:)

Susanna kirjoitti...

Kuviot on jo maalattu... Koitan tänään saada postauksen pöydästä aikaiseksi. Nuo tartolaiset kuviot on kyllä tosi kivat, kävin heti metsästämässä sinun blogissa.