lauantai 26. toukokuuta 2012

Pöytä kymmenelle, kiitos


Sulo kävi eilen Tampereella. Minä tilasin häneltä käynnin Ikeassa ja sieltä yhden Vika Artur -pukkijalan. Pukkijalan minä toki sainkin, mutta koska Sulo on nimensä mukaisesti suloinen, hän toi minulle myös kesäkeittiöön täydellisesti sopivia lautasliinoja sekä suurinta herkkuani: punssirullia.

Söin neljä heti aamusta. Kesäkeittiön portaalla. Hörppäsin teen naurettavan pienestä, mutta ah, niin kauniista posliinikupista. Täydellistä.

Vähän minulle kyllä tuli sellainen olo, kuin olisimme rakentaneet leikkimökin. Leikkimökeissä aina on söpöt, liian pienet kupit. Nallejen, nukkejen ja mielikuvituskavereiden päiväkahveja varten.


Niin, se pukkijalka tarvittiin puutarhapöytää varten ja oli ainoa osa, joka piti ostaa. Muuten kaikki tarvittava kymmenen hengen pöytää varten löytyi kotinurkista.


Tosin suunnittelemani penkki ei sitten pelittänytkään, joten meillä on nyt istuinvajausta. Olin ajatellut laittaa vanhan aseman pihapenkin pöydän ääreen, mutta se olikin liian hutera. Vuosikymmenten elämä ulkosalla oli tehnyt tehtävänsä.

Valkoiset klaffituolit ovat vanhoja hankintoja, pari ensimmäistä jo 15 vuoden takaa. Pitkän pöydän päissä olevat käsinojalliset, ruskeat tuolit Sulo dyykkasi kaatopaikalta viime kesänä. Toinen on täysin ehjä, mutta toista minun piti hiukan korjailla. Toivottavasti jostain roskalavalta löytyy pian 4 valkoista klaffituolia, jotta symmetria säilyisi.


Kun minä nikkaroin pöytää, teki Sulo ihan mielettömän suuren urakan siinä vieressä. Hän kun halusi grillin juuri siihen kohtaan, missä oli mahdottoman suuri koivun kanto, päätti hän kaivaa kannon pois. Sulo kaivoi, lapioi, käytti rautakankea, moottorisahaa ja kirvestä. Viiden tunnin raskaan ahkeroinnin jälkeen kannosta oli enää nysä jäljellä. Niin matala nysä, että sen saa nyt maan alle piiloon.

Ja minä, minä en koskaan enää tee mitään numeroa siitä, jos joudun lapioimaan jonkun mökin alta vähän maata pois tai kaivamaan kuopan mansikkamaalle. Sain vähän perspektiiviä kaivuuhommiin katsellessani Sulon rehkimistä.

Ja kauniiksi lopuksi yksi haave:




14 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Tuossahan on hyvä idea puutarhapöydäksi, kiitos! Meillä on nyt käytössä uskollisesti jo 15 vuotta palvellut muovipöytä. Siitä kun aika jättää, tulee jonkinlainen puupöytä tilalle. Itsetehty sopisi hyvin.
Aika urakan teki Sulo! Toi servettejä ja lapioi kannon pois.

Mervi kirjoitti...

Tuo pöytä näyttää hauskalta, mitä nuo laudat ovat, joista se on tehty?

Susanna kirjoitti...

Laudat ovat leveitä ja painavia tammilattialankkuja.

Pöytä on tosi jytky, se pitää purkaa talveksi. Ei voi vain nostaa suojaan niinkuin tavalliset puutarhakalusteet.

Mirkka M kirjoitti...

Harkanpesä tarvitsee turvekaton! T: M+J

Ellimelli kirjoitti...

Sulo on kultakimpale!

Susanna kirjoitti...

Niin se on, Sulo. En tiedä, missä olisinkana ilman häntä. tai mihin joutuisin, jos hänet menettäisin.


Turvekatto olisi kyllä tosi söötti!

Pionimetsän Tiina kirjoitti...

Haa, bongasin sut Satakunnan Kansasta yks päivä! :) Kiva puutarhapöytä, hyvin mahtuu aterioimaan. Ja tottahan sitä nyt tuollaiset kupit pitää kesäkeittiössä olla ;)

Anonyymi kirjoitti...

Eikö kesämökit ja muut pikku piharakennukset yms. projekstit ole aikuisten leikkimökkejä, vähän tavallaan?

Mökeillä ja piharakennuksissa on yleensä jotain pientä, nopeasti valmistuvaa laitettavaa ja siellä voi sisustella sellaisella tavaralla ja väreillä, mitä ei ehkä vakituiseen asuntoonsa laittaisi.

Minä ainakin talven aikana vähän "väsähdän" kotiin, kun on paljon sisällä ja katselee omia nurkkia päivästä toiseen. Keväällä painelen rantasaunalle, pyyhin pölyt ja laitan jonkun supervärikkään liinan pöydälle, ja ah miten sielu taas virkistyy.

Anonyymi kirjoitti...

Moi, terveisiä Orivedeltä! Aseman täällä osti joku perhe joka suunnittelee siihen kesäkahvilaa ja sisustuspuotia tms. Remontti lienee valmis seuraavaksi kesäksi. Toinen pää asemasta jää vuokralaisille. Hieno pöytä tuli :)

Susanna kirjoitti...

Voi että, minä olen tosi iloinen, jos saavat kahvilan pyörimään siinä asemalla. ihanaa, että hienolle talolle tulee hienoa käyttöä, ja myös se on kiva, että vanha pariskunta saa jäädä vuokralle. Pitääpä käydä sitten vanhoilla kulmilla kahvittelemassa, kun sen aika on!

Heidi, minä myös olen mahdottoman tyytyväinen siitä, että ulkona elämisen aika taas koitti. Sisätiloissa saa talvella olla ihan tarpeeksi, ja nyt pitää ottaa ilo irti siitä, että pihalla on lämmintä ja paljon tekemistä.

Tiina, tosiaan olivat panneet Aamulehden jutun myös Satakunnan kansaan. Kyllä mie oon iso julkkis nyt.
:-D

morso kirjoitti...

Suloinen Sulo.

Aikaisempiin postauksiisi liittyen: Onhan sulla nenähuuhtelukannu? Joudun keuhkokokeen takia olemaan ilman allergialääkkeitä just nyt 5 päivää, enkä selviäisi hengissä, jos en voisi huuhdella aamuin illoin. Kannuja saa apteekista, joditonta hienoa merisuolaa kannun mukana tuleva mitallinen kannulliseen vettä ja lotraamaan. Pari ekaa kertaa meni minulla harjoitellessa, mutta enää en osaisi olla ilman. :)

Susanna kirjoitti...

Sulo osti joskus sellaisen kannun, mutta minä en ole koskaan uskaltanut kokeilla. Se on aika vaikea ajatuksenakin, mutta ilmeisesti siis kannattaa rohkaistua!

morso kirjoitti...

Kannattaaainakin kokeilla. Kun saa huuhdotuksi siitepölyt pois limakalvoilta, niin olo helpottaa edes hetkeksi. Ja sitä voi käyttää vaikka monta kertaa päivässä.

morso kirjoitti...

Kannattaaainakin kokeilla. Kun saa huuhdotuksi siitepölyt pois limakalvoilta, niin olo helpottaa edes hetkeksi. Ja sitä voi käyttää vaikka monta kertaa päivässä.