Kun Sulo ilmoitti sopineensa taas uusista polttopuukaupoista, minulta pääsi syvä ja turhautunut huokaus. On toki ihanaa, että Sulolla riittää energiaa puiden metsästämiseen, mutta minusta tuntuu, että me jo hukumme klapeihin. Nyt meidän on nimittäin ollut pakko tänä kesänä sekä ostaa kuivaa puuta ensi talveksi että tehdä itse tuoretta puuta pinoihin kuivumaan, jotta olisi sitten myös vuoden päästä syksyksi kuivaa puuta valmiina. Ja sitä pinottavaa on yhä ihan hirveästi, ja joka paikka pullistelee kasoista, pinoista ja röykkiöistä.
Oli siis pakko tehdä tilaa uusille kuiville klapeille.
Meillä on ulkorakennuksia, joissa on yhteensä viisi eri varastohuonetta. Se tarkoittaa sitä, että meillä oli yksi varasto pullollaan klapeja ja neljä varastoa täynnä ryönää, joka meinasi vyöryä syliin, kun ovet avaa. (Tässä kohtaa liiottelen vain ihan vähän.)
Toimelias päivä iski kipinän, joka polttelee sisuksissani: olisipa mukavaa vaikka remontoida jotakin. Tai edes pikkuisen sisustaa. Vaikka vain siirtää joku huonekalu paikasta a paikkaan b. En malta odottaa, että kylppäri valmistuu ja saamme muunkin kodin taas järjestykseen. Ja matot lattioille. Yllättävää on ollut, se, miten koko talo menee hyrskyn myrskyn, vaikka vain yhtä pientä vessaa remontoidaan.
Meillä on ulkorakennuksia, joissa on yhteensä viisi eri varastohuonetta. Se tarkoittaa sitä, että meillä oli yksi varasto pullollaan klapeja ja neljä varastoa täynnä ryönää, joka meinasi vyöryä syliin, kun ovet avaa. (Tässä kohtaa liiottelen vain ihan vähän.)
Varastot oli siivottava. Minulle hommia pitkästä aikaa! Kaiken remonttitaukoni ja rentoiluni keskelle reipas hommipäivä olikin sitten ihan tervetullut juttu, kunhan alkuun pääsin. On ihan ihastuttavaa katsella tilavia varastojamme, joissa kaikki työkalut ja muut kapineet ovat omilla paikoillaan. Nyt mahtuu taas polttopuuta.
Toimelias päivä iski kipinän, joka polttelee sisuksissani: olisipa mukavaa vaikka remontoida jotakin. Tai edes pikkuisen sisustaa. Vaikka vain siirtää joku huonekalu paikasta a paikkaan b. En malta odottaa, että kylppäri valmistuu ja saamme muunkin kodin taas järjestykseen. Ja matot lattioille. Yllättävää on ollut, se, miten koko talo menee hyrskyn myrskyn, vaikka vain yhtä pientä vessaa remontoidaan.
Yllättävää on ollut sekin, miten vaikeaa minulle oli antaa jonkun muun tehdä täällä remonttia. Olen niin tottunut tekemään itse jokseenkin kaiken ja määräämään melkein kaikesta, että syrjään siirtyminen ammattilaisten tieltä olikin melkoinen haaste. Vaikka minä en tiedä yhtään mitään vesieristyksistä tai kylpyhuoneiden rakentamisesta, eikä minulla ole niihin asioihin edes hyvinperusteltuja musta tuntuu -mielipiteitä, olen joutunut aivan pakottamaan itseni pitämään suuni kiinni ja olemaan puuttumatta rakennusmiesten touhuihin.
..........
Otsikko on tämän muinaismuiston inspiroima:
3 kommenttia:
:-D Jokaisen rakennusmiehen painajainen lienee paikalla oleileva tomera emäntä! Paitsi jos se ottaa pullapeltiä uunista.
Hienot varastot! Olen kade, mulla kun ei ole riittäviä varastotiloja.
Mua naurattaa ajatus, että siellä kierrät ympyrää ja puhiset itseksesi työmiesten ympärillä!
Mukavaa viikonloppua ja onnittelut järjestetyistä varastoista!
Painajainen tosiaan! :-D
Pannukakkua tein kahvin kanssa tarjolle, mutta sekin kärähti pinnalta ja sisälsi minun hiuksiani. Että ei mennyt ihan nappiin.
Ihan hyvin minä olen onnistunut pitämään itseni kurissa. Yhden kysymykseni jälkeen isäni tosin totesi, että "olisko sulla vaikka jotain tiskaamista..."
Lähetä kommentti